Lapin hyvinvointialueella apteekit ovat tärkeä osa palveluverkostoa
Artikkeli - 27.01.2023 at 09:45
Apteekkien yhteistyö muun terveydenhuollon kanssa toimii Lapissa mutkattomasti. Apteekkarit toivovat yhteistyötä myös lääkehoitojen seurantaan.
Lapin hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila kertoo, että apteekeilla on merkittävä rooli alueen sote-palveluiden verkostossa.
Hän kehuu apteekkien hyvää yhteistyötä sekä terveyskeskusten että keskussairaaloiden apteekkien kanssa.
– Lapissa apteekkien ja soteyksikköjen väki tekee työtä sydämellään ja ihmisten vuoksi. Kun toimijat ovat ”potunnostojärjellä” varustettuja, yhteistyö on mutkatonta ja tapahtuu aidosti matalalla kynnyksellä. Toimijat myös usein tuntevat toisensa, mikä helpottaa yhteistyötä, hän kertoo.
Lapin hyvinvointialue aloitti toimintansa vuoden alussa. Alkuvaiheen haasteena on saada palvelujärjestelmä toimimaan ilman häiriöitä. Siirtymässä haasteita tuovat esimerkiksi tietojärjestelmät.
– Apteekit voivat tukea uudistusta parhaiten jatkamalla mutkatonta yhteistyötä hyvinvointialueen yksiköiden ja toimijoiden kanssa. Apteekit voivat osaltaan informoida asiakkaita siitä, että palvelujärjestelmä säilyy uudistuksessa alkuun hyvin pitkälle ennallaan, vaikka hallintorakenteet muuttuvat, Taskila sanoo.
Lapissa apteekkien ja soteyksikköjen väki tekee työtä sydämellään ja ihmisten vuoksi.
Jyri J. Taskila/media/2-apteekkari.fi/henkilokuvat/taskila_j.jpg
Apteekit tekemään lääkehoidon arviointeja
Taskilan mukaan hyvinvointialueella on tulevaisuudessa paljon kehitettävää, jotta koko Lapin väestölle voidaan turvata yhdenvertaiset palvelut. Tämä tarkoittaa myös lääkitysturvallisuuden kehittämistä.
– Lääkitysturvallisuuden kehittämisessä ja lääkehuollon suunnittelussa on välttämätöntä tarkastella koko lääkehuoltoa eli sairaala-apteekkeja, lääkekeskuksia sekä potilasrajapinnassa toimivia avoapteekkeja. Toimivalla yhteistyöllä voidaan turvata lääkehuollon palvelut asukkaille, kertoo Lapin hyvinvointialueen sairaala-apteekkari Riikka Vänskä.
Yhteistyötä yksityisten apteekkien kanssa voitaisiin hänen mukaansa lisätä esimerkiksi lääkehoidon kokonaisarviointien teossa.
– Yhteistyön tiivistämisen mahdollisuudet on hyvä selvittää myös tiettyjen tarkastuspalvelujen, kuten lääkehoidon arviointien tai lääkekaappien tarkastuksen osalta, hän lisää.
Terveydenhuollossa ymmärretään, miten tärkeää on säilyttää yksityisten apteekkien verkosto kattavana pitkien etäisyyksien Lapissa.
– Alueen pienten apteekkien toiminnan jatkuvuuden kannalta on merkityksellistä säilyttää esimerkiksi lääkkeiden koneellinen annosjakelu paikallisena palveluna, Vänskä sanoo.
/media/2-apteekkari.fi/henkilokuvat/vanska.jpg
Toimivalla yhteistyöllä voidaan turvata lääkehuollon palvelut asukkaille.
Riikka Vänskä
Säilyykö apteekki pienellä kylällä?
Ounas apteekin apteekkari Marko Huotari Rovaniemeltä kertoo, että Lapin apteekkareilla on ollut huolta nimenomaan lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta.
Aiemmin apteekit ovat tehneet annosjakelusopimukset suoraan kuntien kanssa. Nyt yhteistyökumppaniksi tulee koko suuri hyvinvointialue. Etukäteen pelkona oli, että kilpailutuksissa pienet apteekit jäisivät syrjään.
– Hyvinvointialue on kuitenkin päättänyt toteuttaa annosjakelun palvelusetelimallilla, Huotari kiittelee.
Annosjakelu toimii Huotarin mielestä potilaiden ja hoitajien kannalta parhaiten silloin, kun lääkkeet saa oman kylän lähiapteekista. Apteekissa on kokonaiskäsitys potilaan lääkityksestä, hoitajien on helppo kysyä lääkitysongelmista ja lääkitysmuutokset saadaan tehtyä nopeasti.
Annosjakelun hoitaminen on tärkeää myös pienten apteekkien taloudelle. Se varmistaa osaltaan apteekkipalveluiden säilymistä pienillä paikkakunnilla.
– Lapissa on niin pitkät välimatkat, että seuraavaksi lähin apteekki voi olla sadan kilometrin päässä, Huotari sanoo.
Lapin hyvinvointialue on Suomen suurin, se kattaa lähes kolmasosan koko maan pinta-alasta.
Apteekit mukaan hoidon seurantaan
Apteekit voisivat Huotarin mukaan tuottaa Lapin hyvinvointialueelle muitakin farmaseuttisia palveluja. Ne voisivat esimerkiksi tehdä lääkehoidon arviointeja, joilla varmistetaan rationaalinen lääkehoito.
Apteekit voisivat myös osallistua lääkehoitojen seurantaan nykyistä aktiivisemmin. Farmasian ammattilaiset tekevät jo nyt paljon huomioita asiakkaiden lääkehoidon onnistumisesta, mutta heillä ei ole toimivaa kanavaa välittää hoitavalle lääkärille tietoa esimerkiksi siitä, että asiakkaan verenpainelääkitys ei ole kohdillaan.
– Apteekkijärjestelmän kautta lähetetty viesti ei todennäköisesti koskaan tavoita hoitavaa lääkäriä. Lääkehoidon seuranta olisi tärkeää varsinkin nyt, kun reseptit ovat kaksi vuotta voimassa, Huotari sanoo.
Marko Huotari/media/2-apteekkari.fi/henkilokuvat/huotari-marko-4573.jpg
Lääkehoidon seuranta olisi tärkeää varsinkin nyt, kun reseptit ovat kaksi vuotta voimassa.
Lääkekaappien tarkastus sujuisi paikallisesti
Huotarin mielestä apteekit voisivat tuottaa terveydenhuollolle myös muita lääkehuollon palveluja, kuten lääkekaappien tarkastuksia.
– Lapin keskussairaalan apteekin henkilökunta kiertää terveyskeskuksissa osastokäynneillä tarkastamassa lääkehuollon toimintatapoja ympäri Lappia. Pitkien etäisyyksien vuoksi tarkastuskäynnit eivät ole yhden päivän reissuja, vaan kierrokseen voi mennä viikko. Voisiko tämäntyyppistä yhteistyötä kehittää paikallisten apteekkien kanssa, hän ehdottaa.
Hän arvelee, että Lapin alueen apteekkarit eivät ole olleet kovin aktiivisesti liikkeellä kertomassa apteekkien osaamisesta ja palveluista hyvinvointialueen johdolle.
– Uskon että monet apteekit ovat tottuneet sopimaan asioista suoraan oman kuntansa terveysaseman kanssa. Paikallinen yhteistyö toimiikin todella hyvin ympäri Lappia.
Lapin hyvinvointialue:
- palvelee yli 176 000 asukasta sekä suurta määrää kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita (Lapissa kirjattiin talvisesonkina 2021–2022 noin 2 miljoonaa yöpymistä, joista hieman yli puolet ulkomaalaisille matkailijoille)
- alueen muodostavat kaupungit Kemi, Kemijärvi, Tornio ja Rovaniemi sekä kunnat Enontekiö, Inari, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Utsjoki ja Ylitornio
- työllistää lähes 8 000 sote- ja pelastusalan ammattilaista
- alueella toimii kaksi keskussairaalaa, yksi Rovaniemellä ja toinen Kemissä
Juttusarja hyvinvointialueista
Vuodenvaihteessa toteutettiin Suomen historian suurin hallintouudistus, joka siirsi sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät kuntien ja sairaanhoitopiirien vastuulta 21 uudelle hyvinvointialueelle.
Apteekkari-lehti kysyi muutaman hyvinvointialueen johtajilta ja poliittisilta päättäjiltä tulevaisuuden odotuksista ja siitä, millaisena he näkevät apteekkien roolin osana sotea.
Sarjassa julkaistu aiemmin: Satakunnan hyvinvointialue ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue