Lääkityslista lupaa paljon – mutta ei apteekkilaisille
- 18.02.2016 at 09:00
Onko apteekin merkittävin rooli lääkehoidon toteuttajana kirjata reseptitoimitukset ja sähköistää paperiset lääkemääräykset Reseptikeskukseen?
THL JULKAISI VIIME VUODEN LOPULLA Kanta-arkistoon liittyvän Lääkitysmäärittelyt 2016 -projektin suuntaviivat.
Odotin tätä innolla. Tavoitteeksi kuvattiin yhtenäisen valtakunnallisen Lääkityslistan luominen ja käyttöönotto.
Uusi lääkitysmäärittely mahdollistaisi vihdoin täydelliset ja yhdenmukaiset lääkitystiedot kaikille potilaan hoitoon osallistuville.
Uskoin jo melkein, kunnes tutustuin aiheeseen tarkemmin. Uuden yhdenmukaisen Lääkityslistan tietoihin olisikin pääsy terveydenhuollolla, mutta ei apteekeilla.
Toden totta. Siellähän puhuttiin potilaista, eikä asiakkaista.
Onko apteekin merkittävin rooli lääkehoidon toteuttajana kirjata reseptitoimitukset ja sähköistää paperiset lääkemääräykset Reseptikeskukseen?
MONESTI, KUN LÄHDETÄÄN LUOMAAN UUTTA vain pahimmat ongelmat silmissä, unohtuu helposti kokonaisuus.
Tuskinpa kukaan tekijöistä tälläkään kertaa halusi suoranaisesti kiistää apteekin merkitystä tai ansioita lääkehoitojen onnistumisessa saati tarpeita yhtenäisille tiedoille.
Asiat vain pääsivät jälleen unohtumaan vuokaavion siinä vaiheessa, jossa terveydenhuollon potilas muuttuu apteekin asiakkaaksi.
Niinpä apteekin merkittävimmäksi rooliksi lääkehoidon toteuttajana tuli kirjatuksi reseptitoimitusten kirjaaminen ja paperisten lääkemääräysten sähköistäminen Reseptikeskukseen.
Kokemuksesta tiedämme toki, että farmaseutin kolmen tai proviisorin viiden vuoden opintojen aikana oppii toki muutakin lääkehoidosta.
YMMÄRRÄN HYVIN THL:N paineen saada sosiaali- ja terveydenhuollon pirstaloituneet lääkitysmerkinnät järjestykseen.
Nykyisten epäyhtenevien ja järjestelmäriippuvaisten lääkityskirjausten varaan ei varmaankaan voida rakentaa uusia rakenteita eikä palvelumalleja.
Nyt, kun kirjausrakenteita vihdoin yhtenäistetään ja uudistetaan, olisi kuitenkin tuhannen taalan paikka tukea lääkehoitojen onnistumista koko toimintaketjun tarpeet huomioiden.
Apteekkien toivetta yhteisen lääkityslistan jakamisesta muiden toimijoiden kanssa voisi pitää tähän nähden varsin kohtuullisena ja järkevänä vaatimuksena.
Pitenevien reseptivoimassaoloaikojen maassa apteekkilainen on kuitenkin se, joka tapaa asiakkaansa useammin kuin lääkäri potilaansa.