Futuristi Elina Hiltunen ennakoi, että nyt villeiltäkin tuntuvat ideat voivat 10 vuoden kuluttua olla arkipäivää myös apteekeissa.
Uutinen

Kohti virtuaalista apteekkia? – Nämä trendit vaikuttavat tulevaisuuden apteekkiasiointiin

27.05.2021 | 12:35

Teksti : Hanna Hyvärinen

Tulevaisuuden verkkoapteekki ei ole välttämättä pelkkä verkkokauppa. Apteekin asiakkaiden toimintaan vaikuttavat useat erilaiset, osin keskenään kilpailevat, trendit.

Apteekkien digitalisaatio etenee nyt kovaa vauhtia. Koronavuosi on kasvattanut niin verkkoapteekkien kävijämääriä kuin myyntiäkin.

Näköpiirissä olevien kuluttajatrendien valossa digikehitys vain kiihtyy lähivuosina. Futuristi Elina Hiltunen valotti PharmaPressin Digiapteekki-webinaarissa, millaisia kehityskulkuja tällä hetkellä on nähtävissä ja mitä kaikkea apteekki voi olla vuonna 2030.

Asiointi muuttuu

Neljännes suomalaisista lisäsi verkko-ostamista koronavuonna 2020. Erityisesti yli 50-vuotiaat löysivät verkko-ostamisen mahdollisuudet. Ruuan verkko-ostaminen teki pandemian alettua hetkellisesti peräti 70 prosentin kasvuhyppäyksen.

Ja kun tähän pisteeseen on kerran päästy, paluuta tuskin on.

– Verkkokauppa ei ole tulevaisuutta, vaan nykyisyyttä. Siinä täytyy olla mukana, Hiltunen toteaa.

Eikä pelkkä mukanaolo riitä. Verkkokaupan on oltava myös hyvännäköinen ja helppokäyttöinen. Hankalaa tai visuaalisesti kökköä verkkokauppaa ei tee mieli käyttää.

Ja kun puhutaan verkosta, on puhuttava myös sosiaalisesta mediasta. Somen käyttö on valtavirtaa ja se vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja ostamiseen.
Hiltunen muistuttaa, että suosituimmilla some-vaikuttajilla on kymmeniä miljoonia seuraajia ympäri maailmaa. Siksi sillä on iso merkitys, mitä tuotteita ja palveluja vaikuttajat käyttävät.

Tämä muuttaa mainonnan keinoja. Etenkin nuorille ikäryhmille on huomattavasti isompi merkitys sillä, mitä tuotetta suosikkitubettaja käyttää kuin sillä, mitä tuotetta mainostetaan muualla mediassa tai uutisvirrassa.

Hulluttelua ja kyseenalaistamista

Varsinaisen digitalisaation ohella tulevaisuuden apteekkiasiointiin vaikuttavat myös muut isot trendit. Niistä yksi on ajatus, että myös aikuinen voi olla lapsellinen ja hassutteleva sen sijaan, että aina pitäisi olla asiallinen ja vakavasti otettava. Esimerkiksi videopalvelu TikTok on pullollaan perheenisiä ja -äitejä, jotka tekevät hassuja tanssiliikeitä tai muuten toilailevat arjessaan.

– Virallisuus ei siis aina puhuttele parhaiten, Hiltunen sanoo ja kysyy, voisiko digiapteekkikin olla edes hiukan hauska.

Ja samaan aikaan, kuin ihmiset ovat ryhtyneet julkisesti hulluttelemaan, he ovat myös entistä kiinnostuneempia itsestään. Itsensä hemmottelu, hedonismi ja omaan ulkonäköön panostaminen ovat yhä isompia ja myös hyväksytympiä ilmiöitä.

Myös oman kehon ja mielen hyvinvointiin ollaan valmiita satsaamaan yhä enemmän. Tämä näkyy sellaisten harrastusten kuten joogan ja mindfulnesin suosion kasvuna. Samoin siinä, että omaa hyvinvointia halutaan optimoida erilaisin sovelluksin, mittarein ja tuottein.

Tähän kaikkeen liittyy myös ajatus, että ”kyllä minä tiedän”. Moni haluaa kyseenalaistaa viralliset totuudet ja jopa tutkimustiedon, sillä oman kokemuksen ja ”ajattelun” ajatellaan tuovan tarpeeksi asiantuntemusta.

Hiltusen mukaan yksi trendi on myös ”totuuden tuolla puolen”.

– Totuus nähdään mielipidekysymyksenä.

Samalla erilaiset salaliittoteoriat kukoistavat. Parhaillaan tämä näkyy rokotevastaisten äänekkäinä kannanottoina koronarokotuksia vastaan – jopa sellaisissa yhteyksissä, missä ei alun perin ole kyse koronarokotuksista.

– Tätä ilmiötä joudutaan vielä tosissaan taklaamaan lääketieteessä ja terveydenhuollossa, Hiltunen sanoo.

Ekologisuus vs. halpuus vs. luksus

Paikoin trendit ovat myös keskenään vastakkaisia. Yhtäällä on esimerkiksi kasvava huoli ilmastosta ja ympäristöstä, mikä näkyy ekologisuuden ja eettisyyden vaatimuksissa. Hiltusen mukaan esimerkiksi terveydenhuollon hiilidioksidipäästöt ovat kasvava ongelma, joka täytyy lähitulevaisuudessa ratkaista. Ei siis ole yhdentekevää, miten ja kuinka kaukaa esimerkiksi verkkoapteekista ostetut lääkkeet kuljetetaan asiakkaalle.

Toisaalta samaan aikaan halutaan kaikkea, mikä on halpaa, helppo ja nopeasti saatavilla. Tavara voidaan hyvin tilata Kiinasta, kunhan se tulee tarpeeksi halvaksi. Laatu tai hiilijalanjälki eivät tällöin paljoa paina vaakakupissa.

Sitten taas toisaalta yhä useampi kaipaa luksusta ja on myös valmis maksamaan siitä.

DIY-lääkkeitä kotiin?

Hiltusen mukaan tulevaisuuden apteekkipalvelua mietittäessä kannattaa varautua villeihinkin visioihin.

– Ihan itse tein -trendi tarkoittaa jo nyt muun muassa biohakkerointia. Voiko se tulevaisuudessa tarkoittaa sitä, että ihmiset valmistavat itse myös itselleen personoituja lääkkeitä verkosta tilattavista aineksista?

Tämä ei ehkä tapahdu vielä 10 vuoden kuluttua, sillä esteeksi nousee todennäköiseksi ainakin lainsäädäntöä.

Sen sijaan virtuaalitodellisuus voi hyvinkin olla arkipäivää jo 2030.

– Ehkä silloin asioidaan verkkoapteekin sijaan virtuaalisessa apteekissa, jonka käytävillä voi kuljeskella kuten kivijalassakin.

 

Digiapteekki 2021 -webinaarin tallenteen voi ostaa PharmaPress Oy:stä hintaan 125 eur + alv. Tilaukset: paula.laine@apteekkariliitto.fi.