Kilpailua haettiin, oligopoleja saatiin – Tutkijat tarkastelivat Pohjoismaissa ja Baltiassa tehtyjä apteekkiuudistuksia
Tutkimus, Yhteiskunta - 19.03.2026 at 08:31
Farmasian alan tutkijoiden tuoreessa artikkelissa tarkasteltiin apteekkiuudistuksia Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Virossa. Kaikissa maissa markkinoiden vapauttaminen on johtanut oligopoliin, jossa muutamat ketjut käytännössä omistavat koko markkinan.
Lue tiivistelmä
- Joukko tutkijoita tarkastelee tuoreessa artikkelissaan Ruotsin, Norjan, Islannin ja Viron 1990- ja 2000-lukujen apteekkiuudistuksia.
- Yhteistä uudistuksille oli tavoite, joka oli markkinoiden liberalisointi ja kilpailun lisääminen.
- Tutkijoiden mukaan kilpailun lisäämisessä on kaikissa uudistuksissa epäonnistuttu. Markkinan ovat kaikissa maissa vallanneet muutamat isot kansalliset ja kansainväliset ketjut. Samalla uudistukset ovat johtaneet vertikaaliseen integraatioon, jossa lääketukut omistavat apteekit.
- Tutkijoiden mukaan uudistukset tehtiin ennen muuta ideologian pohjalta. Esimerkiksi potilasturvallisuus tai kansanterveys eivät olleen yhdenkään uudistuksen keskiössä.
Haluttiin kilpailua, saatiin oligopoli ja vertikaalinen integraatio. Näin voisi tiivistää pohjoismaisten farmasian tutkijoiden ja professoreiden tuoreen artikkelin johtopäätökset Pohjoismaissa ja Baltiassa viime vuosikymmeninä toteutetuista apteekkiuudistuksista.
Joukko tutkijoita tarkastelee tuoreessa artikkelissaan Ruotsin, Norjan, Islannin ja Viron apteekkiuudistuksia. Yhteistä uudistuksille oli tavoite, joka oli markkinoiden liberalisointi ja kilpailun lisääminen. Muiksi tavoitteiksi uudistuksissa mainittiin tehokkuus sekä lääkkeiden ja palveluiden saatavuuden parantaminen.
Tutkijoiden mukaan näistä tavoitteista saavutettiin uudistuksissa lähinnä palveluiden saatavuus – mikäli sen tulkitaan olevaan yhtä kuin apteekkien lisääntynyt lukumäärä. Apteekkien lukumäärä kuitenkin lisääntyi sekin lähinnä kaupungeissa, kun taas maaseudulla palveluiden saatavuus on jouduttu turvaamaan sääntelyllä tai jopa erilaisin tukielementein.
Kilpailun lisäämisessä puolestaan on kaikissa uudistuksissa epäonnistuttu. Markkinan ovat kaikissa maissa vallanneet muutamat isot kansalliset ja kansainväliset ketjut. Samalla uudistukset ovat johtaneet vertikaaliseen integraatioon, jossa lääketukut omistavat apteekit.
Tarkastelussa olleet uudistukset tehtiin 1990- ja 2000-luvulla. Esimerkiksi Viro on sittemmin pyrkinyt takaisin kohti säännellympää markkinaa.
Potilasturvallisuus unohtui
Tutkijoiden mukaan uudistukset tehtiin ennen muuta ideologian pohjalta. Ajateltiin, että vapaa markkina toisi tehokkuutta ja laskisi lääkkeiden hintoja.
Sen sijaan potilasturvallisuus tai kansanterveys ei ollut yhdenkään uudistuksen keskiössä. Olkoonkin, että apteekit ja lääkehoidot ovat merkittävä linkki terveydenhuollon ketjussa.
Tutkijat muistuttavatkin, että vaikka apteekkien riittävä määrä on tärkeää, tärkeää on myös itse lääkkeiden saatavuus ja se, että lääkehoitojen haluttu lopputulos varmistetaan asiantuntevalla neuvonnalla. Neuvonnalla varmistetaan, että potilaat ymmärtävät, miten ja miksi he lääkkeitä käyttävät. Siten he myös sitoutuvat hoitoon.
Tutkijoiden artikkeli on julkaistu kansainvälisessä Journal of Pharmaceutical Policy and Practice -julkaisussa.