Kelan lääkemenojen kasvu ei johdu apteekkijärjestelmästä
- 23.04.2016 at 09:57
Apteekit päinvastoin hillitsevät lääkemenojen kasvua
KELAN PÄÄJOHTAJA Liisa Hyssälä yllätti räväköillä ehdotuksillaan Lännen Median sanomalehtien haastattelussa Apteekkaripäivien kynnyksellä viime torstaina (21.4.). Hyssälä ehdotti haastattelussa muun muassa apteekkialan avaamista kilpailulle ainakin osittain ja itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamista.
Haastattelussa kerrottiin näyttävästi Kelan kasvaneista lääkemenoista ja annettiin ymmärtää, että syypää on apteekkijärjestelmä. Kelan pääjohtajan pitäisi tietää, että lääkkeiden hinnoittelujärjestelmä ja apteekkijärjestelmä ovat kaksi eri asiaa, eikä apteekkisääntelyllä ole suoraa yhteyttä reseptilääkkeiden hintoihin.
Yhteiskunnan korvaamien reseptilääkkeiden hintoja säännellään kaikkialla maailmassa apteekkijärjestelmästä riippumatta. Suomessa tämä tapahtuu lääkkeiden hintalautakunnan päätöksillä ja apteekin katteen määräävällä valtion lääketaksalla. Kansainväliset tutkimuksetkaan eivät osoita, että apteekkisääntelyn purkaminen laskisi lääkekustannuksia.
KELAN LÄÄKEMENOT eivät kasva apteekkijärjestelmän vuoksi, vaan siksi, että lääkekorvausten piiriin tulee vuosittain uusia patenttisuojan alaisia lääkkeitä, jotka ovat yleensä kalliita. Toinen syy on se, että lääkekorvauksia saaneiden suomalaisten määrä on kasvanut vuosituhannen vaihteesta yli puolella miljoonalla. Nämä ovat lääkekorvausmenojen kasvun todelliset syyt. Ei apteekkijärjestelmä.
Apteekit ovat päinvastoin hillinneet lääkemenojen kasvua: Apteekkien toteuttamat lääkevaihdot ovat vuodesta 2003 lukien tuottaneet lääkkeiden käyttäjille ja Kelalle yhteensä jo liki miljardin euron säästöt. Tämä käy ilmi Kelan lääkevaihtotilastoista >
Lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän ansiosta suomalaiset maksavat reseptilääkkeistään noin viidenneksen vähemmän kuin lääkevaihdon alkaessa.
APTEEKKIEN LÄÄKEVAIHDOILLA aikaansaamat säästöt ja viitehintajärjestelmän piirissä olevien reseptilääkkeiden välinen hintakilpailu ovat mahdollistaneet esimerkiksi uusien syöpälääkkeiden käyttöönoton ja Kela-korvaukset. Viitehintajärjestelmän käyttöönoton jälkeen Kelan lääkemenotkaan eivät ole enää kasvaneet joka vuosi. Vuonna 2010 ja 2013 ne pienenivät edellisvuodesta.
Vielä ministerinä ollessaan Hyssälä oli vahvasti sitä mieltä, että itsehoitolääkkeiden myynti pitää säilyttää apteekeissa > Nyt on toinen ääni kellossa. Mikä lie pääjohtajan mielen muuttanut?
PÄÄJOHTAJA HYSSÄLÄ ihmetteli haastattelussaan myös, miksi yksityisistä lääkärikeskuksista ei voi saada lääkkeitä mukaansa saman tien. Lääkärin ja apteekkarin ammatit erotettiin toisistaan jo keskiajalla, jotta ei syntyisi perusteettomia, taloudellisia kannusteita lääkkeiden määräämiseen. On vähintäänkin outoa, että lääkemenojen kasvusta huolta kantava Kelan pääjohtaja tällaista ehdottaa ja samalla paluuta keskiajalle.
Kirjoittaja on Apteekkariliiton viestintäjohtaja.