Juha Rehula: Apteekin lähtö voi aiheuttaa pienessä kunnassa ikävän kierteen
Yhteiskunta - 19.11.2025 at 07:55
Padasjoen kunnanjohtaja Juha Rehula arvioi, että apteekin sulkeminen voi aloittaa pienessä kunnassa kierteen, joka vie mukanaan muitakin palveluja. Entisenä sosiaali- ja terveysministerinä hän kytkisi apteekit tiiviimmin osaksi julkisia sote-palveluja.
Lue tiivistelmä
- Apteekeilla on suuri merkitys pienten kuntien elinvoimaisuudelle.
- Apteekit ovat tärkeä ovat osa palveluverkkoa, mutta niillä on myös symbolinen merkitys, kun ihmiset miettivät asuinpaikkaansa.
- Moni päättäjä hahmottaa apteekit pelkkänä lääkkeiden myyntipaikkana, vaikka apteekkityöhön kuuluu paljon muutakin.
Suomen apteekkiverkosto saattaa lähitulevaisuudessa harventua, kun etenkin sivuapteekkeja suljetaan apteekkien heikentyneen taloustilanteen vuoksi. Osa sulku-uhan alla olevista sivuapteekeista sijaitsee maaseudun pienissä taajamissa, joiden väestö ikääntyy ja tarvitsee yhä enemmän terveyspalveluita.
Yksi tällainen taajama on Päijät-Hämeessä sijaitseva Padasjoen kunta. Vaikka paikallinen apteekki ei ole lopettamisvaarassa, kunnanjohtaja Juha Rehula tietää hyvin, mikä merkitys apteekeilla on paikallisille asukkaille.
– Apteekit ovat tärkeä osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkoa. Padasjoella on oma sote-palvelukeskus, josta saa lääkäripalveluja arkipäivisin, mutta on tärkeää, että ihmiset saavat hankittua lääkkeetkin omalta kylältä.
Padasjoki on alle kolmentuhannen asukkaan kunta Päijänteen rannalla. Kesäisin väkiluku moninkertaistuu mökkiläisten ansiosta, mutta monet yritykset ovat silti jättäneet kunnan. Viime syksynä toinen kylän kahdesta ruokakaupasta lopetti toimintansa.
Pärjäämisen ilmapiiriä tarvitaan
Rehulan mukaan se, että kunnassa säilyy apteekki, on tärkeää pienen kunnan elinvoimaisuuden kannalta, mutta sillä on myös symbolinen merkitys.
– Apteekin lähtö olisi Padasjoelle merkittävä isku. Yksikään kunta ei kaadu apteekin lopettamiseen, mutta se voi aiheuttaa ikävän kierteen, joka vie muitakin palveluja, hän sanoo.
Kierre syntyy, jos ihmisten pitää hakea lääkkeensä naapuripitäjästä. Rehulan mukaan moni hankkisi sitten samalla reissulla myös päivittäistavarat, mikä heikentäisi toimintaedellytyksiä muissa paikallisissa yrityksissä.
Monipuolisilla palveluilla on Rehulan mukaan merkitystä, kun ihmiset miettivät asuinpaikkaansa tulevaisuudessa. Kunnanjohtajana hän pyrkii ylläpitämään julkisia palveluja ja vaikuttamaan siihen, että yksityiset yrittäjät haluavat pysyä Padasjoella.
– On tärkeää säilyttää henkinen ilmapiiri sellaisena, että ”kyl myö pärjätään”, Rehula sanoo.
Kaikki päättäjät eivät aina ymmärrä apteekin merkitystä
Ennen kunnanjohtajan virkaansa Rehula työskenteli lähes 20 vuotta keskustan kansanedustajana. Hän on kantanut myös ministerin salkkua sosiaali- ja terveysministerinä ja myöhemmin perhe- ja peruspalveluministerinä.
Hänen mukaansa Kehä III:n sisäpuolella asuvat päättäjät eivät aina ymmärrä, miten suuri merkitys apteekkipalveluilla on maaseudulla asuville. Moni päättäjä hahmottaa hänen mukaansa apteekit pelkkänä lääkkeiden myyntipaikkana, vaikka apteekkityöhön kuuluu paljon muutakin.
– Olen pitkään toivonut, että apteekit nähtäisiin vahvemmin osana sote-palveluja. Apteekit voisivat toimia paikallisen terveydenhuollon tukena, rokotukset ovat tästä konkreettinen esimerkki, Rehula sanoo.
Hän ymmärtää hyvin farmaseuttisen osaamisen arvon, sillä kansanedustajavuosiensa jälkeen hän työskenteli Farmasialiiton toiminnanjohtajana.
Apteekki ei elä pelkällä puheella
Apteekkien nykyinen heikko taloustilanne johtuu pitkälti siitä, että alan toimintaedellytyksiä on kurjistettu erilaisilla leikkauksilla koko 2000-luvun ajan.
Valtiovalta on pyrkinyt hillitsemään lääkekustannusten kasvua, mutta samalla säästöt ja leikkaukset ovat nakertaneet apteekkien kannattavuutta. Päätöksenteossa mukana ollut Rehula ei ole yllättynyt apteekkien nykytilanteesta.
– Eihän se voi olla näkymättä, että jos järjestelmässä yhtä nurkkaa muutetaan, niin kyllä se heilauttaa jotain muutakin.
Aikanaan lääkeasioista vastanneena ministerinä hän suhtautui vakavasti riskiin, että liika toiminnan heikentäminen johtaa apteekkiverkoston alasajoon.
– Apteekki ei elä pelkällä puheella, vaan se tarvitsee liikevaihtoa, Rehula toteaa.
Oman kylän apteekki on tärkeä
Padasjoen apteekin apteekkarin Susanna Palojoen mukaan julkinen keskustelu apteekkien talousahdingosta on kantautunut myös apteekin asiakkaiden korviin. He ovat ilmaisseet huolensa siitä, säilyykö Padasjoella apteekki.
Kylän toisen ruokakaupan taannoinen lopetus näkyy apteekissa asiakasmäärien vähenemisenä.
– Kun asiakkaat lähtevät ruokaostoksille Vääksyyn, he hoitavat siellä samalla apteekkiasiatkin, Palojoki sanoo.
Toisaalta osa asiakkaista tiedostaa lähipalvelujen merkityksen ja he ovat kertoneet keskittävänsä asiointinsa oman kylän apteekkiin.
– Pienen kunnan apteekkipalveluita täytyy käyttää, että ne pysyvät pystyssä. Vaikka kyse ei olisi lakkauttamisesta, niin asiakasmäärien pieneneminen lyhentää aukioloaikoja ja supistaa valikoimaa, Palojoki kiteyttää.
Mökkiläisille sattuu ja tapahtuu
Palojoen mukaan Padasjoella apteekkipalveluiden merkitys korostuu erityisesti kesällä ja viikonloppuisin, kun väkiluku moninkertaistuu mökkiläisten myötä. Apteekissa ei ainoastaan huolehdita kesäasukkaiden lääkehuollosta, vaan heitä autetaan monin eri tavoin.
– Mökkiläisille sattuu ja tapahtuu koko ajan! Kun terveysasema on suljettu, he tulevat meille hakemaan apua, kun ovat kaataneet kuumaa vettä päälleen, teloneet itsensä naarmuille, pudonneet jostain tai kaatuneet pyörällä asfaltille, Palojoki kertoo.
Apteekissa työskentelee farmasian ammattilaisten lisäksi kaksi lähihoitajaa, jotka puhdistavat haavoja, laittavat tukisiteitä ja paikkaavat ihmisiä.
– Meillä työskentelee korkeasti koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia. Apteekki on monella tavalla keskeinen osa terveydenhuoltoa, mutta päättäjien mielikuvissa me olemme ulkokehällä, Palojoki ihmettelee.