Hyppää sisältöön

Leikkaukseen menevä iäkäs rouva pyytää Finrexiniä flunssan ennaltaehkäisyyn. Kipulääkettä hakeva asiakas kertoo käyttävänsä Para-tabsia ja Panadolia yhtä aikaa. Marevan-potilas haluaa ostaa Buranaa. Eräs herra kertoo käyttäneensä korkeintaan viikon kuuriksi tarkoitettua nenäsumutetta yhtäjaksoisesti 30 vuotta.

Muun muassa tällaisia tapauksia kirjattiin, kun proviisori Hanna Ylä-Rautio selvitti tutkimusprojektissaan itsehoitolääkkeiden käyttöön liittyviä ongelmia. Noin viikon mittaisen tutkimusjakson aikana tutkimuksessa mukana olleet apteekit puuttuivat itsehoitolääkkeiden virheelliseen käyttöön yli 300 kertaa.

Monissa tapauksissa lääkkeen ostajalla ei ollut käsitystä, mihin hänen ostamaansa lääkettä itse asiassa käytetään. Yleistä oli myös lääkkeen liikakäyttö tai käytön jatkaminen liian pitkään. Noin joka kymmenennessä tapauksessa vaarana olivat itsehoitolääkkeiden ja reseptilääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset.

Positiivista oli, että yli puolessa tapauksista ongelmat onnistuttiin ehkäisemään ennalta esimerkiksi apteekissa annetulla neuvonnalla tai lääkkeen vaihdolla. Silti isossa osassa (38 %) tapauksista lääkettä oli jo käytetty joko väärin tai epäoptimaalisella tavalla.

Huolestuttavinta oli, että yli neljänneksessä tapauksista kyseessä olivat suuren riskin lääkkeet, kuten kipu- ja tulehduskipulääkkeet.

– Ibuprofeeni ja parasetamoli ovat kaksi myydyintä itsehoitolääkettä, joten sinänsä ei ollut yllätys, että ne nousivat esiin myös ongelmaraporteissa, Ylä-Rautio sanoo.

Apteekki voi kieltäytyä myymästä

Ylipäätään tulokset tarjoilivat vähän yllätyksiä Ylä-Raution kaltaisille farmasian ammattilaisille.

– Olin työssäni apteekissa törmännyt mitä erikoisimpiin tapauksiin ja outoihin käsityksiin. Siitä ajatus tutkimusprojektista itse asiassa lähti.

Ylä-Raution aloittaessa tutkimusprojektia Suomessa käytiin kiihkeää debattia itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamisesta ja myynnin sallimisesta päivittäistavarakaupoissa. Ylä-Rautio vastusti vapauttamista jo tuolloin, ja tutkimuksen tulokset vahvistivat kantaa entisestään.

Erityisen silmiä avaavia olivat apteekeissa kirjatut, jutun alussa lainatut, tapausselostukset.

– Viidenneksessä näistä tapauksista apteekissa kieltäydyttiin myymästä lääkkeitä. Lisäksi viidenneksessä tapauksista potilas ohjattiin lääkärin pakeille. Olisiko ruokakaupan kassalla jätetty lääke myymättä, Ylä-Rautio kysyy.

Lisää valvontaa 

Tutkimustulosten valossa Ylä-Rautio on itse asiassa sitä mieltä, että itsehoitolääkkeiden myynnin valvontaa pitäisi lisätä entisestään. Apteekeissa tulisi entistäkin hanakammin varmistaa, että asiakas tietää, mitä on ostamassa ja mihin tarkoitukseen.

– Tämä ei tietenkään ole helppoa esimerkiksi isossa apteekissa ruuhka-aikana, mutta toivoisin silti, että tähän kiinnitettäisiin huomiota.

Varsinkin itsehoidon riskilääkkeiden kohdalla apteekeissa olisi hyvä pohtia hyviä toimintatapoja turvallisuuden varmistamiseksi. Ylä-Raution mukaan esimerkiksi apteekin kassalla työskentelevä tekninen henkilö voisi vielä myynnin hetkellä varmistaa, haluaisiko asiakas neuvontaa. 

– Etenkin iäkkäiden asiakkaiden kohdalla tulisi varmistaa, haluaako asiakas, että farmaseutti tai proviisori tarkistaa vielä, että kaikki on kunnossa.

Ylä-Raution mukaan apteekeissa tulisi olla neuvonnan tarjoamisessa aktiivisia, sillä asiakkaat itse eivät välttämättä ymmärrä tarvitsevansa neuvontaa. Kuluttajat pitävät itsehoitolääkkeitä harmittomina, ja moni ajattelee, että koska niitä kerran myydään ilman reseptiä, niitä voi myös käyttää huoletta.

Riskit ovat kuitenkin todellisia.

– Esimerkiksi parasetamolissa yliannostuksen raja on varsin matala, ja ihmiset eivät välttämättä tiedosta, että eri kauppanimillä myytävissä tuotteissa on sama vaikuttava aine. Raja ylittyy helposti.

Ruotsissa parasetamolimyrkytykset lisääntyivät, kun itsehoitolääkkeiden myynti vapautettiin vuonna 2009. Vuonna 2015 parasetamolitablettien myyntiä vedettiin takaisin apteekkeihin.

– Toivon, että Suomessa osataan ottaa Ruotsin virheistä opiksi, Ylä-Rautio sanoo.

Koulutus vahvisti omaa suuntaa

Ylä-Raution tutkimus syntyi osana Helsingin yliopiston apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutusta. Tutkimuksessa oli mukana myös Apteekkariliiton asiantuntijoita, ja Apteekkariliitto myös tuki tutkimuksen tekemistä.

Tutkimus julkaistiin viime keväänä vertaisarvioidussa International Journal of Clinical Pharmacy -tiedejulkaisussa ja se on herättänyt laajasti kiinnostusta ympäri maailmaa. Tuorein tunnustus tuli lokakuussa, kun tutkimus voitti Farmasian Päivien posterikilpailun apteekkien toiminnan kehittäminen -alasarjassa.  Reilu vuosi sitten Ylä-Raution esitys itsehoidon riskilääkeprojektista palkittiin Farmasian maailmanjärjestö FIP:n kongressissa Etelä-Koreassa.

Ylä-Raution mukaan tutkimusprojekti ja erikoistumisopinnot ovat paitsi vieneet häntä ympäri maailmaa, myös antaneet uutta syvyyttä päivittäiseen työhön apteekissa.

– Etenkin itsehoitoasiakkaiden neuvontaan tuli erilaista otetta. Työ ei ole missään nimessä rutiinia.

Ylä-Rautio innostui kouluttautumaan suoritettuaan ensin Farmasian oppimiskeskuksen järjestämän apteekin asiakaspalvelumestari -valmennusohjelman. Nälkä kasvoi syödessä, ja kun silloinen työnantaja suositteli erikoistumiskoulusta, Ylä-Rautio päätti hakea mukaan.

Opinnot avasivat myös sitä, mihin suuntaan farmasia työnä ja tieteenalana kehittyy. Tämä antoi työkaluja myös oman uran pohdintaan.

– Se auttoi ymmärtämään, millainen apteekkari haluaisin joskus tulevaisuudessa olla. Haluan olla mukana kehittämässä apteekkityötä entistä vahvemmin terveydenhuollon suuntaan.
 

Farmasian erikoistumisopinnot 

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 0 times
Said to be thoughtful 0 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times