Hyppää sisältöön

Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto korostavat, että siitepölylle altistumista kannattaa vähentää.

Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ulkoilman siitepölypitoisuuden nousu ja Covid-19-taudin tartuntatiheys ovat yhteydessä toisiinsa.

Siitepölylle altistuminen heikentää immuunijärjestelmän puolustusreaktiota tiettyjä kausiluonteisia viruksia vastaan. Ilmiö ei ole yhteydessä siitepölyallergiaan, vaan siitepöly itsessään vaikuttaa hengitysteiden limakalvojen puolustautumiseen virusinfektioita vastaan. Siksi siitepöly voi heikentää kehon kykyä torjua viruksia.

Tutkimuksen mukaan ulkoilman korkea siitepölypitoisuus, osittain yhdessä ulkoilman kosteuden ja lämpötilan kanssa, selitti yli 40 % tartuntatiheyden noususta.

Korkeiden siitepölypitoisuuksien vaikutus ei ollut välitön, vaan tartuntatiheys kasvoi tavallisesti neljä päivää siitepölypitoisuuden huipun jälkeen. Tämä vastaa karkeasti Covid-19-tartunnan itämisaikaa.

Tutkimuksessa arvioitiin myös erilaisten rajoitustoimien vaikutusta keväällä 2020. Rajoitustoimet puolittivat tartuntatiheyden verrattuna tilanteisiin, joissa toimenpiteitä ei tehty, vaikka ilmassa oli runsaasti siitepölyä. 

Rajoitustoimien aikana ihmiset todennäköisesti altistuvat vähemmän sekä virukselle että immuunipuolustusta heikentävälle siitepölylle. Rajoitustoimien puuttuessa suuret siitepölypitoisuudet voivat nostaa tartuntatiheyttä jopa kymmenillä prosenteilla.

Vältä ulkoilua, suojaa hengitystiet

Suomesta tutkimukseen osallistuivat Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. Tutkijat korostavat, että siitepölylle altistumista kannattaa nyt vähentää. 

On tärkeää kiinnittää huomiota siitepölykauden etenemiseen ja erityisesti jaksoihin, jolloin ilman siitepölypitoisuudet ovat korkeita.

– Siitepölylle altistumista kannattaa vähentää esimerkiksi välttämällä ulkoilua korkeimpien siitepölypitoisuuksien aikana tai suojaamalla hengitystiet, kertoo tutkimusprofessori Mikhail Sofiev Ilmatieteen laitokselta.

Siitepölykausi on alkamassa ja ajantasaiset tiedot ilman siitepölypitoisuudesta löytyvät Turun yliopiston siitepölytiedotuksen ylläpitämältä Norkko-sivustolta.

– Tutkijamme seuraavat ilman siitepölypitoisuuksia ympäri vuoden, jotta pystymme tiedottamaan heti, kun ensimmäiset siitepölyhiukkaset havaitaan ilmassa, kertoo dosentti Annika Saarto Turun yliopistosta.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Proceedings of the US National Academy of Sciences -julkaisusarjassa (PNAS) maaliskuussa 2021. Tutkimusaineisto on koottu 31 maasta ja tutkimukseen osallistui jopa 150 tutkijaa ympäri maailmaa. 
 

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 0 times
Said to be thoughtful 0 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times