Haasteiden ja mahdollisuuksien vuosi

Edessä on tapahtumarikas vuosi. Apteekkien talouteen kohdistuvat muutokset aiheuttavat suurimman haasteen apteekkien tulevaisuudelle.

Muutkin toimialat ovat ennusteiden mukaan vaikeuksissa jopa pari seuraavaa vuotta. Apteekeille suurimpia vaikeuksia ei aiheuta kansainvälinen taantuma, vaan kotimaassa tehdyt toimenpiteet.

Apteekki ei voi siirtää kasvavia kustannuksia hintoihin, kuten muut yritykset. Lääkevaihdon laajentaminen ja viitehintajärjestelmän käyttöönotto saattavat asettaa varsinkin pienimmät apteekit tilanteeseen, jossa lakisääteisiä tehtäviä ei enää voida hoitaa nykyisellä lääketaksalla.

Lääkelainsäädäntöä aiotaan muuttaa kevään aikana. Apteekkariliitto antoi Lääkelaitoksen tekemistä esityksistä lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle. Lausunnossamme korostimme muun muassa sitä, että apteekin ja sivuapteekin perustamisessa tulee aina käyttää lääkehuollon tarpeeseen perustuvaa harkintaa.

Apteekkimaksun ennakkokantoon siirtyminen olisi hallitusohjelman tavoitteiden vastainen toimenpide. Myös haja-asutusalueet tarvitsevat apteekkinsa. Apteekkien yhteydessä tulee voida harjoittaa muuta yritystoimintaa, kunhan se sisällöltään tukee apteekkitoimintaa.

Annosjakelusta tarvitaan pikaisesti erillinen kokonaisselvitys ja tarpeelliset, eduskunnankin edellyttämät lakimuutokset, jos ja kun toimintamallia muutetaan.

EY:n tuomioistuimen julkisasiamies totesi joulukuussa, että kukin jäsenmaa voi säädellä apteekkitoimintaa sen omien, perusteltujen, terveydenhuoltoa koskevien periaatteiden mukaan. Toivoa sopii, että tuomioistuin on aikanaan samoilla linjoilla, kun se päättää asiasta.

Komissio ja erityisesti sen eräät sisämarkkinapääosaston virkamiehet ovat olleet halukkaita puuttumaan sellaisiinkin jäsenmaiden asioihin, joissa EU:lla ei ole toimivaltaa. Vuonna 2009 pidetään EU:n parlamenttivaalit. Kysymys siitä, kuinka pitkälle EU voi mennä läheisyysperiaatteen syrjäyttämisessä, tulee todennäköisesti olemaan yksi keskeinen vaaliteema meillä Suomessakin.

Myös Ruotsista päin tuulee. On hyvä muistaa, että Ruotsi on ollut ainoa EU-maa, jossa koko apteekkitoiminta on ollut valtion omistaman yhtiön eli Apoteket Ab:n käsissä. Ruotsissa on hahmoteltu eräänlainen sekamalli, jossa isot ketjut ja yksittäiset apteekkarit pääsisivät mukaan jakamaan markkinoita Apoteket Ab:n ja sen rinnalle perustettavan uuden, pääosin valtion omistaman yhtiön kanssa.

Ruotsissa on ollut – toisin kuin meillä – ongelmia lääkepalvelujen saatavuudessa. Aika näyttää, ehtiikö Ruotsin hallitus toteuttaa kansan enemmistön vastustaman uudistuksen ennen uusia vaaleja.

 Reijo Kärkkäinen

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja.