Farmasistien pandemiatietoon luotetaan
- 09.03.2010 at 07:53
Jopa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää farmasian ammattilaisia ja lääkäreitä luotettavana sikainfluenssan tietolähteenä, selviää tuoreesta kyselystä.
Jopa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää farmasian ammattilaisia ja lääkäreitä luotettavana sikainfluenssan tietolähteenä, selviää tuoreesta kyselystä.
EU:n kansalaiset pitävät farmasian ammattilaisia ja lääkäreitä eli terveydenhuollon ammattilaisia luotettavampana tietolähteenä kuin kansallisia ja EU-tason terveysviranomaisia tai mediaa. Vähiten EU-kansalaiset luottavat internetistä löytämäänsä sikainfluenssatietoon.
Tiedot selviävät tuoreesta EU-komission teettämästä eurobarometri-kyselystä. Kyselyyn osallistui yli 28 000 satunnaisesti valittua 15 vuotta täyttänyttä henkilöä kaikista EU:n jäsenmaista sekä Norjasta, Sveitsistä ja Islannista.
Kyselyllä selvitettiin kansalaisten käyttäytymistä, pelkoja, mielipiteitä, tietoja ja tietolähteitä koskien pandeemista H1N1-virusta.
Luottamus terveydenhuollon ammattilaisiin oli Suomessa EU:n huippuluokkaa: 91 prosenttia suomalaisista sanoi luottavansa heihin tietolähteenä täysin tai melko paljon.
Suomalaisiin terveydenhuollon viranomaisiin luotti täysin tai melko paljon noin 84 prosenttia suomalaisista. EU-viranomaisiin luotti sen sijaan vain noin 65 prosenttia suomalaisista. Lähes saman verran, 59 prosenttia suomalaista, luotti myös niin sanotun perinteisen median, eli television, radion ja sanomalehtien välittämään tietoon. Suomalaisten luottamus mediaan oli yksi suurimmista koko Euroopassa. Internettiin tietolähteenä luotti 34 prosenttia suomalaisista.
Luottamus suurta
myös rokotteeseen
Kyselyyn vastanneista suomalaisista peräti 87 prosenttia katsoi saaneensa joko hyvin tai erittäin hyvin tietoa. Suomalaiset luottivat myös sikainfluenssarokotteen tehoon ja turvallisuuteen enemmän kuin muut eurooppalaiset keskimäärin.
Pandemia muutti myös suomalaisten käyttäytymista selvästi Euroopan keskitasoa enemmän: 41 prosenttia kertoi muuttaneensa käyttäytymistään suojautuakseen tartunnalta, kun kaikista eurooppalaisista näin oli tehnyt vain noin neljäsosa. Yleisin tapa oli säännöllinen käsien pesu. (IK)