Hyppää sisältöön

Lue tiivistelmä

  • Farmasian Päivillä ruodittiin parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaa apteekkitalouden uudistusta.
  • Sosiaali- ja terveysministeriön tilannekatsauksen kertoi STM:n johtava asiantuntija Lauri Pelkonen.
  • Pelkosen esityksen jälkeen uudistuksesta keskusteltiin paneelissa. Panelisteina olivat SOSTE:n erityisasiantuntija Kaarina Tamminiemi, apteekkari ja Apteekkariliiton varapuheenjohtaja Sari Westermarck sekä lääkäri ja Suomen Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Soila Karreinen.
  • Panelistit nostivat esiin huolia muun muassa apteekkiverkoston, lääkehuollon ja palveluiden turvaamisesta. Talousuudistuksen arvioitiin pahimmillaan heikentävän näitä.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä apteekkitalouden uudistamiseksi. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) valmistellaan jo täyttä häkää seuraavaa uudistusta, joka keskittyy apteekkitoiminnan kehittämiseen. Pöydällä ovat muun muassa apteekkien palvelut, verkkoapteekkitoiminta sekä apteekkien ja muun terveydenhuollon yhteistyön tiivistäminen.

– Tätä työtä nyt tehdään kovalla vauhdilla, kertoi STM:n johtava asiantuntija Lauri Pelkonen Farmasian päivillä, jossa ruodittiin kuluvan hallituskauden uudistuksia.

Puheenvuorossaan Pelkonen pohti lyhyesti myös uudistusten valmistelujärjestystä.

– Olisi tietysti voitu ehkä mennä toiminta edellä ja talous sitten sen jälkeen, mutta tämä ei ollut nyt aikataulun puitteissa mahdollista.

Kolmannessa vaiheessa on vielä tarkoitus pohtia alueellisia apteekkipalveluita ja apteekkitoiminnan ansaintamalleja, mutta Pelkosen mukaan näiden työstäminen jää seuraavalle hallitukselle.

Onko uudistusten vauhti liian kova?

Vaikka kaikkia mahdollisia uudistuksia ei mahdutettaisi kuluvaan hallituskauteen, muutosvauhti on jo nyt kovaa. Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen nosti esiin, että apteekkikentällä jo pelkät apteekkitalouteen kaavaillut uudistukset ovat kiihdyttäneet alan turbulenssia.

– Meille tulee muun muassa ilmoituksia sivuapteekkien lopettamisista. Ollaan siis tilanteessa, jossa on vaikeaa ennakoida muutosten vaikutuksia. Onko vauhti jo liian kova, Hirvonen kysyi.

Pelkonen ei vastannut vauhtikysymykseen suoraan, mutta myönsi, että paljon isoja asioita tapahtuu.

Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut vaikuttajaviestintätoimisto Rud Pedersenin toimitusjohtaja Susanna Korpivaara puolestaan tiedusteli Pelkoselta, miten tämä arvelee itsehoitolääkkeiden myynnin käynnistyvän apteekkien ulkopuolella, kun osa lääkkeistä hallituksen esityksen mukaan on mahdollista tuoda vuoden 2027 alusta myyntiin myös päivittäistavarakauppoihin.

Pelkonen kertoi näppituntumakseen, että myynti tulee käynnistymään hitaasti.

Itsehoitolääkkeet askarruttavat

Pelkosen alustuksen jälkeen kuultiin minipaneeli, jossa apteekkiuudistuksia ruotivat sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön SOSTE:n erityisasiantuntija Kaarina Tamminiemi, apteekkari ja Apteekkariliiton varapuheenjohtaja Sari Westermarck sekä lääkäri ja Suomen Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Soila Karreinen.

Tamminiemen mukaan potilaiden näkökulmasta uudistuksen hyvä puoli on farmaseuttisen toiminnan sujuvoittaminen, mutta riskinä nähdään apteekkiverkoston supistuminen ja itsehoitolääkkeiden myynnin laajeneminen apteekkien ulkopuolelle.

Jälkimmäinen on aiheuttanut pohdintaa myös lääkäreiden keskuudessa.

– Meille on tärkeintä, että lääkehoito on turvallista ja toteutuu potilaalle helpolla, uskottavalla ja ymmärrettävällä tavalla, Soila Karreinen korosti.

Hänen mukaansa lääkäreiden keskuudessa on epäilyksiä myös siitä, kuinka paljon apteekkiuudistuksesta lopulta realisoituu säästöjä valtiolle.

Hyvinvointialueet sulkevat omia yksiköitään ja samaan aikaan tullaan näkemään sivuapteekkien poistumisia. Kuka lopulta vastaa, että lääkkeitä oikeasti saadaan. Niitä on saatava tarvittaessa myös nopeasti.

Soila Karreinen

Sari Westermarck muistutti, että apteekkeihin on jo vuosia kohdistettu useita erilaisia säästöjä, joiden vaikutuksia ei ole vielä arvioitu. Näiden päälle nyt kaavaillut 36 miljoonan euron leikkaukset ovat Westermarckin mukaan yksinkertaisesti liikaa.

– Sivuapteekkeja suljetaan jo parasta aikaa, ja varmasti sulkemisia tulee vielä ensi vuonna lisää, Westermarck arvioi.

Miten käy palveluiden?

Sivuapteekkien sulkemisista voi muodostua ongelma niillä alueilla, missä palveluverkosto on ennestään harva. Tämän huolen nosti paneelissa esiin Lääkäriliiton Karreinen.

– Hyvinvointialueet sulkevat omia yksiköitään ja samaan aikaan tullaan näkemään sivuapteekkien poistumisia. Kuka lopulta vastaa, että lääkkeitä oikeasti saadaan. Niitä on saatava tarvittaessa myös nopeasti.

Apteekki on konkreettinen paikka, joissa voi kysyä monenlaisia asioita lähipalveluna.

Kaarina Tamminiemi

SOSTE:n Tamminiemi puolestaan muistutti, että apteekista haetaan muutakin kuin lääkkeitä.

– Apteekki on konkreettinen paikka, joissa voi kysyä monenlaisia asioita lähipalveluna.

Hänen mukaansa etenkin iäkkäät potilaat arvostavat ja tarvitsevat kasvokkaisia kohtaamisia, joissa mieltä askarruttavia asioita voi kysyä terveydenhuollon ammattilaiselta.

– Tällä hetkellä tätä palvelua vielä on tarjolla, mutta huolta on paljon siitä, miten tälle käy.

Tamminimen mukaan digitaaliset palvelut eivät korvaa kasvokkaista kohtaamista, kun puhutaan lääkitysturvallisuudesta, eikä kaikilla – nuoremmillakaan – ole välttämättä edes pääsyä digitaalisiin palveluihin.

Toiveina turvallisuus, toiminnan kehittäminen ja kokonaisuuden hallinta

Paneelin lopuksi puheenjohtaja Susanna Korpivaara kysyi vielä panelisteilta, mitä nämä toivoisivat seuraavalta hallitukselta.

SOSTE:n Tamminiemi esitti toiveenaan, että nyt tehtävien uudistusten vaikutuksia seurattaisiin ja oltaisiin tarvittaessa valmiita tekemään myös korjausliikkeitä. Lisäksi hän toivoi lisää huomiota turvallisuuskysymyksiin.

Toivoisin, että apteekkien potentiaalia voidaan hyödyntää nykyistä enemmän.

Sari Westermarck

– Asiakkaiden ja potilaiden turvallisuuden pitäisi olla jatkossakin ykkösprioriteetteja.

Sari Westermarck puolestaan toivoi, että lääkesäästöt olisivat nyt tässä ja jatkossa päästäisiin kehittämään apteekkien toimintaa.

– Toivoisin, että apteekkien potentiaalia voidaan hyödyntää nykyistä enemmän.

Westermarck myös muistutti, että apteekit ovat tärkeä huoltovarmuustekijä.

Lääkäriliiton Soila Karreinen kiteytti varmasti monen paikalla olleen toiveet, kun hän peräänkuulutti systeemiajattelua ja kokonaisuuden hallintaa.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 10 times
Said to be thoughtful 2 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times