Eurooppalaista idealismia

Kun Suomen virkakoneisto oli jo lomavaihteella, Brysselin direktiivitehtaassa siivottiin vielä ahkerasti pöytiä ja laatikoita. Kesken kotimaan parhaan lomasesongin komissio julkisti direktiiviehdotuksensa siitä, millaisin oikeuksin EU-kansalaiset voivat jatkossa hakeutua hoitoon muihin unionin jäsenmaihin.

Direktiiviehdotus oli määrä julkistaa jo viime talvena, mutta jostain syystä komissio lykkäsi julkistamista useilla kuukausilla. Liekö syynä olleet lähestyvät parlamenttivaalit vai se, että komissio tietää hyvin, että sen ehdotuksia ei jäsenmaissa noin vain niellä? Komissaarien muistissa oli varmasti myös parin vuoden takainen palveludirektiivin käsittely, jossa parlamentti äänesti selvin luvuin – komission ehdotuksesta poiketen – terveyspalvelut ns. yleisen palveludirektiivin (2006/123/EY) ulkopuolelle.

Jos komission tuore direktiiviehdotus potilaiden oikeuksista valtioiden rajat ylittävässä terveydenhuollossa toteutuu, EU-maiden kansalaisilla on vastaisuudessa oikeus hakeutua terveydenhuoltoon toiseen jäsenvaltioon ja saada hoidosta korvausta kotimaan korvausjärjestelmän mukaisesti. Näin myös Suomessa korvattavan lääkkeen voisi hankkia toisesta EU-maasta ja saada siitä Kela-korvauksen Suomen lääkekorvausjärjestelmän mukaisesti.

Komission mukaan direktiivillä halutaan selkeyttää nykyistä tilannetta, jossa EY-tuomioistuin on joutunut ratkaisemaan kiistoja toisissa jäsenvaltioissa annetun hoidon korvaamisesta potilaalle. Tuomioistuin on useissa tapauksissa päättänyt, että potilaalla on oikeus hakeutua terveydenhuoltoon toisiin jäsenvaltioihin ja saada siitä korvaus kotimaassaan. Direktiivin tarvetta perustellaan myös sillä, että terveyspalvelut, apteekkipalvelut mukaan lukien, jätettiin pari vuotta sitten yleisen palveludirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Direktiiviehdotukseen sisältyy odotetusti myös niin sanotun yhteiseurooppalaisen reseptin käyttöönotto. Yhdessä jäsenmaassa kirjoitettu lääkemääräys kelpaisi tietyin rajoituksin kaikissa jäsenmaissa, jos sen oikeellisuus ja kirjoittajan oikeus määrätä lääkkeitä voidaan varmistaa. Vaikka komissio lupaakin kehittää keinoja, joilla varmistus onnistuu, aivan nurkan takana koko EU:ssa kelpaava resepti ei vielä ole. Euroopan toisella laidalla kirjoitetun reseptin kirjoittajan oikeutta määrätä lääkkeitä ei ole ihan helppoa selvittää. Reseptin sisällön ja aitouden arviointi aiheuttaa toisinaan ongelmia jo yksin kotimaassa.

Idealismin puutteesta ei komissiota ainakaan voi syyttää, realismin ehkä. Täytyy toisaalta muistaa, että komission tehtävänä on kaikin tavoin edistää EU:n sisämarkkinoita, eikä terveyspalvelut erityisluonteestaan huolimatta muodosta tässä poikkeusta. Neuvoston ja parlamentin tehtäväksi jää nyt arvioida, onko komissio direktiiviehdotusta laatiessaan ottanut riittävästi huomioon terveydenhuoltosektorin erityisluonteen ja kunnioittanut sitä. Ei siis ihme, että direktiiviehdotuksen käsittelystä neuvostossa ja parlamentissa arvioidaan tulevan riitaisa. Aikaakin käsittelyyn saattaa vierähtää muutama vuosi. Matka direktiiviehdotuksesta toimivaan lainsäädäntöön on vielä pitkä.

Erkki Kostiainen

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton viestintäjohtaja.