Hyppää sisältöön

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoi Apteekkari 2024 -tilaisuudessa suunnitelmista, joita Petteri Orpon (kok.) hallituksella on apteekkialan ja koko lääkesektorin kehittämiseksi.

Hänen pääviestinsä oli, että ministeriö toivoo apteekkialalta hyvää yhteistyötä tulevien uudistusten valmistelussa. Muutoksia on tulossa paljon, mutta ne on tarkoitus tehdä turvallisesti ja hallitusti.

– Valmistelussa moni asia ja yksityiskohta on vielä aidosti auki eli niihin pystyy vaikuttamaan, hän sanoi.

Apteekit toimivat hyvin

Grahn-Laasosen mielestä apteekit ja lääkehuolto toimivat Suomessa tällä hetkellä hyvin.

Haasteita on kuitenkin lääkkeiden saatavuudessa ja ne johtuvat globaaleista ongelmista. Ministeri kiitti apteekkilaisia hyvästä työstä, jota nämä tekevät päivittäin sen eteen, että ihmiset saavat tarvitsemansa lääkkeet saatavuushäiriöistä huolimatta.

Suomalaiset arvostavat hänen mukaansa apteekkeja korkealle. Kaikkialla Suomessa apteekkien henkilökunta on osaavaa ja lääkeneuvonta korkealuokkaista.

– Näiden vahvuuksien varaan rakentuu myös hallitusohjelma. Toivon että säästöpäätökset voidaan tehdä tavalla, joka antaa apteekkialalle mahdollisuuden kehittyä ja uudistua, Grahn-Laasonen sanoi.

Inspiraatiota rokotusoikeudesta

Grahn-Laasosen mukaan hallitus näkee apteekit kiinteästi osana terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja apteekkien osaamista pyritään hyödyntämään nykyistä enemmän.

Ministerin mukaan hallitusohjelmakirjaukset antavat apteekeille mahdollisuuden kehittyä kohti matalan kynnyksen terveyspalveluja. Ministeri viittasi farmasian ammattilaisten rokotusoikeuteen, jota koskeva asetusmuutos hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa torstaina.

– Toivon että tämä inspiroi miettimään laajemminkin työnjatkoa terveydenhuollossa. Apteekit voivat tulevaisuudessa helpottaa soten valtavaa painetta ja henkilöstöpulaa.

Ymmärrystä säästöille

Apteekkiuudistus on herättänyt apteekkialalla huolta siitä, että apteekkien taloudelliset toimintaedellytykset heikentyvät. Hallitus suunnittelee esimerkiksi joidenkin itsehoitolääkkeiden myynnin sallimista apteekkien ulkopuolella. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös 30 miljoonan euron vuosittainen säästö valtion lääkemenoista.

Grahn-Laasonen vakuutti, että uudistuksessa tarkoitus ei ole kurjistaa apteekkien toimintoja, vaan kehittää niitä samalla, kun parannetaan kustannustehokkuutta, lisätään hintakilpailua ja saadaan säästöjä aikaiseksi.

Ministeri toivoi apteekkareilta ymmärrystä tuleviin leikkauksiin. Hänen mukaansa niiltä ei voi välttyä, koska Suomi on Euroopan velkaantunein maa ja säästöjä on haettava kaikilta sektoreilta.

– Jos katsotaan yksistään lääkkeitä, niin lääkekorvauksia maksetaan 1,8 miljardilla ja väestö ikääntyy edelleen. Meidän on aivan välttämätöntä saada aikaan säästöjä myös lääkepuolelta. Toivon apteekkialalta ymmärrystä ja yhteistyötä säästöjen toteuttamiseksi tavalla, joka turvaa lääkkeiden saatavuutta ja tuo lääkkeiden kuluttajahintoja alemmas.

Valtava uudistuspaketti

Apteekkiuudistuksen valmistelua koordinoiva Lauri Pelkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi Apteekkari 2024 -tilaisuudessa, miten hallitusohjelman lääke- ja apteekkikirjausten toimeenpano etenee.

Hän näki uudistuksen jatkumona pitkäjänteiselle kehitystyölle, jota ministeriössä on tehty lääkeasioiden uudistamiseksi. Hän viittasi Sipilän hallituksen aikana tehtyyn lääkeasioiden tiekarttaan ja viime hallituskaudella valmistuneisiin lääkealaa koskeviin selvityksiin.

Nyt tehtävää uudistusta hän pitää valtavan suurena kokonaisuutena.

– Olen ollut viime vuosituhannelta asti lääkeasioiden kanssa tekemisissä, enkä muista, että hallitusohjelmakirjauksissa olisi koskaan ollut näin paljon lääkeasioita koskevia asioita.

Pelkosen johtama apteekkityöryhmä tulee ottamaan kantaa esimerkiksi itsehoitolääkkeiden myyntikanavaan, apteekkityön sujuvoittamiseen, matalan kynnyksen terveyspalveluihin, lääketaksaan ja apteekkiveroon, itsenäiseen verkkoapteekkilupaan, osakeyhtiömuodon mahdollistamiseen, apteekin omistajuuden laajentamiseen farmaseutteihin, apteekkien yhteydessä toimiviin osakeyhtiöihin sekä apteekkien keskinäiseen yhteistyöhön ja ketjuuntumiseen.

Pelkosen mukaan valmistelussa kuullaan laajasti sidosryhmiä, perustetaan työryhmiä, tehdään selvityksiä ja vaikuttavuusarviointeja eri skenaarioiden taloudellisista vaikutuksista ennen kuin uudistukset viedään päättäjien pöydälle. Apteekkityöryhmällä on aikaa vuoden 2026 loppuun.

Fimea tukee uudistuksessa

Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen kertoi viraston olevan tiiviisti mukana apteekkiuudistuksen valmistelussa.

– Nyt rakennetaan tulevaisuutta. Jos emme pysty olemaan mukana ja antamaan asiantuntijuuttamme ministeriön käyttöön, sitä on turha itkeä jälkikäteen.

Fimean kanta apteekkiuudistukseen on Pelkosen mukaan se, että ensin on tunnistettava, mitä ja miksi uudistetaan. Uudistuksen on palveltava lääkkeiden käyttäjien ja yhteiskunnan etua. Tärkeää on varmistaa lääke- ja lääkitysturvallisuus sekä lääkehoitojen rationaalisuus. Lisäksi uudistus on tehtävä tutkitun tiedon ja vaikutusarviointien perusteella.

Uudistus voi olla parannus

Kansalaiset ovat Fimean näkemyksen mukaan tyytyväisiä nykyisiin apteekkipalveluihin, ja niiden antamaa lääkeneuvontaa arvostetaan. Tästä kertovat viimeaikaiset tutkimukset, kuten Fimean lääkebarometri ja haamuasiakastutkimus.

– Kun lääkejakelua uudistetaan, tavoitteena tulee olla nykyistä parempi järjestelmä. Sen pitää taata rationaalisen lääkehoidon toteutuminen ja se, että lääkehoito ja jakelujärjestelmä ovat kiinteämpi osa potilaiden hoitoketjuja. Kun katsotaan hallitusohjelman kirjauksia, kyllähän nämä asiat siellä ovat, Pelkonen sanoi.

Hän muistutti, että apteekkiuudistus voi olla apteekeille myös mahdollisuus parempaan: Kun julkiset terveyspalvelut siirtyvät yhä kauemmaksi, ihmiset arvostavat entistä enemmän lähipalvelua eli apteekeilla voi olla tilaisuus ottaa uudenlainen rooli.

Apteekit voivat Pelkosen mukaan auttaa esimerkiksi rationaalisen lääkehoidon varmistamisessa. Tutkimusten mukaan esimerkiksi hoivakodeissa asiakkaat käyttävät paljon riskilääkkeitä. Samoin päivystyksiin tulee paljon potilaita, joiden perimmäinen tulosyy on lääkeongelma.

– Nämä aiheuttavat inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös valtavasti kustannuksia terveydenhuollossa, hän sanoo.

Lääkkeet eivät ole kulutustuotteita

Eija Pelkonen korosti, että lääkkeet eivät ole tavallisia kulutustuotteita, vaan niiden käyttö vaatii ohjausta ja neuvontaa.

Hänestä Suomessa käytetään lääkkeitä aika huolettomasti, vaikka niiden haittavaikutukset aiheuttavat paljon ongelmia ja kustannuksia.

Suomessa on hänen mukaansa perinteisesti varottu pelottelemasta ihmisiä lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutuksilla. Viimeaikaisten selvitysten mukaan lääkkeiden käyttäjät kuitenkin haluavat tietoa juuri niistä.

Pelkonen kehottaakin apteekkilaisia miettimään, millaista lääkeneuvontaa asiakkaat tarvitsevat.

– Farmasian ammattilaisten viesti on ollut, että lääkkeet ovat turvallisia oikein käytettyinä, mutta onkohan ihmisiltä jäänyt se loppuosa kuulematta. Onko tullut kuva siitä, että lääkkeitä voi syödä ihan kuin kaikkea muutakin, mitä kaupasta saa?

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 0 times
Said to be thoughtful 0 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 1 times