Hyppää sisältöön

APTEEKKIEN taloudelliset toimintaedellytykset ovat merkittävästi heikentyneet tämän vuoden aikana. Tärkein yksittäinen syy muutoksen takana on viitehintajärjestelmän voimaantulo huhtikuun alussa. Muista aloista poiketen yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen ei ole juuri vaikuttanut apteekkeihin.

Tämän vuoden aikana apteekit ovat toimittaneet keskimäärin enemmän reseptejä kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tästä huolimatta liikevaihto on merkittävästi alentunut. Samanaikaisesti kustannukset ovat jatkaneet kasvuaan.

Tämä on johtanut siihen, että apteekkien liiketulos tulee keskimäärin jäämään huomattavasti viime vuoden tasosta. Apteekkien kannalta ei ole juuri merkitystä sillä, milloin Suomen talous lähtee taas kasvuun. Huonontunut tilanne ei ole seuraus kysynnän muutoksesta, vaan syy on rakenteellinen ja luonteeltaan pysyvä.
 
APTEEKIT EIVÄT VOI KORJATA liikevaihdon menetystä hinnoittelulla tai lisäämällä myyntiä. Lääkkeiden vähittäishinnat määrittää viranomainen lääketaksan kautta, ja asiakkaiden tarpeet määrittävät kysynnän. Apteekkien kate pohjautuu suurelta osin suhteelliseen osuuteen lääkkeen hinnasta. Lääkeyritysten hintakilpailun seurauksena olemme saavuttaneet tason, jolla halpojen reseptilääkkeiden toimittaminen ei enää kata apteekin kustannuksia.

Vaikka lääkkeiden halpeneminen onkin potilaiden kannalta hyvä asia, liiallinen hintojen lasku johtaa tilanteeseen, jossa maankattava avohoidon lääkejakelu on vaarassa. Toimintaedellytysten turvaamiseksi apteekkien ansaintalogiikkaa on tarkistettava.

NYKYINEN RAHOITUSMALLI ei enää mahdollista apteekkien lakisääteisten velvollisuuksien hoitamista. Pelkän lääketaksataulukon tarkistaminen ei myöskään riitä tilanteen korjaamiseksi. Jollain aikavälillä hintakilpailun kiristyessä oltaisiin taas vastaavanlaisessa tilanteessa.

Tulevaisuudessa apteekkien katteen tulisikin painottua nykyistä huomattavasti enemmän toimitusmaksuun, joka olisi riippumaton lääkkeen hinnasta. Sen sijaan toimitusmaksu tulisi sitoa henkilöstökustannusten sekä yleisen kustannustason kasvuun.

Uuden rahoitusmallin tarve on ilmeinen, sillä vaikka apteekkien työmäärä onkin kasvanut, niin henkilöstöä on ollut välttämätöntä karsia. Käytännössä tämä on huono, mutta valitettavasti ainut tapa saada aikaan nykytilanteen vaatimia kustannussäästöjä. Loppuvuonna 2007 tehdyt työehtosopimukset ovat osoittautuneet kalliiksi. Useissa apteekeissa onkin käyty yt-neuvotteluja viime kuukausien aikana, ja näiden seurauksena henkilökuntaa on jouduttu vähentämään tai lomauttamaan.

Ilkka Harjula

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton talousasiantuntija.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 0 times
Said to be thoughtful 0 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times