Apteekkiala uudistusten keskellä, ministeriöllä kokonaisuus hallussa

Biosimilaareista iso säästö lääkekuluihin

Apteekkialalla huolta herättää myös se, että STM etsii valtion lääkekorvausmenoihin 60 miljoonan euron säästöjä, joilla rahoitetaan hoitajamitoituksen aiheuttamia lisäkustannuksia. Sarkkisen mukaan säästöjä ei ole mahdollista perua, koska ne on linjattu tehtäväksi.

– On katsottava, miten pystymme tekemään kulukavennukset niin, että apteekkiverkko ei rytise ja lääkkeiden saatavuus eri puolilla Suomea taataan jatkossakin, hän sanoo.

Apteekkariliitto on ehdottanut, että iso osa säästöistä saataisiin ottamalla biologisten lääkkeiden edulliset kopiot eli biosimilaarit tehokkaampaan käyttöön.

Säästöpotentiaali voisi olla liiton laskelmien mukaan 40 miljoonaa euroa, lääkeyhtiö Orionin mukaan jopa 80 miljoonaa euroa vuodessa.

Sarkkinen kertoo, että ministeriössä pohditaan parhaillaan eri vaihtoehtoja leikkausten toteuttamiselle.

– Biosimilaarit ovat ehdottomasti yksi potentiaalinen keino säästöjen löytämiseen. En pysty ottamaan kantaa siihen, montako miljoonaa niillä voitaisiin säästää, koska selvitystyö on vasta käynnissä ministeriössä. Asia selkiytyy tulevan talven aikana.

Radikaali vai riittämätön uudistus?

Vaikka apteekkialalla on käynnissä useita uudistuksia, ministeri Sarkkinen ei pidä niitä kovin mullistavina. Esimerkiksi lääkelakipaketin uudistukset ovat hänestä maltillisia. 

– Tietysti on näkökulmasta kiinni, ovatko uudistukset radikaaleja vai riittämättömiä. Jos verrataan aiempiin keskusteluihin, joita poliittisella tasolla on käyty, niin kyllä tässä aika varovaisesti edetään, hän arvioi. 

Itsehoitolääkkeiden hintakilpailua ollaan sallimassa niin, että niillä olisi tietty enimmäishinta, jonka alla apteekit voivat kilpailla antamalla alennuksia omasta katteestaan. Alalla on herännyt huoli polarisaation lisääntymisestä, koska suurilla apteekeilla on paremmat mahdollisuudet alennusten antamiseen.

– En näe tätä eksistentiaalisena uhkana pienten apteekkien olemassaololle. Kaupungeissa saattaa tulla hintakilpailua apteekkien välillä, mutta en usko, että kukaan lähtee ajamaan kymmeniä kilometrejä kymmenien senttien alennusten vuoksi, Sarkkinen sanoo.

Apteekkialalla on pohdittu myös, viekö itsehoitolääkkeiden hintakilpailu ihmisiä enemmän verkkoon ja suurten toimijoiden asiakkaiksi.

Vaikka Suomessa toimii lähes 150 yksityisten apteekkien verkkoapteekkia, niistä harva yltää taloudellisesti merkittävään liikevaihtoon. Markkinoita hallitsee ylivoimaisesti Helsingin Yliopiston apteekin verkkoapteekki. 

– Ymmärrän että asia mietityttää monia pieniä apteekkeja, joilla ei ole samanlaisia edellytyksiä alkaa kehittää verkkopalveluja kuin isoilla apteekeilla. Toisaalta se ei voi olla syy siihen, että estäisimme suomalaisilta mahdollisuuden ostaa lääkkeitä verkon kautta. Pienillä apteekeilla voi olla muita kilpailuvaltteja, kuten asiakaspalvelu.

Sarkkinen ei pidä uhkakuvana sitä, että talouden kiristyessä apteekit joutuvat hakemaan entistä enemmän katetta ei-lääkkeellisestä myynnistä, kuten kosmetiikasta.

– Aika monella apteekilla on jo nyt erillisyhtiöitä, joiden kautta myyntiä tehdään. Se vahvistaa apteekkien kokonaistaloutta. En sinänsä näe tässä mitään väärää, kunhan apteekin perustehtävä hoidetaan laadukkaasti.

Itsehoitolääkkeet kuuluvat apteekkiin

Uudistusten yhteydessä keskusteluun on noussut jälleen toiveita siitä, että osa itsehoitolääkkeistä voisi olla myynnissä päivittäistavarakaupoissa. Sarkkinen ei ole valmis sallimaan myyntiä apteekkien ja verkkoapteekkien ulkopuolella.

– Jotkut ovat sitä mieltä, että itsehoitolääkkeet ovat tuotteita siinä missä muutkin, mutta ei se vain ole niin. Joillakin itsehoitolääkkeilläkin voi vahingossa tappaa itsensä. Itsehoitolääkkeiden paikka on apteekissa. Tällä hallituksella ei ole sellaista linjausta, että asiantilaa muutettaisiin.

STM on jo aiemmin linjannut, että tulevissa uudistuksissa apteekkialaa kehitetään ja ohjataan terveydenhuollon tavoitteista käsin.

Sarkkisen kanta apteekkien omistajapohjaan on, että apteekkitoimintaa täytyy tarkastella ensisijaisesti osana terveydenhuollon kokonaisuutta. Apteekeilla on tärkeä tehtävä lääkeneuvonnassa ja rationaalisen lääkehoidon toteuttamisessa, niitä ei voi nähdä pelkkänä lääkelogistiikkana. 

– Väistämättä tämä on hyvin säännelty ala, eikä siihen voi siksi suhtautua kuin mihin tahansa bisnekseen. Apteekkijärjestelmä on osa terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuria.

Lähiapteekkien verkosto on tärkeä

Sarkkinen pitää tärkeänä, että Suomessa säilyy maankattava lähiapteekkien verkosto.

– Kyllä, näen sen todella tärkeänä. Vaikka verkkoapteekkitoiminta muuttaa jonkin verran kuvaa, niin ei ole näköpiirissä kehitystä, etteikö lähiapteekille olisi tarvetta. Ihmiset arvostavat paljon lähiapteekkeja. Apteekin tosiasiallinen rooli ihmisten hyvinvoinnissa ja terveydessä on laajempi kuin jos sitä ajatellaan suppeasti pelkkänä liiketoimintana.

Apteekeilla on hänestä hyvä alueellinen kattavuus ja kyky tarjota erittäin matalalla kynnyksellä lääkeneuvontaa ja sellaistakin terveysneuvontaa, joka ei liity suoraan lääkkeisiin.

Hän arvostaa sitä, että asiakas ohjataan apteekista tarvittaessa terveyskeskukseen tai päivystykseen. 

Ministeri pitää pohtimisen arvoisena ideaa, että apteekin tehtäviä laajennettaisiin esimerkiksi kausi-influenssarokotuksiin, koronatestaukseen tai muihin terveyspalveluihin. 

– Apteekkien tehtäviä pitää miettiä ennakkoluulottomasti. Olen ehdottomasti avoin kehitystyölle, joka tukee ihmisen kokonaishyvinvointia ja terveyttä.

Apteekin roolin laajentaminen terveydenhuollon puolelle ei kuitenkaan ole yksinkertainen kysymys, vaan vaatii lainsäädännöllisiä muutoksia. On huomioitava esimerkiksi tietosuojakysymykset ja Kantaan pääsy. 

Antibioottiresistenssi uhkaa globaalisti

Suomi on selviämässä koronapandemiasta, mutta seuraava terveyskriisi saattaa odottaa jo nurkan takana. Yksi lähitulevaisuuden merkittävistä terveysuhkista on antibioottiresistenssin yleistyminen. 

Ministeri Sarkkinen toivoo asian nousevan paremmin ihmisten tietoisuuteen. Siinä missä äkisti iskenyt koronapandemia on hallinnut mediaa kohta parin vuoden ajan, antibioottiresistenssistä ei juuri kirjoiteta. 

– Antibioottiresistenssi on hiipivä uhka, kuten ilmastonmuutoskin. Välillä tuntuu, ettei se kiinnosta ketään, hän huokaa.

Pahimmillaan antibioottien tehon loppuminen voi romahduttaa koko modernin maailman ja laskea elinajan odotetta arvaamattomalla tavalla. Ennen antibioottien keksimistä nuoriakin ihmisiä kuoli infektiotauteihin tai haavatulehduksiin. Ilman antibiootteja sairaaloiden leikkaustoiminta pysähtyy, ja äitejä ja vauvoja alkaa taas kuolla synnytyksiin.

– Toivottavasti koronapandemian myötä ihmiset oppivat huomaamaan, että terveysuhat voivat aiheuttaa valtavia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja hyvinvointiin liittyviä kriisejä, Sarkkinen sanoo.

Vaikka Suomessa antibiootteja käytetään järkevämmin kuin maailmassa keskimäärin, emme ole turvassa.

Antibioottiresistenssi on globaali uhka, jonka torjunta vaatii toimia monella sektorilla.

– Globaalissa eläintuotannossa käytetään antibiootteja valtava määrä, joten tähän tarvittaisiin talousjärjestelmätason muutoksia. Kyse on isoista taloudellista intresseistä. Jos kaikki ymmärtäisivät uhkan mittakaavan, ehkä toimintahalukkuutta olisi, hän pohtii.

Politiikkaan parantamaan maailmaa

Hanna Sarkkinen kiinnostui politiikasta lukioikäisenä ja liittyi vasemmistoliiton jäseneksi 18-vuotiaana. Hän halusi olla mukana rakentamassa tasa-arvoista yhteiskuntaa ja ratkaisemassa ympäristökriisiä. 

– Motivaationi oli maailmanparannuksessa. Halusin olla rakentamassa maailmasta sellaista, että täällä on kaikilla hyvä olla ja myös tulevilla sukupolvilla on elämän edellytykset.

Poliittinen ura pääsi vauhtiin 21-vuotiaana Oulun kaupunginvaltuustossa. Siihen aikaan hän opiskeli Oulun yliopistossa aate- ja oppihistoriaa, ja rahoitti opintoja työskentelemällä kaupoissa myyjänä. Nollatuntisopimukset herättivät pohtimaan työelämäkysymyksiä.

Mediassa käytiin keskustelua siitä, pitäisikö korkeakouluissa ottaa käyttöön lukukausimaksut.

– Koin sen tosi kovana keskusteluna, koska olen itse vähävaraisesta, työntekijätaustaisesta perheestä. Jos olisi ollut lukukausimaksut, en olisi lähtenyt kouluttautumaan yliopistoon.

Sarkkinen valittiin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi Oulun vaalipiiristä vain 27-vuotiaana. Hän uusi paikkansa vuoden 2019 vaaleissa. 

Ministerin tehtäviin hän nousi 1,5-vuotiaan taaperon äitinä. Hänestä on hienoa, että nykyisen hallituksen naisministerit ovat pystyneet yhdistämään perhe-elämän ja vaativan työn. Kansanedustaja voi jäädä perhevapaalle tai ministeri äitiyslomalle.

– Kukaan meistä ei ole korvaamaton työelämässä, hän sanoo.

Ilmastomuutos vie nuorilta toivon 

Sarkkinen kokee, että on saanut vietyä itselleen tärkeitä asioita eteenpäin politiikan eri tasoilla. Nykyinen hallitusohjelma toteuttaa useita asioita, joiden puolesta hän on puhunut koko poliittisen uransa ajan. 

– Moni asia etenee, mutta en tietenkään voi ottaa kunniaa itselleni, koska asioista päätetään yhdessä.

Hänelle tärkeää on ollut esimerkiksi oppivelvollisuusiän laajentaminen, jonka myötä toisen asteen koulutuksesta tuli maksutonta nuorille. Suuri rakenteellinen uudistus tukee hänestä koulutuksellista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa, ja sillä on työllisyyttä vahvistava vaikutus.

Paljon tavoitteita on vielä saavuttamatta. Sarkkisen mielestä erityisen tärkeää on löytää poliittisia ratkaisuja ilmastokriisiin. Hän tietää, miten huoli ilmastonmuutoksesta leikkaa läpi nykynuorten ajattelun. Joka puolelta päälle vyöryvä ilmastokriisi ahdistaa, eikä osa halua hankkia lapsia epävarman tulevaisuuden vuoksi.

– Ilmastokriisi on nuorille eksistentiaalinen mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava kysymys. Jos ekokriisi etenee ja nuoret kokevat, että eivät voi hankkia lapsia, talousjärjestelmän pohja pettää. Tämä vaikuttaisi myös esimerkiksi eläkejärjestelmän kestävyyteen.

Sarkkisen mukaan nyt, ilmastokriisin pahentuessa ja koronakriisin jälkimainingeissa, pitää vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen ja luoda toivoa.

– Meidän aikuisten pitää kertoa, miten ihmiset on ratkoneet vaikeita ongelmia ennenkin ja selvinneet. 

Hän haluaa olla rakentamassa hiilinegatiivista Suomea, joka on 20–30 vuoden kuluttua pysäyttänyt luontokadon. Ideaaliyhteiskunta on tasa-arvoinen ja hyvinvoiva, eri kulttuuritaustoista kotoisin olevat voivat kokea olevansa suomalaisia. Työaikaa on pystytty lyhentämään ja työt jaetaan tasaisesti niin, että myös osatyökykyiset löytävät paikkansa.

Elämäntapa ei ole niin materialistinen kuin nykyään. Ihmiset ostavat vähemmän kiinalaista krääsää, koska hyvinvointi tulee kulttuurista, sivistyksestä, koulutuksesta, sosiaalisista suhteista ja yhdessä tekemisestä.

– Toivon, että olemme pystyneet säilyttämään hyvinvointiyhteiskunnan sillä tavalla, että ihmisistä pidetään edelleen huolta, kun omat voimat ehtyvät.
 

Hanna Sarkkinen

• Syntynyt Oulunsalossa vuonna 1988.
• Opiskeli Oulun yliopistossa pääaineena aate- ja oppihistoriaa, valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2014.
• Ennen poliittista työtä työskenteli muun muassa järjestösihteerinä ja kaupan myyjänä.
• Vasemmistoliiton varapuheenjohtajana vuosina 2016–2019.
• Valittiin kansanedustajaksi vuoden 2015 vaaleissa ja uudestaan keväällä 2019.
• Aloitti sosiaali- ja terveysministerinä kesäkuussa 2021.
• Perheeseen kuuluvat puoliso, 1,5-vuotias poika ja kissa. Perheellä on kodit Oulussa ja Helsingissä. On toiminut Oulussa kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2009 lähtien.