Murtoja tai murron yrityksiä oli viime vuonna 34 apteekkitoimipisteessä eli noin kuudessa prosentissa kaikista apteekeista. Kuva: iStock
Uutinen

Apteekkari: Ryöstöihin ei koskaan totu

19.02.2021 | 10:24

Teksti : Erja Elo 

Jaa artikkeli:

Anne Hietalan omistamiin apteekkeihin on isketty Espoossa vuoden sisällä jo kuusi kertaa. 

Espoon Kauklahden apteekkiin asteli 20. tammikuuta kirkkaassa päivänvalossa nuori mies, joka uhkasi henkilökuntaa likaisella neulalla ja ruiskulla. 

Mies vaati nimeltä päihdyttäviä lääkkeitä ja alkoi oma-aloitteisesti penkoa apteekin laatikostoja, koska kyseisiä lääkepakkauksia ei säilytetä turvallisuussyistä aakkosissa. 

– Ryöstäjä alkoi itse vetää laatikoita auki, koska arvasi, että hälytys on jo tehty. Hän löysi muutamia haluamiaan lääkepaketteja ja kouraisi kassalaatikosta jonkun kympin rahaa, ennen kuin poistui paikalta, kertoo apteekkari Anne Hietala

Apteekissa ei ollut ryöstön aikana muita asiakkaita, mutta työntekijöitä oli paikalla viisi. Henkilökunta toimi aiemmin annettujen turvaohjeiden mukaan. 

– Kukaan ei leikkinyt sankaria, ryöstäjän toiveita myötäiltiin, eikä kukaan ei lähtenyt tämän perään. Kenellekään ei onneksi sattunut fyysisiä vammoja. Henkilökunnan turvallisuus on ykkösasia, Hietala sanoo. 

Poliisit saapuivat paikalle nopeasti ja tunnistivat ryöstäjän valvontakameran kuvista. Mies oli juuri vapautunut putkasta. Hänet saatiin kiinni nopeasti. 

Korona-aika lisännyt häiriöitä 

Apteekkari Anne Hietalan omistamaan Soukan pääapteekkiin ja Kauklahden sivuapteekkiin on isketty vuoden sisällä jo kuusi kertaa. Kaikki tekijät on saatu kiinni, ensimmäinen tapaus on ehtinyt käräjäoikeuden käsittelyyn. 

Soukan kolmen apteekkimurron takana oli sama alaikäisten poikien jengi. Valvontakameran kuvissa näkyneet pojat jättivät jälkeensä ison sotkun ja rikottuja ikkunoita sekä runsaasti verta ja muita DNA-jälkiä.

Jokaisen apteekkiryöstön takana on ollut eri henkilö, kaikki nuoria miehiä. Ryöstöjä on tehty keskellä päivää ja muiden asiakkaiden nähden. Tämä kertoo Hietalan mukaan siitä, että tekijät ovat valmiiksi sekaisin ja epätoivoisia. 

– Korona-aika on todennäköisesti lisännyt painetta saada päihdyttäviä aineita, kun huumeita on vaikeampi saada rajojen yli Suomeen, hän arvioi. 

Ryöstöihin ei koskaan totu 

Hietala kertoo, että apteekin työntekijät reagoivat uhkaaviin tilanteisiin yksilöllisesti. Ryöstötilanteet käydään välittömästi läpi esimiehen ja työterveyshoitajan kanssa.

– Moni on heti tilanteen jälkeen niin täynnä adrenaliinia, että ryöstö ei tunnu sillä hetkellä miltään. Tapahtumat on kuitenkin hyvä käydä läpi työpsykologin kanssa, koska tilanne voi alkaa pyöriä mielessä myöhemmin, apteekkari kertoo. 

Hietala on yrittänyt lisätä työntekijöiden turvallisuutta kaikin keinoin, esimerkiksi uusilla valvontakameroilla ja paremmalla ulkovalaistuksella. Murtojen estämiseksi hän on hankkinut uudet kalterit ja turvaverkkoa oveen. 

– Ryöstöihin ja murtoihin ei koskaan totu, eikä niitä voi valitettavasti kokonaan estää. Selkeä toimintaohje on tärkeä. Esimiehen ja henkilökunnan pitää tietää, miten toimitaan akuutissa tilanteessa ja kuinka jälkihoito tehdään, Hietala sanoo. 

Murtojen ja ryöstöjen määrä vähentynyt 

Apteekkariliitto kerää vuosittain tietoa siitä, minkä verran apteekeissa on ollut murtoja ja ryöstöjä tai niiden yrityksiä. 

Häiriöiden määrä vaikuttaa vähentyneen selvästi, kun verrataan kahteen aiempaan vuoteen. 

Murtoja tai murron yrityksiä oli viime vuonna 34 apteekkitoimipisteessä eli noin kuudessa prosentissa kaikista apteekeista. Edellisenä vuonna murtojen tai niiden yritysten kohteeksi joutui 51 apteekkitoimipistettä. 

Ryöstöjä tai niiden yrityksiä tehtiin viime vuonna 11 apteekkiin. Määrä vastaa kahta prosenttia kaikista Suomen apteekeista. Edellisvuonna ryöstöjä tai niiden yrityksiä tehtiin 17 apteekkiin.