Apteekit kehittävät annosjakelua entistä turvallisemmaksi
24.03.2023 | 07:53
Teksti : Hanna Hyvärinen
Koneellinen annosjakelu on monivaiheinen ketju, jossa on mukana monta toimijaa. Kehitettävää on muun muassa tiedonkulussa.
Onnettomuustutkintakeskus tutkii parhaillaan iäkkään kotihoidon asiakkaan menehtymistä Satakunnan hyvinvointialueella. Potilas sai lääkkeensä apteekin koneellisen annosjakelun kautta, mutta oli inhimillisen virheen vuoksi jäänyt pidemmäksi aikaa ilman tarvitsemaansa lääkettä.
Myös apteekeissa on tunnistettu erilaisia annosjakeluprosessiin liittyviä riskejä. Viime vuodesta lähtien apteekit ovat ilmoittaneet näistä poikkeamista terveydenhuollon vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiProon. Tavoitteena on tunnistaa toistuvat poikkeamat ja pyrkiä ehkäisemään ne jatkossa.
HaiPro-aineistosta kootun tuoreen Valo-raportin mukaan apteekkien sisäisessä annosjakeluprosessissa tapahtuvat poikkeamat liittyvät useimmiten annosjakelun aloitukseen ja muutoksiin tilauksissa. Muutoksia voivat olla esimerkiksi lääkkeen aloittaminen, tauottaminen, lopettaminen tai annostuksen muuttuminen sekä lääkekuurit.
Poikkeama voi tapahtua myös annospussien toimittamisvaiheessa. Annospussit voivat mennä toimittamisvaiheessa sekaisin, joskin tämä on harvinaista.
Useimmiten poikkeamat on havaittu ennen kuin lääkkeitä ehditään käyttää, mutta välillä väärät lääkkeet ovat saattaneet ehtiä asiakkaalle käyttöön.
– Vaikka annosjakelua pidetään yleisesti turvallisena, se on myös monivaiheinen prosessi, jossa on mukana useita toimijoita. Virheitä voi tapahtua useassa eri kohdassa, sanoo apteekkien lääkitysturvallisuushanke Valon projektipäällikkö Tiina Koskenkorva.
Tiedonkulussa parannettavaa
Kun esimerkiksi jokin uusi lääke aloitetaan, hoitoyksikkö selvittää asiakkaan ajantasaisen kokonaislääkityksen ja ilmoittaa sen apteekkiin. Apteekki puolestaan tarkistaa, ettei kokonaisuudessa ole päällekkäisyyksiä tai haitallisia yhteisvaikutuksia.
Tämän jälkeen apteekki tekee tilauksen annosjakeluyksikköön, jossa vielä tarkistetaan, että jakelu on tilauksen mukainen. Tämän jälkeen annospussit tarkistetaan taas apteekissa.
Kun annospussit on toimitettu hoivayksikköön, siellä vielä varmistetaan, että pussien sisältö vastaa asiakkaan lääkityslistaa.
– Tarkistuksia siis tehdään useita prosessin jokaisessa vaiheessa. Ne kuitenkin perustuvat paljolti inhimilliseen työhön. Edelleen tarvittaisiin tehokkaampia suojauksia, Tiina Koskenkorva sanoo.
Inhimillisten virheiden lisäksi riskinä on huono tiedonkulku.
– Tiedonsiirron haasteet terveydenhuollon eri toimijoiden välillä ovat yleisesti tiedossa. Tähän tarvittaisiin parannusta, toteaa Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Johanna Laakso.
Apteekkien HaiPro-ilmoitusten ansiosta vaaratilanteet tulevat näkyviin ja niihin voidaan puuttua. Apteekeissa pyritään nyt aktiivisesti ratkaisemaan ongelmakohtia ja kehittämään prosessia niin, että tunnistettujen vaaratapahtumien uusiutuminen voidaan jatkossa välttää.
Tiina Koskenkorva
Turvallisin vaihtoehto
Apteekin rooli annosjakeluprosessissa on keskeinen, sillä apteekit vastaavat muun muassa asiakkaiden lääkitysten tarkistamisesta, lääkemääräysten voimassaolon seuraamisesta, tilauksen tekemisestä annosjakeluyksikköön, tilausten ja lääkkeiden jaon oikeellisuudesta, lääkeneuvonnasta sekä lääkehoidon kokonaisuuden hallinnasta.
Vuoden 2021 loppuun mennessä yhteensä 573 apteekkia tarjosi koneellista annosjakelupalvelua yli 100 000 asiakkaalle.
– Apteekkien HaiPro-ilmoitusten ansiosta vaaratilanteet tulevat näkyviin ja niihin voidaan puuttua. Apteekeissa pyritään nyt aktiivisesti ratkaisemaan ongelmakohtia ja kehittämään prosessia niin, että tunnistettujen vaaratapahtumien uusiutuminen voidaan jatkossa välttää, Koskenkorva sanoo.
Hän myös muistuttaa, että riskeistään huolimatta koneellinen annosjakelu on turvallisempi vaihtoehto kuin manuaalinen lääkejakelu.
– Käsijakelu on vielä paljon alttiimpi inhimillisille ja olosuhteista johtuville virheille.
-
REKRYTOI TEHOKKAASTI!
Näin ilmoitat avoimesta työpaikasta Apteekkari.fi:ssä
Avoimet työpaikat
Lue lisää aiheesta
Kanta-lääkityslistan kehittäminen etenee – tulee käyttöön vuoden 2026 alusta
Tyypin 1 diabetesta voidaan ehkä jarruttaa
Lähes puolet hyvinvointialueista kehittää jo lääkitysturvallisuutta yhdessä apteekkien kanssa
Väitös: Lääkehoitoon sitoutuminen on haastavaa monille aikuisena astmaan sairastuneista
Norjassa tutkitaan lääkehoidon aloituspalvelun vaikutuksia kakkostyypin diabeteksen hoidossa
Tutkimus: Lääkehoito voi kuormittaa pitkäaikaissairaita
Tutkimus: Syöpälääke voi taltuttaa vakavan enterovirusinfektion
Hormoniton lääke voi hillitä kuumia aaltoja
Uusi migreenilääke voi auttaa, jos triptaaneista ei ole hyötyä
