Apteekin Lääkeneuvolasta rohkaisevia kokemuksia – Voitaisiin laajentaa astman hoidosta muihinkin sairauksiin
Apteekkityö, Uudistuva apteekki - 10.02.2026 at 07:59
Kuudessa satakuntalaisessa apteekissa pilotoitiin viime keväänä astman hoidon Lääkeneuvolaa. Kokeilu sai astmapotilailta erinomaiset arviot ja paljasti farmasian ammattilaisille useita kehityskohteita lääkehoitojen toteutuksessa. Tutkijan mukaan mallia voitaisiin soveltaa myös muiden pitkäaikaissairauksien hoidossa.
Lue tiivistelmä
- Satakunnan alueella pilotoitiin keväällä 2025 Apteekin Lääkeneuvolaa, jonka tavoitteena oli parantaa astmapotilaiden lääkehoidon onnistumista ja tarjota potilaille aiempaa laajempaa omahoidon tukea.
- Pilotin tulokset olivat eriomaisia. Arvosana-asteikolla 1–5 potilaat antoivat palvelulle arvosanaksi keskimäärin 4,8.
- Apteekin ammattilaisten mukaan Lääkeneuvola toi esiin, että tarvetta omahoidon tukemiselle on. Ammattilaiset pitivät Lääkeneuvolaa myös hyvänä tapana hyödyntää farmaseuttista osaamista.
Satakunnan alueella pilotoitiin keväällä 2025 Apteekin Lääkeneuvolaa, jonka tavoitteena oli parantaa astmapotilaiden lääkehoidon onnistumista ja tarjota potilaille aiempaa laajempaa omahoidon tukea.
Neljän viikon pilotin aikana apteekkien neuvolavastaanotoilla kävi kaikkiaan 58 potilasta. 45 minuutin mittaisilla vastaanotoilla käytiin läpi muun muassa potilaan lääkityslista, astman hoitotasapaino, astmalääkkeiden käyttö ja annostus, hoito-ohjeet sekä inhalaatio- ja PEF-puhallustekniikat. Potilaat saivat myös elintapaohjausta.
Potilailta pyydettiin palautetta neuvonnasta heti käynnin jälkeen ja uudestaan muutaman viikon päästä. Väitöskirjatutkija Sanna Räntilän mukaan palaute oli erittäin myönteistä.
– Arvosana-asteikolla 1–5 potilaat antoivat palvelulle arvosanaksi keskimäärin 4,8. Moni totesi, että hienoa, että tällaista tehdään ja että tällaiseen matalan kynnyksen palveluun oli mahdollista hakeutua, Räntilä kertoo.
Parempi lääkehoito palvelee sekä potilasta että terveydenhuoltoa
Tarkemmin kysyttäessä potilaista jopa 88 prosenttia koki saaneensa neuvolakäynnillä uutta tietoa omasta hoidostaan. 95 prosenttia koki, että osasi neuvonnan jälkeen käyttää lääkkeitään aiempaa paremmin.
71 prosenttia oi sitä mieltä, että voisi käydä vastaanotolla jatkossakin. 88 prosenttia oli valmis suosittelemaan palvelua muille.
– Toki pilotissa palvelu oli ilmaista. Toisaalta ennen pilottia, kun selvitimme asiakkaiden tarpeita, kysyimme myös olisiko asiakkailla halukkuutta maksaa palvelusta. Maksuhalukkuuttakin löytyi, Räntilä kertoo.
Yleisesti vastaavat palvelut on kuitenkin maailmalla rahoitettu julkisin varoin. Taustalla on tutkimuksissa saatu näyttö siitä, että apteekin neuvontapalvelut parantavat hoitoon sitoutumista ja siten vähentävät esimerkiksi sairauden pahenemisvaiheita. Tämä taas vähentää terveydenhuollon käyntejä.
Esimerkiksi Ruotsin valtion budjettiin on varattu tälle vuodelle noin miljoonan euron rahoitus vastaavalle palvelulle.
Räntilän mukaan myös Suomessa muun terveydenhuollon puolella suhtaudutaan apteekin neuvolamalliin positiivisesti.
– Sitä pidetään potilaan etuna.
Lääkehoidossa huomattiin tehostamistarpeita
Räntilän tutkimuksessa selvitettiin myös, miten apteekkien ammattilaiset kokivat neuvolapalvelun. Heidän mukaansa lääkeneuvola toi esiin, että tarvetta omahoidon tukemiselle on.
Haasteita huomattiin niin lääkehoitojen toteutuksessa, jatkuvuudessa kuin seurannassakin. Huomioita kirjattiin myös potilaiden kokonaislääkityksistä ja astman liitännäissairauksista.
Paljon tunnistettiin tehostamistarpeita hoidossa ja omahoidon toteuttamisessa.
– Toisin sanoen paljon tunnistettiin tehostamistarpeita hoidossa ja omahoidon toteuttamisessa.
Sekin huomattiin, että 45 minuutin vastaanottoaika ei aina meinannut riittää. Räntilän mukaan vastaanoton malli vaatiikin vielä työstöä, jotta tarpeelliset asiat saadaan käytyä vastaanoton aikana läpi eikä vastaanotto venyisi.
– Jatkossa täytyy pitää kiinni 45 minuutista, jotta toiminta on kustannustehokasta eikö vie liikaa apteekin ammattilaisten aikaa.
Kaiken kaikkiaan ammattilaiset kokivat potilaiden tavoin, että neuvolatoiminta oli mielekästä. Se nähtiin myös hyvänä tapana hyödyntää farmaseuttista osaamista ilman, että tarvittaisiin esimerkiksi varsinaista lääkehoidon arvioinnin erikoistumiskoulutusta.
Apteekki luonteva paikka lääkeneuvonnalle
Parhaillaan neuvolamallia jatkokehitetään, ja Räntilän tutkimus odottaa julkaisua. Koulutustakin on jo suunnitteilla.
Räntilän mukaan neuvolamalli sopii astman hoidon lisäksi muidenkin sairauksien hoidon seurantaan, ja sitä voitaisiin soveltaa esimerkiksi diabeteksen, sydän- ja verosuonitautien sekä reuman hoidossa.
Apteekki toimii ikään kuin haavina, jossa tunnistetaan lääkehoidon ongelmia ja haasteita. Niihin puuttumalla voidaan ehkäistä pahenemistilanteita, jotka muutoin näkyvät muualla terveydenhuollossa.
Räntilä korostaa, että Apteekin Lääkeneuvolassa on kyse nimenomaan potilaan ja muun terveydenhuollon työn tukemisesta.
– Onnistunut lääkehoito on kaikissa pitkäaikaissairauksissa keskeinen osa sairauden hoitoa ja hallintaa. On tärkeää, että sitä saadaan vahvistettua. Apteekki on tähän luonteva paikka, sillä potilaan hoitopolku terveydenhuollosta kotiin kulkee apteekin kautta, ja apteekki voi vaikuttaa paljon siihen, miten potilaan hoito jatkuu kotona.
Apteekissa potilas myös kohdataan säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa, kun hän hakee lääkkeensä.
– Apteekki toimii ikään kuin haavina, jossa tunnistetaan lääkehoidon ongelmia ja haasteita. Niihin puuttumalla voidaan ehkäistä pahenemistilanteita, jotka muutoin näkyvät muualla terveydenhuollossa.