Apteekin kehittyvä rooli

LÄÄKEPOLITIIKKA 2020 -asiakirjan julkaisemisesta tulee kaksi vuotta helmikuussa. Asiakirja antaa mahdollisuuden ja jopa velvoittaa meitä apteekkilaisia vahvistamaan rooliamme terveydenhuollon toimijoina. Meillä on ollut aikaa pilkkoa ylevät tavoitteet kehitysprojekteiksi ja miettiä, miten apteekkien osaamista voitaisiin nykyistä enemmän hyödyntää asiakkaan parhaaksi.

Useita projekteja on jo käynnistetty, kuten Apila-hanke, jossa lääkitysturvallisuutta pyritään parantamaan. Sähköisen reseptin ja potilasturvallisuuden ympärille on muotoutunut useita paikallisia moniammatillisia tiimejä, joiden työn soisi jatkuvan aktiivisena alkuvaiheen jälkeenkin. Myös uusia avauksia on tehty, kuten Proviisoriyhdistyksen ehdottama proviisoriresepti, jolla turvattaisiin potilaan lääkehoidon jatkuvuus tietyissä akuuteissa tilanteissa.

UUSIEN FARMASEUTTISTEN palveluiden kehittäminen on nähty tärkeänä osana apteekin ja asiakkaan välisessä yhteistyössä. Apteekin palveluilla, kuten inhalaatiohoidon tarkistuksella ja lääkehoidon kokonaisarvioinnilla, on tarkoitus saada asiakkaan lääkehoito onnistumaan paremmin. Ongelmaksi näiden palveluiden laajamittaisemmalle käyttöönotolle näyttäisi muodostuvan niiden hinta.

Samanlaisia kokemuksia uusien palveluiden kehittämisestä apteekkisektorilla on saatu myös muissa maissa. Palvelut otetaan hyvin vastaan vain, jos myös yhteiskunta seisoo vahvasti niiden takana, tulee mukaan pilotoimaan ja keskustelemaan vaikuttavuudesta sekä palvelun kustannusten jaosta. Mielestäni hyvä esimerkki tällaisesti yhteistyöstä on koneellinen annosjakelupalvelu, jonka kustannuksista Kela korvaa osan tietyille asiakkaille.

Apteekkien toiminnan kehittämisen perusedellytys on apteekkien taloudellisesti vakaa tilanne, jotta yrittäjä ja henkilökunta voivat uskoa tulevaisuuteen. Tulevaisuudenusko on ollut koetuksella hintojen ja tuottavuuden laskiessa. Uusi Fimean suunnittelema taksamalli ja tulevat apteekkimaksumuutokset auttavat osaltaan etenkin pieniä apteekkeja kamppailussa heikkenevää taloutta vastaan.

MEIDÄN PITÄÄ MIETTIÄ myös omia toimintaprosessejamme työmme tehostamiseksi. Reseptin toimitusprosessi on apteekin pääprosessi, joka on juuri nyt suurten muutosten keskellä. Resepteistä vain noin joka kymmenes oli sähköisiä viime vuonna, tänä vuonna luultavasti jo liki puolet. Lääkepolitiikka-asiakirjan tavoitteena on kaikkien reseptien toimittaminen sähköisesti, mikä tuntuu realistiselta tavoitteelta vuoteen 2020 mennessä, kunhan ymmärrämme, että mikään tietojärjestelmä ei ole syntyessään valmis. Sähköisen reseptin keskeisimmät kehityskohteet, kuten käytön kömpelyys, käyttäjälähtöisyyden puute sekä hitaus on saatava kuntoon ennen kuin tavoitteeseen voidaan päästä.

Meillä on vastikään tehdyn EPSI Rating -tutkimuksen mukaan maan uskollisimmat ja tyytyväisimmät asiakkaat. Tämän aseman pitämiseksi ja asiakastyytyväisyyden edelleen parantamiseksi jatkamme ponnistelujamme Lääkepolitiikka 2020 -linjausten viitoittamalla tiellä rohkeasti uusiakin rooleja hakien.

Marja Ritala

Kirjoittaja on Apteekkariliiton 1. varapuheenjohtaja.

***

Apotekets roll utvecklas

I FEBRUARI BLIR det två år sedan Läkemedelspolitik 2020 publicerades. Publikationen ger oss som arbetar på apoteken möjlighet och till och med skyldighet att stärka vår roll som hälsovårdsaktörer. Vi har nu haft tid att omvandla de ädla målsättningarna till utvecklingsprojekt och fundera över hur apotekspersonalens kunnande ännu bättre kunde utnyttjas för kundens bästa.

Många projekt har redan startats, till exempel Apila, där man strävar till att förbättra medicineringssäkerheten. Kring de elektroniska recepten och patientsäkerheten har många lokala multiprofessionella team bildats, som förhoppningsvis fortsätter med sin aktivitet även efter det inledande skedet. Också nya idéer har framkastats, såsom Provisorsföreningens förslag om provisorsrecept, som kunde trygga kontinuiteten i patienternas medicinering i vissa akuta situationer.

UTVECKLANDET AV nya farmaceutiska tjänster har setts som en viktig del av samarbetet mellan apoteket och kunden. Syftet med apotekets tjänster, till exempel kontroll av inhalationsbehandling och helhetsbedömning av medicineringen, är att kundens medicinering ska lyckas bättre. Problemet med att ta dessa tjänster i bruk mer storskaligt tycks vara deras pris.

Också i andra länder har man haft likadana erfarenheter gällande nya tjänster inom apotekssektorn. Tjänsterna tas väl emot endast om samhället stöder dem genom att delta i pilotprojekt och i diskussionen om effekten och kostnadsfördelningen. Jag tycker ett bra exempel på sådant samarbete är den maskinella dosdispenseringen, där FPA ersätter en del av kostnaderna för vissa kunder.

Grundförutsättningen för utvecklandet av apotekens verksamhet är att apoteken är ekonomiskt stabila, så att företagaren och personalen kan tro på framtiden. Framtidstron har prövats i och med att priserna och lönsamheten sjunkit. Den nya taxamodellen som Fimea planerat samt de kommande förändringarna i apoteksavgifterna hjälper särskilt små apotek i deras kamp mot den försämrade ekonomin.

VI MÅSTE OCKSÅ tänka på de processer vi själva kan effektivera vårt arbete med. Att expediera recept är apotekets huvudprocess, som just nu är mitt uppe i stora förändringar. Förra året var bara ungefär en tiondel av recepten i elektronisk form, i år troligen närmare hälften. Målet enligt Läkemedelspolitik-publikationen är att alla recept expedieras elektroniskt, vilket känns som ett realistiskt mål före år 2020, bara vi förstår att inget informationssystem är färdigt när det föds. De mest centrala problemen i systemet, såsom klumpighet, brist på användarvänlighet samt långsamhet måste åtgärdas innan målet kan nås.

Vi har enligt den nyligen utförda EPSI Rating -undersökningen landets trognaste och nöjdaste kunder. För att bibehålla den positionen och förbättra kundnöjdheten ytterligare fortsätter vi våra ansträngningar på den väg Läkemedelspolitiken 2020 stakat ut, djärvt och sökande även nya roller.

Marja Ritala

Skribenten är 1 vice ordförande i Apotekareförbundet.