Hyppää sisältöön

On perjantai-ilta. Äiti saapuu apteekkiin suoraan päivystyksestä itkuisen ja korvakipuisen lapsen kanssa. Helpotusta on onneksi luvassa, onhan lääkäri määrännyt tulehdukseen antibioottikuurin ja lisäksi kipulääkkeen oireita lieventämään.

Tarkistan lapsen painon ja lääkkeiden annostukset ja valmistaudun sekoittamaan antibiootin käyttökuntoon. Huomaan, että reseptiin kirjattu lääkemäärä ei tule riittämään koko kuurin ajaksi, vaan reseptiin on valikoitunut erehdyksessä liian pieni määrä lääkettä.

En saa kuitenkaan toimittaa lääkettä enempää kuin reseptiin on kirjoitettu. Soitan päivystykseen tavoittaakseni lääkärin ja pyytääkseni tätä vaihtamaan reseptille isomman pakkauskoon. Hoitaja ilmoittaa lääkärin vuoron jo päättyneen, mutta ensi perjantaina hän olisi taas paikalla.

Pyydän mahdollisuutta keskustella toisen lääkärin kanssa. Se ei onnistu, sillä jonoa on liikaa. Soittopyynnön voisin jättää.

Lapsi itkee, ja äitiäkin alkaa jo hermostuttaa. Päätän toimittaa liian pienen määrän lääkettä, sillä se riittää juuri ja juuri viikonlopun yli. Lisään asian maanantain soitettavien asioiden listalle.

Apteekkien tehtävä on turvata onnistuneet lääkehoidot ja varmistua lääkkeiden oikeasta ja turvallisesta käytöstä. Tiukka sääntöviidakko kuitenkin estää toisinaan apteekkia auttamasta asiakasta tämän tarvitsemalla tavalla.

Liian tiukkaan byrokratiaan kompastuminen ja siitä aiheutuva lisätyö turhauttaa sekä farmaseuttia että lääkäriä, mutta suurimpana kärsijänä on asiakas, jonka lääkehoidon onnistuminen voi vaarantua.

Esimerkkejä on useita muitakin kuin edellä kuvaamani muisto apteekkivuosilta. Ratkaisun avaimet olisivat kädessäni, mutta en saa niitä käyttää.

Lakeihin ja asetuksiin kirjattujen velvollisuuksien ja – vuosien saatossa monimutkaistuneiden – suorakorvausohjeiden tavoitteena on yhteiskunnallisesti toimiva ja kestävä lääkehuolto. Yhtälö ei kuitenkaan toimi, vaan sen hintana on koko terveydenhuollon kuormittumien.

Liian tiukkaan byrokratiaan kompastuminen ja siitä aiheutuva lisätyö turhauttaa sekä farmaseuttia että lääkäriä, mutta suurimpana kärsijänä on asiakas, jonka lääkehoidon onnistuminen voi vaarantua.

Istuva hallitus on sitoutunut purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia. Erikseen hallitusohjelmaan on kirjattu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyvän normituksen tarkastelu.

Apteekki ei ole ainoa lääkehuollon ja lääkehoitoketjun toimija, jonka sujuvaa toimintaa liian tiukka sääntely jarruttaa. Tarkasteltavaa ja muutostarpeita löytyy koko sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Vaikuttavuusseura ry on ryhtynyt hukkajahtiin tavoitteenaan tunnistaa näitä vaikuttamattomia ja vähähyötyisiä toimia. Normien purkaminen ja turhasta byrokratiasta luopuminen sujuvoittavat työntekoa ja parantavat asiakaslähtöisyyttä. Samalla ne ovat yksi keino parantaa työvoiman riittävyyttä ja lisätä työn mielekkyyttä.

Apteekkariliitto on mukana Vaikuttavuusseuran järjestämässä Lääkehuollon hukkajahti-tilaisuudessa tiistaina 24.9.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 58 times
Said to be thoughtful 6 times
Has raised questions 2 times
Disagreed 1 times