Valmiina yhteistyöhön – Pirkanmaalla sekä apteekit että muut sote-toimijat toivovat yhteistyön tiivistämistä

Pirkanmaan hyvinvointialue on aikamoinen mammutti: 530 000 asukasta 23 kunnan alueella, 19 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastusalan ammattilaista sekä yliopistollinen sairaala erityistehtävineen.

Avopalveluiden toimialuejohtaja, ylilääkäri Sari Mäkinen toteaa, että hyvinvointivointialueella on vielä paljon työtä organisaation rakentamisessa ja yhtenäisten toimintatapojen kehittämisessä. Apteekeille se voi näyttäytyä niin, että yhteistyö oli ennen helpompaa ja sujuvampaa.

– Kun näin isoa organisaatiota pistetään pystyyn, siinä käy lähes vääjäämättä niin, että ensin sulkeudumme ja keskitymme oman toimintamme rakentamiseen. Vasta, kun oma arkemme rullaa, voimme kehittää uudenlaista yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa, hän sanoo.

Mäkinen pitää tärkeänä, että yhteistyötä apteekkien kanssa lisätään koko hyvinvointialueen tasolla. Toisaalta tulee huolehtia siitä, että paikallinen yhteistyö alueen apteekkien ja sote-asemien kesken jatkuu.

– Meillä on yhteiset asiakkaat ja potilaat, joten hyödymme varmasti molemmat yhteistyöstä. Vuoropuhelua tulisi lisätä ja miettiä, miten voisimme kehittää asioita yhdessä. Potilaiden lääkehoidon ohjaamisessa apteekeilla on jo nyt erittäin tärkeä rooli.

Pirkanmaan sote-apteekkarit tekevät aktiivisesti töitä sen eteen, että apteekit otettaisiin tiiviimmin osaksi hyvinvointialueen sote-palveluja. Sote-apteekkarit ovat apteekkarien paikallisesti valitsemia edustajia, jotka edistävät hyvinvointialueilla apteekkien ja muun terveydenhuollon yhteistyötä.  

– Olemme tavanneet viranhaltijoita ja keskustelleet apteekin roolista hyvinvointialueella. Kaikki ovat tunnistaneet apteekin roolin tärkeäksi ja apteekin varteenotettavaksi kumppaniksi, kertoo Anne Lehtonen, Hämeen apteekkariyhdistyksen puheenjohtaja ja Sastamalan Hyvinvointiapteekin apteekkari. 

Isompia tilaisuuksia aiheesta on järjestetty kaksi, joista toiseen kutsuttiin myös hyvinvointialueen päättäjiä ja kansanedustajaehdokkaita. Toukokuussa järjestettiin lisäksi tapaaminen apteekkien ja hyvinvointialueen lääkitysturvallisuudesta vastaavien henkilöiden kesken. 

Myös Lehtosen mukaan kiire kuitenkin hidastaa yhteistyön kehittämistä. 

– Olemme todellakin vasta alkutaipaleella. Yhteistyön rakentaminen vaatii tiiviimpää saman pöydän ääreen istumista. Tapaamisten sopiminen on ollut haasteellista: halua on ollut, mutta työmäärä hyvinvointialueen edustajilla on valtaisa ja aika kortilla, hän sanoo. 

Parhaillaan Pirkanmaan apteekeissa jännitetään, miten lääkkeiden koneellisen annosjakelun hankinnat jatkossa järjestetään. 

Heli Suppulan mukaan annosjaeltavat lääkkeet ovat merkittävä osa monen apteekin liikevaihtoa. 

– Jos hyvinvointialueen kaikki annosjakelupalvelut ostetaan yhdeltä isolta toimijalta, se pistää maaseudulla apteekkeja pahaan paikkaan. Toivoisin, että tarjouspyyntöjä ositettaisiin tai asiakas voisi valita oman lähiapteekkinsa palvelusetelillä, hän pohtii. 

Palveluseteli olisi hyvä vaihtoehto myös muiden farmaseuttisten palvelujen hankintaan. Asiakas saisi silloin itse valita, mille palveluntuottajalle hän hakeutuisi esimerkiksi lääkehoidon arviointia, kokonaisarviointia tai astmalääkkeiden käytön ohjausta varten. 

Anne Lehtonen ehdottaa, että hyvinvointialue voisi ostaa apteekeilta myös farmaseutin työpanosta suoraan terveysasemille. Hänen mukaansa olisi apteekkien farmaseuteillekin motivoivaa, kun heidän osaamistaan hyödynnettäisiin nykyistä paremmin joko apteekissa tai vuokrattuna työntekijänä terveysasemalla. 

– Paikallinen apteekki on luonnollinen taho hankkia myös hoitoyksiköiden ja kotihoidon lääkehuollon konsultointipalveluja. Lääkkeitä toimittavalla apteekilla on paras tuntemus paikallisesta toiminnasta, Lehtonen huomauttaa. 

Myös Kangasalan Suoraman apteekin apteekkari Ulla-Maija Kimmel kuuluu Pirkanmaalla sote-apteekkariryhmään.  

Kimmel muistuttaa, että apteekkitoimipiste löytyy Pirkanmaalla paitsi jokaisesta kunnasta, myös jokaisesta kuntaliitosten vuoksi lopetetusta pikkukunnasta, joista osassa muut terveyspalvelut on jo lopetettu tai ne ovat lopetusuhan alla.  

Toisaalta terveydenhuollossa monet toimintatavat ovat muuttumassa. Esimerkiksi lääkärikäynnit hoidetaan entistä useammin puhelimitse. 

– Lääkäri katsoo laboratoriotulokset ja soittaa tarvittaessa potilaalle lääkitysmuutoksista. Saatamme olla ainut terveydenhuollon toimija, joka nähdään kasvokkain. Siksi apteekkikäynnin merkitys kasvaa entisestään. 

Kimmelin mukaan apteekkien ei kuitenkaan tulisi tarjota lisäpalveluita ilman korvausta. 

– Kun sanomme, että voisimme, tarkoitamme, että pystymme. Resurssit tulisi saada käyttöön, mutta niin myös palvelusetelit, hän korostaa. 

Monilla iäkkäillä ihmisillä on käytössään paljon erilaisia lääkkeitä, joiden tarvetta ja yhteensopivuutta tulisi arvioida kokonaisuutena. Ylilääkäri Sari Mäkinen myöntää, että näiden lääkitysten perkaamiselle olisi todellinen tarve. 

Yksi iso ongelma Mäkisen mukaan on, että Kanta-palveluista puuttuu edelleen ajantasainen lääkelista, josta potilaan kaikki lääkitykset voisi nähdä yhdellä silmäyksellä. 

– Kun monilääkitty ihminen tulee esimerkiksi päivystykseen, ammattilaisilta menee paljon aikaa erilaisten lääkehoitojen selvittämiseen. Pahimmillaan potilaalla voi olla käytössä kaksi samaa lääkettä eri kauppanimillä. 

Mäkinen näkee, että apteekeissa olisi osaamista ja ammattitaitoa asiakkaiden lääkitysten arviointiin. Jotta hyvinvointialueen kannattaisi ostaa palvelua apteekeilta, tiedon tulisi kuitenkin siirtyä jouhevasti terveysasemien lääkärien käyttöön.  

– Meillä tulisi olla yhteinen näkymä Kanta-arkistoon, kokonaislääkitysosio, johon kaikki ammattilaiset pääsisivät viemään tietoa potilaan parhaaksi. Muuten joudumme tekemään päällekkäistä työtä, kun kirjaamme tiedot omiin potilastietojärjestelmiimme. 

Pirkanmaalla tilanne on erityisen hankala, sillä hyvinvointialueella on käytössä lukuisia eri potilastietojärjestelmiä. Yhteisen järjestelmän hankintaa vasta suunnitellaan.  

– Tästä syystä en olisi Pirkanmaalla ensimmäisenä ostamassa lääkitysten arviointipalvelua apteekeilta. Tulevaisuudessa tätä voidaan kuitenkin miettiä, kun meillä on yhteinen järjestelmä, jonne tieto saadaan, Mäkinen sanoo. 

Jotta apteekkien arvo osana alueen sote-palveluja ei unohdu hyvinvointialueella, myös luottamushenkilöille tulisi jakaa tietoa aiheesta.

Anne Lehtonen toivoo, että Pirkanmaan apteekkarit kutsuisivat aluevaltuuston tai -hallituksen edustajia tutustumaan omaan apteekkiinsa ja keskustelemaan yhteistyön mahdollisuuksista. Jokainen apteekki tuntee parhaiten oman alueensa ja sen päättäjät.

– Luottamushenkilöt katsovat asiaa oman kunnan tai kaupungin näkökulmasta ja haluavat paikallisesti hyviä palveluja. Siksi paikalliset apteekkarit ovat parhaita vaikuttamaan heihin, hän toteaa.

Myös Heli Suppula kannustaa apteekkareja aktiivisuuteen.

– Apteekin ulkopuolinen ihminen ei aina tahdo ymmärtää, mitä me oikeasti teemme ja mikä muukin arvo meillä on kuin myydä lääkkeitä. Kun keskustelemme asiasta, asia avautuu heille ihan uudella tavalla.

Lyly: ”Apteekkien ammattitaitoa pitää hyödyntää” 

Pirkanmaan aluevaltuuston väistyvä puheenjohtaja, kansanedustaja Lauri Lyly, olisiko apteekkien ja hyvinvointialueen yhteistyötä syytä lisätä?  

– Itse näen, että pitäisi lisätä. Apteekit ovat osa hoitoketjua, jonka hyvinvointialueet järjestävät. Hyvinvointialue järjestää asioita, mutta ei tuota itse kaikkia palveluita. Se tekee joka tapauksessa yhteistyötä yksityisten, vastuullisten yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Minusta apteekit ovat osa tätä verkostoa. 

Apteekit eivät haluaisi tehdä lisätyötä ilmaiseksi. Olisiko mahdollista, että hyvinvointialue ostaisi esimerkiksi palvelusetelillä tai ostopalveluna apteekeilta palveluita? 

– Voi olla, että tällaiseenkin päädytään. Kaikkia palveluntuottajia on katsottava avoimin silmin, millä tavoin saamme parhaan lopputuloksen aikaiseksi. Esimerkiksi syrjäseudulla apteekilla voi olla erilainen rooli kuin kaupungissa, jossa on vahva sote- tai terveysasema. 

Mitkä ovat yhteistyön esteitä? 

– Hyvinvointialueilla menee varmaan parisen vuotta toiminnan käynnistämiseen. Oman, ison organisaation kehittäminen vie oman aikansa, ennen kuin se alkaa toimia kunnolla. Kun kehitetään uusia malleja, on hyvä katsoa pöydän ulkopuolellekin. Apteekki on yksi, mitä tässä varmaan tarkastellaan yhteistyökumppanina. 

Eli apteekkien kannattaa olla tässä kohtaa aktiivisia? 

– Kyllä sanoisin, että kannattaa olla. Hyvinvointialueet ovat nyt syntyneet, nyt niitä kehitetään ja toimintaa vakiinnutetaan. Siinä on aika iso sauma olla hyvinvointialueen markkinassa mukana. 

Onko tämä asia, jota aiot itse edistää aluevaltuustossa? 

– Näen niin, että saadaksemme toimivan kokonaisuuden aikaiseksi, tarvitsemme omaa tuotantoa, mutta tarvitsemme myös ulkopuolista tuotantoa. Apteekeilla on korkea ammattitaito lääkkeiden kanssa, sitä totta kai hyödynnetään ja pitää hyödyntää.