Apteekeissa osataan arvioida lääkehoitoja kokonaisuutena. kuva: Vuokko Salo
Artikkeli

Satakunnan hyvinvointialueella pohditaan apteekeille merkittävämpää roolia rationaalisen lääkehoidon arvioinneissa

12.01.2023 | 13:45

Teksti : Erja Elo

Apteekeilla voisi olla nykyistä suurempi rooli myös kotihoidon tukemisessa, arvioi Satakunnan hyvinvointialuejohtaja. Lääkityshaittojen vähentäminen on yhteinen etu.

Satakunnan hyvinvointialueella on käyty keskustelua siitä, miten apteekkien osaamista voitaisiin hyödyntää osana sote-palveluverkostoa.

– Pidimme ennen joulua apteekkien kanssa yhteisen palaverin, jossa pohdittiin yhteistyömahdollisuuksia. Yksi tällainen asia on ikäihmisten lääkehoidon arviointi. Palaverissa todettiin puolin ja toisin tarve yhdyshenkilöille, jotka hoitavat näitä asioita konkreettisella tasolla, kertoo hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila

Tähän mennessä yhteistyö apteekkien ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon välillä on toiminut Varhilan mielestä hyvin kunta- ja sairaanhoitopiiritasolla.

– Kantajärjestelmä on edesauttanut hyvää yhteistyötä toimijoiden välillä ja toivottavasti tämä jatkuu edelleen. Samoin yksittäisen potilaan asiointia on pystytty hoitamaan esimerkiksi lääkkeiden saatavuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Uuteen hyvinvointialueeseen siirryttäessä yhteistyössä riittää silti kehitettävääkin. Varhilan mielestä täytyy esimerkiksi pohtia, miten yksittäisten apteekkien toimintatavat saadaan yhdenmukaistettua koko hyvinvointialueella.

Apteekin rooli laajemmaksi?

Apteekeilla on lakisääteinen vastuu sijaintialueidensa asukkaiden lääkehuollosta. Apteekit ovat myös yleisin paikka, jossa suomalainen kohtaa terveydenhuollon ammattilaisen. 

Varhila näkee apteekkien nykyisen roolin terveydenhuollossa melko säänneltynä, joten roolin laajentaminen edellyttäisi lain muuttamista. 

– Toisaalta apteekki on osa yksityistä palvelutuotantoa, jolloin sen palveluiden laajempi käyttö edellyttää hankintalain mukaista kilpailutusta tai palvelusetelin käyttöä. Erityisesti neuvonnassa, ohjauksessa ja rationaalisen lääkehoidon arvioinnissa apteekilla voisi olla nykyistä merkittävämpi rooli kuten myös kotihoidon tukemisessa.

Hän uskoo, että lähitulevaisuudessa yhteistyötä pystytään kehittämään uusissa rakenteissa laaja-alaisemmin maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Erityisesti neuvonnassa, ohjauksessa ja rationaalisen lääkehoidon arvioinnissa apteekilla voisi olla nykyistä merkittävämpi rooli.

Kirsi Varhila

Lääkityshaittojen vähentäminen yhteinen etu

Nakkilan apteekin apteekkari Päivi Mäkelä kuuluu sote-apteekkarityöryhmään, joka on käynyt tapaamassa Kirsi Varhilan lisäksi sote-johtaja Sari Rantasta sekä sairaalapalvelujen toimialuejohtaja Petteri Lankista.

– Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että lääkehoitojen arvioinnit ja muut palvelut, joilla saadaan vähennettyä lääkityshaitoista johtuvia lääkäri- ja päivystyskäyntejä, ovat yhteinen etu, Mäkelä kertoo. 

Yhteisenä tavoitteena on lisäksi saada avoapteekit huomioitua paremmin osana Satakunnan lääkehuollon varautumissuunnittelua. Tätä työtä on käynnistelty yhdessä sairaala-apteekin kanssa. Satakunnan alueelle on myös ryhdytty kokoamaan lääkitysturvallisuusverkostoa.

Farmaseuttien osaaminen hyötykäyttöön

Satakunnan alueen apteekkarit toivovat uudelta hyvinvointialueelta apteekkien farmaseuttisen osaamisen parempaa hyödyntämistä osana terveydenhuoltoa. Apteekit tulisi ottaa osaksi asiakkaiden hoitopolkuja ja seuraamaan lääkehoitojen toteutumista.

Mäkelän mielestä hyvinvointialueen kannattaisi hyödyntää esimerkiksi apteekkien lääkitysturvallisuutta parantavia palveluja. 

– Satakunnassa on ollut useita paikallisia pilottihankkeita lääkitysturvallisuuden kehittämisessä. Huolena on, miten matalan kynnyksen kehitystyötä jatketaan nyt suuren organisaation kanssa, ja miten projektien tuloksina saadut hyvät toimintatavat saadaan käytäntöön koko hyvinvointialueella.

Satakunnan hyvinvointialueella toimivat yksityiset apteekit ovat huolissaan myös siitä, miten alueelle saadaan luotua toimiva rajapinta yhteistyöhön apteekkien ja muun soten välille.

– Yhteisistä käytännöistä pitää sopia pienissä asioissa, kuten reseptien uusimisessa ja akuuteissa lääkehoidon ongelmatilanteissa, mutta myös valtakunnallisissa tuotepuutoksissa ja isommissa kehityshankkeissa, sanoo Mäkelä.

Lääkehoitojen arvioinnit ja muut palvelut, joilla saadaan vähennettyä lääkityshaitoista johtuvia lääkäri- ja päivystyskäyntejä, ovat yhteinen etu.

Päivi Mäkelä

Satakunnan hyvinvointialue:

  • muodostuu Euran, Eurajoen, Harjavallan, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian, Nakkilan, Pomarkun, Porin, Rauman, Siikaisten, Säkylän ja Ulvilan kunnista
  • alueella on noin 215 500 asukasta
  • vuosiliikevaihto noin 1 miljardia euroa, rahoitus tulee aluksi pääosin valtiolta
  • alueelle siirtyi 1.1.2023 lähes 10 000 työntekijää, joista noin 9 000 on sote-työntekijöitä ja noin 300 pelastustyöntekijöitä

 

Juttusarja hyvinvointialueista

Vuodenvaihteessa toteutettiin Suomen historian suurin hallintouudistus, joka siirsi sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät kuntien ja sairaanhoitopiirien vastuulta 21 uudelle hyvinvointialueelle.

Apteekkari-lehti kysyi muutaman hyvinvointialueen johdolta tulevaisuuden odotuksista ja siitä, millaisena he näkevät apteekkien roolin osana sotea. Viikon kuluttua julkaistavassa tekstissä käsitellään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta.