Tarjolla on nikotiinia sisältäviä purukumeja, laastareita, sumutteita, imeskelytabletteja, nuuskaa, nikotiinipusseja sekä sähkösavukkeita. Kuva: iStock
Artikkeli

Nikotiini on Suomen myydyin lääkeaine, mutta miten kävi terveyshyödyille?

17.06.2022 | 08:13

Teksti : Erja Elo

Jaa artikkeli:

Nikotiinikorvaustuotteiden myynti on kasvanut moninkertaiseksi sen jälkeen, kun niitä alkoi saada apteekkien lisäksi kaupoista vuonna 2006. Nikotiinista on tullut Suomen myydyin lääkeaine, mutta onko hurja kulutuksen kasvu vähentänyt tupakointia?

Nikotiinista tuli vuonna 2015 Suomen myydyin yksittäinen lääkeaine ja se on sitä edelleen, kertoo Suomen lääketilasto. Samalla nikotiini on ainoa lääkeaine, jota saa myydä apteekkien ulkopuolella.

Vielä vuonna 2005 nikotiinikorvaustuotteita myytiin pelkästään apteekeista, ja tukkumyynnin arvo oli noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. 

Kun myyntiä laajennettiin seuraavana vuonna ruokakauppojen, huoltoasemien ja kioskien valikoimiin sekä myöhemmin ravintoloihin, myyntikäyrät lähtivät huikeaan nousuun. 

Tuorein tilasto vuodelta 2020 kertoo, että nikotiinikorvaustuotteiden tukkumyynti on jo yli 71 miljoonaa euroa. Myynti on siis nelinkertaistunut 15 vuodessa.

Nikotiinia myydään lääkkeenä enemmän kuin koskaan, mutta miten korvaustuotteiden myynnin laajentaminen päivittäistavarakauppaan on vaikuttanut tupakoinnin lopettamiseen?

Valmisteiden myynti on hurjaa

Kelan erikoistutkija Terhi Kurko sanoo, että asiaa on mahdotonta selvittää, sillä tupakoinnin lopettamiseen vaikuttaa moni asia, ja tupakointi on muutenkin vähentynyt tasaisesti useiden vuosikymmenten ajan Suomessa. 

– Nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myynnin kehitys on ollut hurjaa, mutta emme voi tietää, onko siitä saatu toivottavaa kansanterveydellistä hyötyä. On hirveän tärkeää saada ihmiset lopettamaan tupakointi, mutta ei ole hyvä, jos nikotiinin käyttö kasvaa koko ajan lähes eksponentiaalisesti, ilman että se johtaa terveyshyötyihin, hän sanoo.

Kurko arvioi, että nikotiinia sisältäviä tuotteita myydään suuria määriä myös virallisten kanavien ulkopuolella. Suomen lääketilastosta saadaan ainoastaan tieto lääketukkujen kautta myytävien myyntiluvallisten nikotiinikorvauslääkkeiden myynnistä.

– Nykyään netti tulvii erilaisia virityksiä, kuten nikotiinipusseja, joita ei ole Suomessa rekisteröity lääkkeiksi. Olisi arvokasta selvittää, kuinka paljon nikotiinia myydään kokonaisuudessaan, Kurko pohtii.

Nikotiinituotteiden tukkumyynti nelinkertaistui 15 vuodessa. Kaikista nikotiinilääkkeistä melkein 90 prosenttia ostetaan nykyään paikoista, joista asiakkaat eivät saa minkäänlaista neuvontaa tai tukea terveydenhuollon ammattilaisilta. Lähde: Suomen lääketilasto

Tupakointi vähentynyt vuosikymmeniä

Savutotmuutta on edistetty Suomessa 1960-luvulta lähtien monella rintamalla erilaisin rajoituksin ja vaikuttamalla asenneilmapiiriin.

Nikotiiniriippuvuus oli ensimmäinen pitkäaikaissairaus, jonka Käypä hoito -suositukseen kirjattiin rooli myös apteekeille. Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekeissa koulutettiin 2000-luvun alussa suuri joukko farmasian ammattilaisia auttamaan kansalaisia pääsemään eroon tupakasta. 

– Apteekkariliitossa tehtiin paljon työtä sen eteen, että Käypä hoito -suosituksen sisältö tuli tutuksi apteekeissa ja farmaseuttinen henkilökunta saatiin koulutettua, Kurko kertoo.

Apteekkiverkosto oli valmiina auttamaan, mutta sen apu jäi pääosin hyödyntämättä, kun eduskunta hyväksyi vuonna 2005 hiukan yllättäen korvaustuotteiden myynnin apteekkien ulkopuolella.

Ministerin tahto painoi päätöksessä

Lainvalmistelutyössä painoi erityisesti sosiaali- ja terveysministerinä toimineen keuhkolääkäri Sinikka Mönkäreen henkilökohtainen tahto vähentää tupakointia ja edistää sitä kautta kansanterveyttä.

– Jos ministerillä on vahva tahtotila edistää omalla tontillaan olevaa asiaa, kyllähän se usein otetaan virkamiesvalmisteluun, sanoo Kurko, joka tutki väitöstyössään myynnin vapauttamiseen johtanutta poliittista prosessia.

Kurko havaitsi asiakirjoista ja kansanedustajien haastatteluista, että päätös ei perustunut kaikilta osin tutkimusnäyttöön, vaan taustalla oli pelkkiä oletuksia kansanterveydellisistä hyödyistä.

– Alkujaan ministeri Mönkäre yritti saada nikotiinikorvausvalmisteet sairausvakuutuskorvauksen piiriin, mutta kun siihen ei löytynyt resursseja, oli valmisteiden myynnin vapauttaminen kakkosvaihtoehto.

Kuitenkin jo tuolloin tiedettiin monista kansainvälisistä tutkimuksista, miten muualla maailmassa oli käynyt vapaasti myytävien nikotiinikorvauslääkkeiden kanssa.

– Ilmiö oli kaikkialla sama: korvaushoitovalmisteiden myynti kasvoi kaikkialla, mutta ei tiedetty, miten se vaikuttaa tupakoinnin lopettamiseen, Kurko kertoo.

Eikä sitä tiedetä edelleenkään. Mutta se tiedetään, että Suomessa nikotiinikorvaustuotteiden myynti on kasvanut moninkertaiseksi nimenomaan päivittäistavarakaupan puolella.

Apteekit jäivät nopeasti sivuraiteelle, kun myynti alkoi kasvaa ja keskittyä päivittäistavarakauppaan. Kaikista nikotiinilääkkeistä melkein 90 prosenttia ostetaan nykyään paikoista, joista asiakkaat eivät saa minkäänlaista neuvontaa tai tukea terveydenhuollon ammattilaisilta.

– Olen surullinen tästä kehityksestä. Tämä on täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä alun perin suunniteltiin eli että apteekit olisivat olleet osa tupakasta vieroituksen hoitopolkua, Kurko sanoo.

Useiden tutkimusten mukaan nikotiinikorvauslääkkeet tukevat tupakoinnin lopettamista vain, jos niiden käyttöön saadaan neuvontaa terveydenhuollon ammattilaisilta. Kurko sanoo, että lääkkeet ovat lopettamisessa vain pieni osa, jolla helpotetaan vieroitusoireita. Lääkkeiden ansiosta ihmiselle jää kuitenkin voimavaroja katkaista fyysinen riippuvuus ja kehittää uusi savuton identiteetti.

Kaupasta ei saa neuvontaa

Tampereen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin vuonna 2019, että ihmiset eivät käytä oikein päivittäistavarakaupasta ostamiaan nikotiinikorvausvalmisteita.

Tutkimuksessa seurattiin S-etukorttia käyttäviä asiakkaita, jotka ostivat sekä tupakkatuotteita että korvausvalmisteita. Tutkimuksen päätulos oli, että hoitojaksot olivat selvästi vajaamittaisia verrattuna virallisiin suosituksiin. Hoitojaksojen mediaani oli noin kuukausi, vaikka Käypä Hoito -suosituksen mukaan sen pitäisi olla tavallisesti 2–3 kuukautta.

Terhi Kurkon mukaan ainakin osa lyhyiksi ja tehottomaksi jääneistä lopettamisyrityksistä olisi voitu välttää, jos nikotiinikorvaustuotteiden ostoon olisi liittynyt terveydenhuollon ammattilaisten antama tuki.

– Tutkimusten mukaan pelkkä lääkkeiden osto ei ole niin vaikuttavaa verrattuna siihen, jos nikotiinikorvausvalmisteiden myyntiin liitetään hoidon ohjaus ja apteekissa räätälöitäisiin yksilöllinen hoitosuunnitelma lopettajan tarpeisiin.

Apteekit enemmän mukaan vieroitukseen?

Olisiko mitään enää tehtävissä sille, että apteekeilla olisi jokin rooli tupakasta vieroittamisessa Käypä hoito -suosituksen mukaisesti?

Jotkut asiantuntijat ovat julkisuudessa todenneet, että nikotiinivalmisteet tulisi palauttaa apteekkiin. Farmakologian ja lääkekehityksen professori Heikki Ruskoaho totesi Apteekkari-lehdelle muutama vuosi sitten, että nikotiinin pitäisi olla reseptilääke, koska lopettamisessa tarvitaan hoitohenkilökunnan tukea. 

Terhi Kurkon mielestä nikotiinikorvaustuotteiden kauppamyyntiä ei voida suoraan tuomita virheeksi, koska asiasta ei ole tutkimustietoa.

Hänestä on sääli, että apteekit on pääosin menetetty yhtenä kansanterveyttä edistävänä resurssina tupakasta vieroituksessa. Väitöstyötä tehdessään hän selvitti, että nikotiinikorvaustuotteiden myynnin laajentaminen vaikutti negatiivisesti etenkin apteekkareiden motivaatioon tukea tupakasta vieroitusta.

Kurko toivoo, että apteekit jaksaisivat silti antaa laadukasta lääkeneuvontaa ja räätälöidä nikotiinikorvaushoitoja asiakkaiden tarpeisiin kysymällä edes kaksi nopeaa kysymystä: paljonko asiakas polttaa vuorokaudessa ja kuinka nopeasti aamulla herättyään hänen tekee mieli tupakoida.

– Apteekeissa olisi myös hyvä suositella nikotiinilaastarihoitoja. Ne ovat monelle lopettajalle hoidollisesti hyvin perusteltu vaihtoehto, koska niihin ei jää kukaan koukkuun.

Uusia nikotiinin annostelumuotoja

Tupakkayhtiöt tuovat markkinoille jatkuvasti uudenlaisia nikotiinin annostelumuotoja. Tarjolla on nikotiinia sisältäviä purukumeja, laastareita, sumutteita, imeskelytabletteja, nuuskaa, nikotiinipusseja sekä sähkösavukkeita, jotka houkuttelevat erityisesti alaikäisiä.

Kurkon mukaan myös lääkeyritykset ovat julkisesti sanoneet, että niiden tavoitteena on tuoda entistä miellyttävämpiä nikotiinikorvaustuotteita ihmisten käyttöön. Valmisteita käytetään yhä useammin tupakoinnin korvikkeena silloin, kun tupakointi ei ole mahdollista. Osa ihmisistä on tullut riippuvaiseksi korvaustuotteista.

– Meillä yleistyy ajatus siitä, että tupakan käyttö on paha asia, mutta nikotiinin käyttö olisi jotenkin puhtaampaa, hän sanoo.

Samaan on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo. Hän kehotti Suomen ASH -järjestölle kirjoittamassaan blogissa pohtimaan, pitäisikö nikotiinikorvaushoitojen myynti palauttaa takaisin apteekkeihin. 

Hiilamon mukaan tupakkayhtiöt ovat vaihtaneet taktiikkaa: kiellettyään tupakoinnin vaarallisuuden vuosikymmenten ajan ne nykyään myöntävät sen ja kehittävät nikotiinituotteita, joita markkinoivat ”todennäköisesti vähemmän haitallisina”. 

Jos nikotiinituotteet palautettaisiin apteekkiin, kenellekään ei Hiilamon mielestä jäisi epäselväksi ero lääkkeeksi määriteltyjen nikotiinikorvaustuotteiden ja tupakkatuotteiden välillä.

Kuva: Ingimage

Lähes savuton Suomi vuonna 2030

Suomi pyrkii vähentämään tupakka- ja nikotiinituotteiden kulutusta edelleen monella tavalla. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti helmikuussa työryhmän, joka tulee tekemään tupakkalain tavoitteiden mukaisesti ehdotuksia, jotka tukevat tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamista. 

Työryhmää vetää Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala. Työryhmän tavoitteena on, että vuonna 2030 väestöstä enintään 5 prosenttia käyttää päivittäin tupakka- tai nikotiinituotteita ja että tulevaisuudessa yhä harvempi aloittaisi näiden tuotteiden käytön. Tavoite on Oksalan mukaan realistinen.

– Tavoite on mahdollista saavuttaa, mutta se edellyttää entistä kovempien keinojen käyttöönottoa. Uskon että työryhmä tulee tällaisia esittämään. Tärkeää on myös se, että seuraava hallitus toteuttaa esittämämme toimet heti vaalikauden aluksi.

Ryhmä pohtii esimeriksi ostoikärajan nostamista, veronkorotuksia ja asuntoyhteisöjen savuttomuuden tukemista.

Oksala ei tässä vaiheessa ota kantaa siihen, mikä merkitys nikotiinikorvaustuotteiden kauppamyynnillä on ollut kansanterveyden näkökulmasta tai mikä merkitys rakenteellisilla keinolla on lopettamisen onnistumisessa verrattuna yksilön omaan lopettamismotivaatioon.

– Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan erilaisia toimenpiteitä. En asettaisi niitä tässä vaiheessa tärkeysjärjestykseen, hän sanoo.

Työryhmä antaa toimenpide-ehdotuksensa tammikuun 2023 lopussa.