Näin on hyvä – Tanskassa ollaan tyytyväisiä apteekkien omistukseen

Apteekkarit saivat mahdollisuuden avata apteekkeja esimerkiksi vähittäiskaupan liiketiloihin ”shop in shop” -periaatteella. Pääosa sivuapteekeista avattiin kuitenkin kioskimaisina apteekkeina kivijalkamyymälöihin, rautatieasemille ja ostoskeskusten yhteyteen. 

Tämä toteutti toiveen kilpailun lisääntymisestä. Moni uusi sivuapteekki on avattu aivan kilpailevan apteekin viereen. 

Tanskan Apteekkariliiton mukaan apteekkien kannattavuus on tämän seurauksena heikentynyt selvästi.  

– Uudistus on ollut onnistunut, ja se on tarkoittanut, että Tanskassa on nyt paljon enemmän apteekkeja kuin ennen vuoden 2015 lakiuudistusta. Se on lisännyt apteekkien välistä kilpailua etenkin palvelutason osalta, ja tuonut pidempiä aukioloaikoja ja lyhyempiä jonotusaikoja asiakkaille. Varjopuolena on, että uusi laki on heikentänyt apteekkien kannattavuutta. Erityisesti maakuntien apteekkien talous on heikentynyt, Nørby Winther kertoo. 

Tanskan kuluttajaviranomaisten mukaan kilpailu ei kuitenkaan vieläkään toimi riittävän hyvin, ja se on vaatinut lakimuutoksia kilpailun lisäämiseksi. 

– Toistaiseksi Tanskan poliittiset päättäjät eivät kuitenkaan ole antaneet tukeaan kuluttajaviranomaisten näkemyksille, Nørby Winther toteaa.

Ei valittamisen sijaa

Siinä missä kuluttajaviranomainen toivoo lisäuudistuksia, apteekkien asiakkaat ovat Tanskan Apteekkariliiton kyselytutkimusten mukaan erittäin tyytyväisiä apteekkeihin ja toivovat niiden pysyvän farmasia-alan koulutuksen saaneen apteekkarin omistuksessa. Tämä tulee esiin myös Apteekkari-lehden katugallupissa. 

Kööpenhaminan päärautatieaseman ja Tivolin kupeessa sijaitsevassa Steno Apotekissa käy keväisenä perjantaiaamupäivänä asiakkaita tasaiseen tahtiin. Suurin osa asiakkaista tulee hakemaan reseptilääkettä ja ottaa vuoronumeron. Jonossa on enintään yksi tai kaksi asiakasta kerrallaan. 

Yksi heistä on 77-vuotias kööpenhaminalainen Svend Åge Jensen. 

– Minulla ei ole apteekeista vahvaa mielipidettä, koska en ole juuri lääkkeitä ja apteekkeja tarvinnut. Toki olen jotain antibioottikuureja saanut silloin tällöin, mutta edellisestä antibioottikuuristakin on monta vuotta aikaa. Nyt olen saanut kihdin, ja hain siihen lääkettä, Jensen sanoo.  

Hän on tyytyväinen apteekkeihin. 

– Ne kerrat, kun olen apteekissa asioinut, olen ollut tyytyväinen, eikä ole ollut valittamisen sijaa. Mutta tosiaan nyt, kun minulla on tämä kihti, olen jatkuvalla lääkityksellä ja apteekissa täytyy käydä useammin. Ehkä noin joka toinen kuukausi, Svend Åge Jensen toteaa.

Ainoa valituksen aihe löytyy lääkkeiden hinnoista. 

– Olen huomannut, että lääkkeet ovat kalliita, ja hinnat ovat nousussa. Mielestäni nämä minun nyt ostamani lääkkeet olivat kalliita. Olen vähän sitä mieltä, että apteekeissa valtiollinen omistus voisi toimia ehkä paremmin kuin luvanvarainen apteekkariomistus. Se voisi tuoda hintoja alas, Svend Åge Jensen pohtii. 

Jensenin toivoman valtio-omistuksen vaikutus kuluttajahintoihin saattaisi kuitenkin jäädä toivottua pienemmäksi, sillä apteekin osuus lääkkeen hinnasta on vain noin yhdeksän prosenttia. Muilta osin lääkkeen kuluttajahinta koostuu sisäänostohinnasta (66 %), arvonlisäverosta (23 %) ja jakelukustannuksista (1,6 %). Tiedot selviävät Tanskan Apteekkariliiton tuoreesta tutkimuksesta. 

Lääkkeiden hintoja ei ole halventanut myöskään jo 2000-luvun alussa toteutettu muutos, joka salli joidenkin itsehoitolääkkeiden myynnin päivittäistavarakaupoissa. Tanskan Apteekkariliiton tutkimuksen mukaan itsehoitolääkkeiden hinnat ovat nousseet myynnin vapauttamisen jälkeen peräti 29 prosenttia. Samaan aikaan vain apteekkimyynnissä olevien lääkkeiden hinnat ovat laskeneet 57 prosenttia.

Aina saa apua ja neuvoja

New Yorkissa syntynyt ja varttunut Malissa Browman on asunut Tanskassa nyt yhtäjaksoisesti vuodesta 2020. Ensimmäisen kerran hän asui Tanskassa jo 2000-luvun taitteessa.  

Hän on naimisissa tanskalaisen kanssa, ja reissutyöt ovat kuljettaneet heitä muun maailman ja Tanskan välillä. Browman kertoo, että hänellä on useita pitkäaikaisdiagnooseja, joiden myötä hän pystyy hyvin näkemään eri apteekki- ja terveydenhuoltojärjestelmien hyvät ja huonot puolet. 

– Tanskalaiset apteekit ovat kyllä todella hyviä ja asiantuntevia. Aina saa apua ja neuvoa. Pulmana on ehkä se, että ne voisivat olla joustavampia. USA:ssa apteekeilla on mielestäni enemmän vapauksia. Esimerkiksi jos apteekissa ei ole tiettyä tablettikokoa, niin niitä sitten puolitellaan tai tehdään jokin muu luova ratkaisu, Browman sanoo. 

Plussaa on Browmanin mielestä se, että Tanskassa lääkekauppa ei ole liiaksi voittoa tavoittelevaa. Etusijalla on enemmän lääketurvallisuus ja potilaan hyvinvointi. 

– Olen asunut Indonesiassa, ja siellä lääkärit saivat vastaanotollaan myydä myös lääkkeitä. Se on todella huono systeemi, koska se tuo lääkärille kannusteen määrätä myös lääkkeitä, joita ei potilas oikeasti tarvitse. Näin kävi myös minulle, ja täällä Tanskassa lääkärit ovat muuttaneet ja vähentäneet lääkitystäni. Pulmana on, että joukossa on myös lääkkeitä, joista ei pääse helpolla eroon, vaan annostusta täytyy vähitellen laskea, Browman sanoo. 

USA:han verrattuna Browmanin mielestä Tanskassa lääkkeet ovat kalliita. Tosin hän huomauttaa, että tämä johtuu sairausvakuutuksista. Jos USA:ssa on hyvässä työpaikassa, työnantajan työntekijöilleen ottama sairausvakuutus kattaa usein kaikki lääkekulut. Mikäli kuitenkin on koditon tai köyhä, ei ylenpalttisia sairauskulukorvauksia USA:ssa saa. Tanskan lääkekorvaussysteemi on samankaltainen kuin suomalainen Kela-korvausmalli. 

Browmanin perässä apteekkiin saapuu Bo. Hän on ollut pitkään varhaiseläkkeellä, mutta nyt hän on päässyt vanhuuseläkkeen piiriin. Hän vaikuttaa tyytyväiseltä tanskalaiseen apteekkijärjestelmään. 

– Reseptilääkkeistä en joudu maksamaan oikeastaan yhtään mitään, koska eläkeläisenä saan niin hyvät korvaukset lääkkeistäni. Mutta jos ostan itsehoitolääkkeitä, niin se on melko kallista, Bo sanoo. 

Bo ei pidä ajatuksesta, että itsehoitolääkkeitä myydään ruokakaupoissa. Hän uskoo, että se lisää lääkkeiden väärinkäyttöä.  

– Vaikka itsehoitolääkkeet mielletään vaarattomiksi ja harmittomiksi, eivät ne sitä ole. Jos joku haluaa haalia ison määrän itsehoitolääkkeitä, on kertamyyntirajoituksia paljon helpompi kiertää sillä, että kulkee kaupasta kauppaan kuin apteekista apteekkiin, Bo huomauttaa. 

Apteekit Bo haluaisi pitää jatkossakin apteekkariomisteisina. 

– Uskon, että se on apteekkien asiantuntemuksen kannalta hyvä asia. Apteekeissa saa aina hyvää neuvontaa. Jos apteekit olisivat kenen tahansa omistamia, uskon sen vaikuttavan palvelutasoon heikentävästi, Bo sanoo. 

Itsehoitolääkkeissäkin tarvitaan neuvontaa

Siirrymme kuvaajan kanssa Steno Apotekin sivuapteekkiin, joka sijaitsee Kööpenhaminan päärautatieasemalla. Apteekki on pienen kioskin kokoinen.

Tunnelma on varsin hektinen. Kaksi apteekin työntekijää palvelee jatkuvalla virtauksella saapuvia asiakkaita. Kevät on jo pitkällä, ja reseptivapaat allergialääkkeet tekevät kauppansa. Reseptilääkkeitä täältä hakee vain harva.

– Me kyllä myymme myös yleisimpiä reseptilääkkeitä. Koska tilamme ovat rajatut, reseptilääkkeiden valikoimat ovat tässä sivuapteekissa aika kapeat. Moni menee suoraan isompaan apteekkiin, jos on hakemassa reseptilääkettä, kertoo apteekin farmakonomi Emma Blaabjerg Fredriksen.

26-vuotias Blaabjerg Fredriksen on työskennellyt Steno Apotekissa ja sen sivuapteekissa nyt viisi vuotta. Hän valmistui kaksi vuotta sitten farmakonomiksi, joka vertautuu suomalaiseen ammattikorkeakoulututkintoon. Ennen valmistumistaan hän työskenteli apteekissa opiskelijana.

Tanskassa ammattikorkeakoulusta valmistuneet farmakonomit tekevät samankaltaisia työtehtäviä kuin Suomessa farmaseutit. He antavat asiakkaille lääkeneuvontaa ja toimittavat reseptilääkkeitä. Farmaseutin tutkinto on Tanskassa puolestaan ylempi yliopistotutkinto, ja farmaseutit toimivat apteekkien esimies- ja asiantuntijatehtävissä, samaan tapaan kuin Suomessa proviisorit.

Blaabjerg Fredriksen työskenteli aiemmin ruokakaupan lääkemyynnin parissa, mikä oli myös kimmoke hakeutua opiskelemaan farmasia-alaa.

– Vaihtoehtona minulla oli sairaanhoitajan ammatti, mutta en sitten halunnut sairaanhoitajaksi, koska ajattelin, että siinä työssä on minulle liian paljon painetta ja stressiä.

Vuoden 2015 apteekkiuudistuksesta hänellä ei ole mielipidettä, sillä hän oli tuolloin niin nuori, ettei juuri apteekkeja miettinyt. Sen sijaan 2000-luvun alun uudistuksesta, joka toi itsehoitolääkkeet ruokakauppoihin, hänellä on selvä mielipide.

– Ruokakaupoissa saa olla myynnissä rajattu valikoima itsehoitolääkkeitä. Mielestäni se on huono asia, koska niitä ostavat ihmiset tarvitsisivat myös neuvontaa lääkkeiden käyttöön. Ruokakaupan myyjillä ei ole pätevyyttä tai osaamista neuvoa asiakkaita, toisaalta laki myös kieltää heitä antamasta neuvoja. Tämä on huolestuttavaa, koska tietyillä itsehoitolääkkeilläkin voi lähteä henki, Blaabjerg Fredriksen sanoo.

Hänen mielestään on hyvä asia, että Suomessa itsehoitolääkkeet on pidetty poissa ruokakaupoista. Hän kannustaakin suomalaisia huolehtimaan, että ne pysyvät poissa ruokakauppojen hyllyiltä jatkossakin.

Kasvaako apteekkien rooli? 

Tanskan Apteekkariliiton mukaan näköpiirissä ei ole, että Tanskan apteekkariomistukseen perustuvaa apteekkimallia oltaisiin muuttamassa. Sen sijaan apteekkien roolia osana Tanskan terveydenhuoltojärjestelmää ollaan parhaillaan kasvattamassa.  

Tanskan Apteekkariliiton poliittinen neuvonantaja Birgitte Nørby Winther kertoo, että Apteekkariliitto on mukana Tanskan terveysministeriön johtamassa työryhmässä, joka pohtii terveydenhuoltojärjestelmän uudistusta. Yhtenä perusajatuksena on siirtää osa terveydenhuollon tehtävistä apteekkien harteille. 

– Tällä hetkellä on painetta sille, että apteekkien rooli kasvaisi osana tanskalaista terveydenhuoltojärjestelmää. Lainsäätäjän ja poliitikkojen yhtenä tavoitteena on, että julkisen terveydenhuollon taakkaa kevennetään siirtämällä terveydenhuollon tehtäviä apteekeille, Nørby Winther sanoo. 

Jo nyt Tanskassa apteekit saavat muun muassa antaa rokotuksia. 

Tanskan Apteekkariliiton kanta uudistustyössä on ollut, että apteekit kannattaisi integroida nykyistä tiukemmin osaksi tanskalaista terveydenhuoltojärjestelmää. Tämä asettaa vaatimuksia myös apteekkien laadulle. Apteekkariliiton mukaan paras tae laadulle on, että apteekit ovat jatkossakin luvanvaraisia ja farmasia-alan koulutuksen saaneen apteekkarin omistamia. 

Tanskan apteekkiuudistus 2015 

• Vuoden 2015 uuden apteekkilain myötä apteekkiluvan haltijat saivat luvan pitää yhteensä seitsemää sivuapteekkia 75 kilometrin säteellä ”emoapteekista”. Apteekkitoiminta säilyi ”proviisorimallissa”, jossa apteekin omistajalla on oltava farmasia-alan yliopistotutkinto ja apteekin omistuksen on perustuttava henkilöomistukseen. Apteekkilupa on henkilökohtainen. 
• Iso osa haja-asutusseudun apteekkareille suunnatuista yritystuista poistui uuden lain myötä. Yritystuet on nyt rajattu sivuapteekeille, jotka sijaitsevat 10 kilometriä tai sitä kauempana toisesta sivu- tai emoapteekista. 
• Apteekkien oikeutta myydä muita tuotteita kuin lääkkeitä tai lääkintätarvikkeita rajattiin. Apteekit saavat edelleen myydä lääkinnällisiä välineitä, vitamiineja ja hiustenpesuaineita, hammasharjoja ja kosteusvoiteita. Esimerkiksi kosmetiikkatuotteiden, makeisten ja mausteiden myynti apteekeissa on kielletty. 
• Myös apteekkien päivystysvelvollisuutta vähennettiin. Koko maassa on nyt vain yksi apteekki (Steno Apotek Kööpenhaminassa), joka päivystää vuorokauden ympäri joka päivä.  
• Apteekkilakiin on vuoden 2015 jälkeen tehty vain pieniä muutoksia. Apteekeille on muun muassa luotu uusi terveydenhuoltoon liittyvä toiminnallisuus: Vuodesta 2016 alkaen apteekeissa on käyty lääkekeskustelu sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat juuri saaneet pitkäaikaisdiagnoosin. Uuden lain jälkeen alettiin kehittää myös mallia, miten apteekit voivat toimia joustavammin, jos asiakkaan resepti on vanhentunut. Tämä malli on nyt käytössä. 
• Päivittäistavarakauppa sai oikeuden myydä rajatusti itsehoitolääkkeitä jo vuoden 2001 lakiuudistuksessa. Tämä oikeus säilyi vuoden 2015 uudistuksessa. Itsehoitolääkkeet ovat saatavissa kassan tai kioskitiskin takaa.

Lähde: Tanskan Apteekkariliitto