Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue voisi säästää hoitajien aikaa lääkkeiden koneellisella annosjakelulla

Apteekeissa mittauksia ja rokotuksia

Kataisen mielestä kannattaisi selvittää, miten apteekkien osaamista olisi mahdollista hyödyntää hyvinvointialueilla.

Tarkastelun arvoista olisi esimerkiksi, voitaisiinko lääkeneuvontaa ja ohjausta laajentaa tai voitaisiinko apteekeissa seurata pitkäaikaissairauksia ja tehdä erilaisia mittauksia.

– Olen ymmärtänyt, että monessa apteekissa on myös rokotusten antamiseen tilat ja ihmiset valmiina, hän sanoo.

Katainen on kiinnostunut apteekkien tekemistä lääkehoidon arvioinneista, joilla saadaan karsittua lääkityksistä esimerkiksi ongelmia aiheuttavat päällekkäisyydet.

– Järjestelmän kannalta olisi hyvä saada turhia käyntejä terveydenhuollosta pois. Joka paikkaan on jono ja se on iso ongelma tällä hetkellä.

Ihmiset hoidetaan väärissä paikoissa

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on useita akuutteja ongelmia, kuten hoitajapula, päivystyksen kriisi ja pitkät hoitojonot.

Hoitajapulan vuoksi vanhuksia ei voida ottaa palveluasumiseen, vaikka siellä on nytkin paikkoja tyhjillään. Ikäihmiset joutuvat odottamaan hoitopaikkoja terveyskeskusten vuodeosastoilla, jonne puolestaan ei mahdu päivystyksestä sisään tulevia potilaita. Näin ruuhkautuu sairaanhoidon päivystys.

– Olemme kierteessä sen suhteen, että emme saa hoidettua ihmisiä oikeissa paikoissa. Tilannetta ei voi ratkaista pienillä tempuilla. Järjestelmän kestävyysrakenne pahenee koko ajan väestön ikääntyessä, Katainen toteaa.

Isoja taloudellisia haasteita

Akuuttien ongelmien lisäksi iso ongelma on Kataisen mukaan se, että sote-järjestelmän talous ei ole kestävällä pohjalla. 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen budjetti on tälle vuodelle 71 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kolmen vuoden mittaiselle valtuustokaudelle pitäisi saada ainakin sadan miljoonan säästöt.

– Hyvinvointialueella ei ole verotusoikeutta, eikä se voi ottaa pitkäaikaista lainaa tai luopua tiloista ensimmäiseen kolmeen vuoteen. Tämä tarkoittaa, että sata miljoonaa pitää saada kasaan joko vähentämällä palveluja tai tekemällä asioita uusilla tavoilla. 

Hyvinvointialueella tehdään parhaillaan rakenteellisia toimenpiteitä, mutta niiden vaikutukset näkyvät Kataisen mukaan realistisesti vasta 3-5 vuoden kuluttua.

– Jos rehellisesti sanon, niin on aika mahdoton yhtälö ratkaista samanaikaisesti useita akuutteja ongelmia ja säästää jostain sata miljoonaa. Olemme kuitenkin sitoutuneet tämän yhtälön ratkaisemaan.

Apteekkarit eivät ole päässeet neuvottelupöytiin

Länsi-Uudenmaan alueen apteekkarit ovat yrittäneet päästä kertomaan hyvinvointialueen johdolle palveluistaan, mutta kontaktien luominen on ollut vaikeaa.

– Yhteistä tapaamista apteekkareiden ja alueen johtajien kanssa ei olla saatu järjestymään, sanoo espoolaisen Sellon apteekin apteekkari Eeva Savela.

Tilannetta helpottaa se, että ikääntyneiden palvelualueen johtaja Tuula Suominen on Savelalle tuttu yhteistyökumppani aiemmasta työpaikasta Lohjalta.

Johtaja tuntee apteekkien palveluvalikoiman erittäin hyvin, ja hyvinvointialueella on jo otettu käyttöön annosjakelun palveluseteli Lohjan mallin mukaisena. Palveluseteli antaa asiakkaille mahdollisuuden valita oman lähiapteekkinsa palvelun tuottajaksi.

– Ikääntyneiden palveluissa on paljon mahdollisuuksia, joilla apteekit voisivat helpottaa muun terveydenhuollon kuormitusta. Esimerkiksi lääkehoitojen arviointi voisi olla hyödyllinen palvelu ikääntyneille, Savela sanoo.

Yhteistyössä suuren hyvinvointialueen kanssa häntä huolestuttaa apteekkipalveluiden hinnoittelu. Hän toivoo hyvinvointialueen johdon ymmärtävän, että apteekit eivät voi tarjota palveluja tappiolla.

– Toivotaan, että lähiviikkoina pääsisimme keskustelemaan näistä asioista kasvotusten hyvinvointialueen edustajien kanssa.
 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue:

• kattaa Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin kunnat
• alueella on noin 480 000 asukasta
• vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa
• alueelle siirtyi 1.1.2023 noin 9 000 työntekijää

Juttusarja hyvinvointialueista

Vuodenvaihteessa toteutettiin Suomen historian suurin hallintouudistus, joka siirsi sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät kuntien ja sairaanhoitopiirien vastuulta 21 uudelle hyvinvointialueelle.

Apteekkari-lehti kysyi muutaman hyvinvointialueen johtajilta ja poliittisilta päättäjiltä tulevaisuuden odotuksista ja siitä, millaisena he näkevät apteekkien roolin osana sotea.

Lue lisää aiheesta: Satakunnan hyvinvointialue.