Aikoinaan uskottiin, että ruttoa levittävät linnut. Ajateltiin, että lintua muistuttavaa maskia käyttävä lääkäri voisi napata tartunnan pois potilaalta. Maskin nokkaosa täytettiin voimakkaan aromaattisilla yrteillä, joiden ajateltiin nujertavan potilaasta tuleva "huono ilma". Maski suojasi myös hajuilta, sillä pahimman ruttopandemian aikaan ruumiita ei aina saatu heti hautaan. Kuva: iStock
Artikkeli

Ihmiskunnan tautinen historia

19.03.2021 | 08:05

Teksti : Erja Elo

Maailma on sinnitellyt koronaviruspandemian kanssa jo yli vuoden. Synkkään tilanteeseen saa perspektiiviä historiasta. Kauhua ovat kylväneet vuorotellen ruttotaudit, kolera ja influenssa.

Tilannepäivitys maaliskuussa 2021: Koronapandemiaan on sairastunut maailmassa yli 120 miljoonaa ihmistä, joista 2,3 miljoonaa on kuollut. Suomessa tartunnan saaneita on lähes 70 000 ja kuolleita reilut 800. 

Luvuissa ovat mukana vain virallisesti todetut tartunnat, joten todellinen sairastuneiden määrä voi olla huomattavasti suurempi. Lääketiede käy rokotuksineen kilpajuoksua muuntuvaa virusta vastaan.

Sata vuotta sitten maailmaa koetteli vielä rajumpi pandemia, espanjantauti, joka jylläsi vuosina 1918–1920. Kovaa kuumetta, yskää ja särkyä aiheuttaneeseen influenssaan sairastui ehkä jopa miljardi ihmistä. Tautiin kuoli arviolta 30–100 miljoonaa ihmistä. 

Suomi oli tuolloin toipumassa sisällissodasta, ja taudin leviämiselle oli otolliset olosuhteet. Ihmiset elivät ahtaasti, niukkuuden keskellä, elintarvikkeista oli kova pula. Terveydenhuolto oli hyvin puutteellista, rokotuksia tai tehokasta lääkettä ei ollut. Ihmiset yrittivät suojautua tartunnalta välttämällä suuria väkijoukkoja ja pesemällä käsiä.

Poikkeuksellista taudissa oli, että siihen kuoli erityisesti nuoria, terveitä aikuisia. Tartunta saattoi viedä hautaan muutamassa päivässä. Lepääminen sairaana jäi pelkäksi haaveeksi, koska sosiaaliturvan puuttuessa oli mentävä töihin. Espanjantautiin sairastui 210 000 suomalaista, joista noin 20 000 menehtyi. 

Espanjantaudin uskotaan saaneen alkunsa Kiinasta. Sieltä se levisi ensimmäisen maailmansodan varjossa muutamassa kuukaudessa eri puolille maailmaa. Vasta viime vuosina on selvitetty, että taudin aiheutti H1N1-influenssavirus, joka muistutti lintuinfluenssaa.

Espanjantauti on ollut yksi ihmiskunnan historian tuhoisimmista pandemioista, mutta ei suinkaan pahin.

Kolme suurta ruttopandemiaa

Ensimmäiseksi ruttopandemiaksi on nimetty Välimerellä vuodesta 542 alkaen levinnyt Justinianuksen rutto, jonka arvellaan kiertäneen Euroopassa useina epidemioina 700-luvun puoliväliin asti. Oireet aiheutti paiserutto, jonka uskotaan tulleen Eurooppaan Kiinasta kauppalaivojen mukana. Taudin lasketaan surmanneen jopa puolet Bysantin valtakunnan väestöstä eli 25–50 miljoonaa ihmistä.

Toisena ruttopandemiana pidetään maailman kuuluisinta ruttoepidemiaa, mustaa surmaa. Kulkutaudin arvioidaan tappaneen vuosina 1346–1353 noin 30–60 prosenttia silloisen Euroopan väestöstä eli 25–50 miljoonaa ihmistä.

Uhreja oli saman verran Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa. Mustan surman syyksi on arveltu Kiinasta levinnyttä paiseruttoa.

Mustan surman jatkona Euroopassa koettiin useita pienempiä ruttoepidemioita 1600- ja 1700-luvuilla. Epidemiat surmasivat arviolta 4 miljoonaa ihmistä.

Kolmas suuri ruttopandemia koettiin vuosina 1855–1859 Tälläkin kertaa paiserutto lähti liikkeelle Kiinasta, mutta se siirtyi Intiaan, jossa se surmasi noin 15 miljoonaa ihmistä. Uhreja oli satoja tuhansia myös Kiinassa ja Afrikassa.

Rutto ei ole hävinnyt maailmasta, vaan se kiertää edelleen luonnonvaraisissa jyrsijöissä. Tautia on tavattu 2000-luvulla ihmisillä ainakin Nepalin ja Kiinan rajalla sekä Madagaskarin saarella.

Historian pahin tappaja – isorokko 

Maailmanhistorian tappavin kulkutauti on ollut isorokko, joka tappoi noin kolmasosan siihen sairastuneista. Taudin arvellaan piinanneen ihmiskuntaa kolmentuhannen vuoden ajan ja siihen ehti kuolla satoja miljoonia ihmisiä. 

Ensimmäinen historiankirjoihin päätynyt tapaus oli Välimeren seudulla vuosina 165–180 riehunut Antoninuksen rutto. Kulkutaudin aiheutti nykytiedon mukaan isorokkovirus, joka sai aikaan kuumetta, oksentelua, mustaa ripulia ja märkivää ihottumaa.

Taudin uskotaan tulleen Eurooppaan Kiinasta silkkitien ja kauppalaivojen välityksellä. Rutto surmasi 5 miljoonaa ihmistä.

Merkittävä isorokkopandemia riehui vuodesta 1520 lähtien Amerikan mantereilla. Alkuperäisellä intiaaniväestöllä ei ollut vastustuskykyä espanjalaisten valloittajien tuomiin tauteihin, joihin kuuluivat isorokon lisäksi esimerkiksi tuhkarokko ja salmonella.

Alkuperäisväestöä kuoli kaikkialla Amerikan mantereilla, esimerkiksi asteekeista ja inkoista jopa 90 prosenttia saattoi menehtyä eurooppalaisten tuomiin tauteihin.

Isorokkoon kehitettiin rokotus 1700-luvun lopussa. Maailman Terveysjärjestö WHO julisti taudin hävitetyksi vuonna 1980. Tätä pidetään yhtenä lääketieteen historian suurimmista saavutuksista.

Heikki Murokkeen siskon hautajaiset Apellin kuvaamossa vuionna 1918. Tyttö kuoli neljävuotiaana espanjantautiin. Kuva: Wilho Apell / Ilomantsin Museosäätiön kuvakokoelmat

1900-luvun influenssapandemiat

Influenssan aiheuttamia pandemioita on jäljitetty historiallisista lähteistä 1500-luvulle asti. Tarkkoja tietoja niistä löytyy vasta 1800-luvun lopulta.

Voimakkaat influenssapandemiat iskevät 10–60 vuoden välein. Silloin epätavallisen voimakas virusaalto leviää nopeasti ympäri maailman ja sairastuttaa äkillisesti suuren joukon ihmisiä.

Ensimmäinen tarkkaan kirjattu influenssapandemia oli venäläinen influenssa, joka levisi kaikkiin maanosiin vuosina 1889–1890. Influenssapandemioiden oireisiin kuuluivat jo tuolloin kova kuume, päänsärky, lihaskivut, väsymys ja yskä. Suomessa ryssänkuumeena tunnettu tauti surmasi maailmassa miljoona ihmistä.

1900-luvulla kaikki pandemiat olivat influenssaviruksen aiheuttamia: vuosien 1918–1920 espanjantauti (H1N1-virus), vuosien 1957–1958 aasialainen influenssa (H2N2-virus) ja vuosien 1968–1969 hongkongilainen influenssa (H3N2-virus). Samaan joukkoon kuuluu myös vuosien 2009–2010 sikainfluenssapandemia (H1N1pdm09-virus).

Aasialainen ja hongkongilainen influenssa olivat voimakkuudeltaan selvästi espanjantautia lievempiä. Silti kumpaankin kuoli ainakin miljoona ihmistä.

Aasialainen influenssa oli ensimmäinen pandemia, jonka aikana oli jo olemassa influenssarokote ja bakteerikeuhkokuumeiden hoitoon tarvittavia antibiootteja. Tautiin sairastui arviolta 30 prosenttia suomalaisista ja siihen kuoli 1 300 ihmistä.

Sikainfluenssa alkoi levitä vuonna 2009. Meksikon terveysviranomaiset havaitsivat H1N1-viruksen muuntuneen niin, että se kykeni tarttumaan siasta ihmiseen ja ihmisestä ihmiseen. WHO julisti pandemian, mutta tauti ei ehtinyt levitä holtittomasti, koska virusta vastaan saatiin kehitettyä nopeasti rokote.

Sikainfluenssaan arvellaan kuolleen 300 000–600 000 ihmistä.

Influenssapotilaita Tampereen kulkutautisairaalassa Kaakinmaalla toukokuussa 1957. Kuva: Martti L. Laitinen / Museokeskus Vapriikki

2000-luvun koronavirukset

Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ihmisillä ne ovat hyvin yleisiä hengitystieinfektioiden aiheuttajia. 

Vakavia kuolemaan johtaneita koronavirusinfektioita on alkanut löytyä 2000-luvulla. Aiheuttajia ovat olleet SARS, MERS sekä nyt maailmaa kiertävä uusi koronavirus SARS-CoV-2.

SARS eli äkillinen vakava hengitystieoireyhtymä säikäytti maailman vuosina 2002–2003. Tauti alkoi Kiinasta ilmeisesti sivettikissoista ja epidemia levisi Kaakkois-Aasiassa kymmeniin maihin. Tautiin sairastui noin 8 500 ihmistä, joista 770 kuoli.

MERS eli Lähi-idän hengitystieoireyhtymä on tautina saman kaltainen kuin SARS. Aiemmin ihmisille tuntemattoman viruksen arvellaan tarttuneen dromedaareista. MERS on levinnyt maailmassa vuodesta 2012 lähtien. Tauti on aiheuttanut paikalliseksi jääneitä epidemioita, joissa on sairastunut noin 2 400 ihmistä. Sairastuneista on kuollut yli kolmasosa, noin 850 ihmistä.

Uusi koronavirus SARS-CoV-2 aloitti covid-19-epidemian joulukuussa 2019 Kiinan Wuhanissa. Ihmiskunta on elänyt pandemian kanssa nyt vuoden, sillä Maailman terveysjärjestö WHO julisti pandemian alkaneeksi 11.3.2020.

Epidemian alussa kuolleisuus tautiin oli 2,2 prosenttia, mutta nyt noin 1,7 prosenttia. Varmistettuun koronavirusinfektioon on kuollut Suomessa noin 1,5 prosenttia sairastuneista.

Ihmiskunta suojautuu tartunnalta kaikin keinoin: kasvomaskeilla, käsien pesulla, etätöillä, eristäytymällä, sulkemalla päiväkoteja ja kouluja, lopettamalla harrastukset, rajoittamalla liikkumista ja matkustamista. 

Samaan aikaan lääketiede on kehittänyt erittäin nopeasti useita toimivia koronarokotteita, ja monessa maassa rokotukset ovat hyvässä vauhdissa. Silti tauti jatkaa leviämistään.

Maailma pidättää nyt henkeään, sillä koronavirus on viime aikoina muuntunut tavalla, joka vaikuttaa viruksen leviämisnopeuteen ja taudinkuvaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että nopeasti tarttuva ja helposti leviävä brittimuunnos syrjäyttää alkuperäisen viruksen ja on Suomessa vallitseva kanta toukokuuhun mennessä.

Aika näyttää, mihin suuntaan koronaviruspandemia kehittyy. Historian valossakin on selvää, että tämä pandemia ei jää viimeiseksi.

Kuolleisuus tunnettuihin pandemioihin

  • Antoninuksen rutto, 165–180, 5 miljoonaa kuollutta
  • Justinianuksen rutto, 542–767, 25–50 miljoonaa kuollutta
  • Musta surma, 1346–1353, 50–100 miljoonaa kuollutta
  • Amerikan isorokkoepidemiat 1520– , kymmeniä miljoonia kuolleita
  • Suuret kolerapandemiat 1817–1923, miljoona kuollutta
  • Kolmas ruttopandemia 1855–1959, kuolleita 15 miljoonaa
  • Venäläinen influenssa 1889–1890, miljoona kuollutta
  • Espanjantauti 1918–1920, kuolleita 30–100 miljoonaa
  • Aasialainen influenssa, 1957–1958, kuolleita 1–4 miljoonaa
  • Hongkongilainen influenssa 1968–1970, kuolleita miljoona
  • HIV/aids 1981 – , kuolleita 35 miljoonaa
  • SARS 2002–2003, kuolleita 770
  • Sikainfluenssa 2009–2010, kuolleita 300 000–600 000
  • MERS 2012 – , kuolleita 850
  • Ebola 2014–2016, kuolleita 11 000
  • Koronavirus (Covid-19) 2019 – , kuolleita 2,3 miljoonaa helmikuussa 2021

Jutun lähteinä on käytetty muun muassa Wikipediaa, Terveyskirjastoa ja THL:n verkkosivuja.