Apteekit hakevat uutta roolia hyvinvointialueilla

Riskilääke voi johtaa kaatumiseen

Oikein ajoitettu lääkityksen tarkistus voi parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja pitkittää kotona asumista.

– Yli 65-vuotiaat suomalaiset sairastavat keskimäärin 9–13 vuotta ennen kuolemaansa. Ruotsissa ja Norjassa sairastetaan keskimäärin 4–6 vuotta. Sielläkin vanhukset hoidetaan hyvin, mutta heille riittävät kevyemmät palvelut pidempään kuin Suomessa, Haapakoski kertoo.

Keski-Pohjanmaa on hänestä otollinen alue lääkitysten tarkistusten tekemiseen, sillä Kelan ja Fimean tilastojen mukaan siellä on muuhun Suomeen verrattuna suhteessa eniten monilääkittyjä iäkkäitä ja kolmanneksi eniten riskilääkkeitä käyttäviä iäkkäitä.

Kun iäkkäiden lääkelistoista karsitaan pois esimerkiksi huimausta aiheuttavia riskilääkkeitä, he eivät niin helposti kaadu ja joudu loppuelämäkseen palveluasumisen piiriin.

– Valtuustossa ymmärrettiin, että lääkityksen tarkistuksen kanssa ollaan asian ytimessä. Valtuusto myönsi palvelusetelille määrärahan tämän vuoden budjettiin ja kaksi puoluetta esitti jopa lisärahaa, Haapakoski kiittelee.

Tulossa paljon uutta tutkimustietoa

Lääkitysten tarkistuksista toivotaan Keski-Pohjanmaalle pysyvää käytäntöä. Hankkeen hyötyjen osoittamiseksi mukaan on pyydetty Itä-Suomen yliopiston farmasian laitos.

Itä-Suomen yliopistossa on tekeillä yhteistyössä Soiten kanssa erikoistumistyö palvelutarpeen kartoittamisesta, gradutyö vanhusten lääkityksen tarkistuksista sekä palvelusetelikäsikirja, jossa kuvataan palvelun sisältö, vastuut ja tiedonkulku tarkasti. Myös kustannusvaikuttavuudesta on tulossa gradu, mahdollisesti väitöskirjakin.

Tarkoituksena on luoda toimintamalli, jonka voisi monistaa muidenkin hyvinvointialueiden käyttöön. Sairaala-apteekkarina Haapakoski uskoo, että hyvinvointialueet ovat valmiita ostamaan lääkityksen tarkistuksia lähiapteekeilta.

– Hyvinvointialueiden omien osastofarmaseuttien aika ei yksinkertaisesti riitä suurten ihmisjoukkojen lääkityksen tarkistuksiin ja lääkityskokonaisuuksissa on tutkitusti paljon haasteita. Uskon että yhteistyö on mielenkiintoista myös apteekkien näkökulmasta, sillä lääkityksen tarkistukset tarjoavat farmasian osaajille lisää palkitsevaa työtä apteekeissa.

Hyväkään uudistus ei aina toteudu

Haapakoski on ollut vuosien ajan mukana kuntapolitiikassa. Poliittisen päätöksenteon tuntemisesta on ollut etua hankkeen läpiviemisessä, koska hän ymmärtää politiikan prosessit ja aikataulut.

Päättäjät joutuvat hänen mukaansa sivuuttamaan useita hyviä uudistuksia, koska heikko rahatilanne riittää hädin tuskin lakisääteisten velvollisuuksien hoitamiseen.

Hyvinvointialueyhteistyön alkuun saamisessa tarvitaan henkilöitä, jotka näkevät apteekin tarjoamassa palvelussa potentiaalia.

– Jonkun täytyy viedä ehdotuksia eteenpäin organisaation sisällä ja päättäjille asti päätettäväksi. Hyvinvointialueen sairaala-apteekkari on tässä ilmeinen yhteistyökumppani, mutta myös hoidon ja hoivan esihenkilö voi olla hyvä vaihtoehto, jos hänellä on vaikutusvaltaa ja innostusta asiaan, Haapakoski sanoo.

Satakuntaan tulossa lääkenuvola

Lääkitysten tarkistusten lisäksi apteekit voivat auttaa laajemminkin lääkitykseen liittyvissä asioissa. Satakunnassa apteekit virittelevät parhaillaan hyvinvointialueelle lääkeneuvolaa.

Apteekkari Leena Astala Porin Asema-apteekista kertoo, että vuosien varrella apteekit ovat pyrkineet yhteistyöhön julkisen terveydenhuollon kanssa monin eri tavoin.

– Olemme havainneet, että terveydenhuollon toimijoiden on vaikea hahmottaa apteekin palveluita. Syntyi tarve paketoida ne yhdeksi kokonaisuudeksi, lääkeneuvolaksi, josta voidaan tarjota erilaisia palveluja asiakkaan tarpeen mukaan.

Lääkeneuvolassa ei katsota lääkepurkkia, vaan asiakkaan tilannetta kokonaisuutena. Jollekin voi riittää lääkelistan kuntoon laittaminen, toinen voi tarvita laajan lääkehoidon kokonaisarvioinnin, jonka apteekki tekee yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa.

Lääkeneuvolaa on tarkoitus pilotoida tämän kevään aikana. Pilotissa keskitytään astman omahoidon tukemiseen eli siihen, että astmaa sairastavat tuntevat sairautensa hyvän hoidon periaatteet ja osaavat käyttää lääkkeitään oikein. Myöhemmin palvelua on tarkoitus laajentaa muihin potilasryhmiin.

Palvelun voi monistaa kaikkiiin apteekkeihin

Idea lääkeneuvolasta syntyi Porin alueen apteekkareiden yhteistyönä, mutta neuvolan kehittämisessä ja pilotoinnissa on mukana laajempi joukko, kaikkiaan viisi apteekkia Satakunnasta, yksi Etelä-Pohjanmaalta ja yksi Pirkanmaalta. Tiimiä täydentävät kaksi proviisoria, joiden jatko-opinnot liittyvät lääkeneuvolaan.

Tavoitteena on kehittää palvelu, joka olisi monistettavissa kaikkiin apteekkeihin. Hyvinvointialueet voisivat ostaa potilailleen käynnin lääkeneuvolaan, ja tilaajat voisivat aina olla varmoja palvelun sisällöstä, koska se olisi tasalaatuinen kaikissa apteekeissa. 

– Aika näyttää, onnistuuko lääkeneuvola lyömään itsensä läpi hyvinvointialueella niin, että potilaat voisivat päästä siihen palvelusetelillä, Astala sanoo.

Hänestä palvelun kehittäminen apteekkien yhteistyönä on jo itsessään arvokasta. On tärkeää, että muu terveydenhoito oppii näkemään apteekin potentiaalin osana moniammatillista tiimiä.

– Apteekkien pitäisi kehittää ylpeinä kliinistä apteekkifarmasiaa, jolla voimme tuoda lisäarvoa potilaan lääkehoitoon matalan kynnyksen toimipisteenä. Kun olemme kokeilleet palvelujen kehittämistä, meillä on valmius, osaaminen ja rohkeus siinä vaiheessa, kun hyvinvointialue on valmis käynnistämään yhteistyön.

Apteekit liian irrallaan terveydenhuollosta

Satakunnan ja Keski-Pohjanmaan avaukset ovat Apteekkariliiton Sonja Kallion mielestä lupaavia, mutta isossa kuvassa apteekkien ja hyvinvointialueiden yhteistyön kehittäminen on vielä pistemäistä. 

– Yhteistyön kehittäminen hyvinvointialueilla on yksittäisten aktiivisten toimijoiden varassa. Useimmilla hyvinvointialueilla apteekin roolia ei ole edes määritelty tarkkaan, vaan apteekit ovat edelleen vähän irrallaan muusta terveydenhuollosta.

Apteekkariliitto on ehdottanut sosiaali- ja terveysministeriölle työryhmän perustamista, jotta Suomessa saataisiin laajempi käsitys siitä, miten apteekit pystyvät parhaiten tukemaan hyvinvointialuetta. Työryhmä selvittäisi, miten lääkehoito ja apteekit voitaisiin integroida tiiviiksi osaksi hyvinvointialueiden hoito- ja palveluprosesseja.

Työryhmä myös keräisi tietoa onnistuneista yhteistyömalleista, joiden perusteella voitaisiin luoda yhtenäiset käytännöt koko maahan. 

Apteekkien maankattava verkosto voisi keventää perusterveydenhuollon kuormitusta tuottamalla palveluita itse tai tarjoamalla tiloja esimerkiksi hyvinvointialueen sairaanhoitajille paikkakunnilla, joilla terveyspalveluverkostoa on jouduttu harventamaan.

Apteekki sitouttaa sydänpotilaat hoitoon

Apteekki voi olla avainroolissa myös hoitoon sitouttamisessa. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on käynnistetty sydänpotilaiden hoitopolkuun liittyvä hanke.

Sen tavoitteena on varmistaa, että akuutin sydäntapahtuman vuoksi sairaalaan joutuneen potilaan hoito jatkuu turvallisesti myös kotiutumisen jälkeen. Apteekkien roolina on seurata hoidon onnistumista ja sitouttaa potilaat käyttämään lääkärin määräämiä lääkkeitä.

– Hoitoon sitoutumisessa on paljon ongelmia. Noin joka kuudes KYSistä kotiutuva sydänpotilas palaa puolen vuoden sisällä sairaalaan uuden sydäntapahtuman vuoksi, koska hän ei ole käyttänyt lääkkeitään asianmukaisesti, kertoo Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaala-apteekkari Jouni Ahonen.

Hän ei tiedä sairaalaan palautuvien akuuttien sydänpotilaiden tarkkaa määrää, mutta kyse on merkittävästä potilasmäärästä. KYS Sydänkeskus hoitaa vuosittain noin 20 000 potilasta.

Vaikka sairaalan henkilökunta antaa kotiutumisen yhteydessä ohjeet lääkehoitoon, informaatio menee monelta ohi sairaalaan hälinässä ja lähtökiireessä.

– Lääkehoitoon sitoutumiseen tarvitaan varsinkin hoidon alkuvaiheessa vahvaa tukea apteekeilta. Potilas pitää saada ymmärtämään, että esimerkiksi verenohennuslääkkeiden käyttö ei ole pelkkä suositus, vaan se on välttämätöntä, Ahonen sanoo.

Apteekit tärkeä linkki hoitoketjussa

Hyvinvointialue on kouluttanut apteekkihenkilökuntaa sydänpotilaiden hoito-ohjeistuksesta ja digitaalisesta hoitopolusta. Tukea tarvitsevien potilaiden tunnistaminen voi silti olla vaikeaa, sillä sydänleikkauksessa tai pallolaajennuksessa käynyt ei välttämättä kerro niistä apteekin tiskillä.

Ahosen mielestä apteekkien pitäisi saada nykyistä enemmän tietoa potilaan terveydentilasta. Silloin olisi mahdollista antaa lääkeinformaatiota tarkemmin ja laajemmin.

Hyvinvointialueella rakennetaan parhaillaan uutta viestintäkanavaa eri hoitoyksiköiden välille. Ahosen mielestä yksityiset apteekit pitäisi saada mukaan verkostoon. Tällä hetkellä apteekeilla ei ole keinoa välittää viestiä suoraan hoitavalle yksikölle potilaan lääkehoidon ongelmista tai jos tämä ei käytä lääkkeitään säännöllisesti.

– Sujuva hyvinvointialueyhteistyö vaatii, että tieto liikkuu. Yksityiset apteekit ovat erittäin tärkeä linkki hoitoketjussa lääkitysturvallisuuden ja lääkehoidon onnistumisen turvaajina, koska potilaat käyvät niissä useammin kuin missään muussa terveydenhuollon toimipisteessä, Ahonen sanoo.

Muutkin potilasryhmät tarvitsevat apteekkeja

Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelutuotantostrategiaan on kirjattu, että alue pyrkii lisäämään yhteistyötä yksityisten apteekkien kanssa potilas- ja lääkitysturvallisuuden nimissä.

Tähän liittyen Itä-Suomen yliopistossa alkoi vuoden alussa laaja tutkimushanke, jossa selvitetään rationaalisen lääkehoidon ja epärationaalisen lääkehoidon kustannusvaikuttavuutta. Seuraavien viiden vuoden sisällä tulossa on useita väitöskirjatasoisia tieteellisiä julkaisuja aiheesta.

– Tutkimustyössä yksi linja keskittyy hoitoketjujen tehostamiseen. Pyrimme lisäämään yhteistyötä yksityisten apteekkien kanssa järkevän lääkehoidon ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Tulevaisuudessa saamme laskelmia siitä, mitä hyötyä tästä yhteistyöstä on taloudellisesti, Ahonen sanoo.

Sydänprojektin jatkoksi on jo suunniteltu apteekkien roolin laajentamista muihin potilasryhmiin, sillä moni sairaalasta kotiutuva tarvitsee tukea.

– Sairaalassa potilaat hoidetaan erittäin hyvin, mutta kun he sulkevat sairaalan oven, he ovat itse vastuussa. Jos potilas ei kykene käyttämään digitaalista hoitopolkua, hän on heikossa tilanteessa. Monelle on erittäin suuri haaste saada varattua seuranta-ajat ja laboratoriokäynnit. Hoitoketju voi helposti katketa.

Ahonen pohtii, voisivatko yksityiset apteekit ottaa hoitoketjussa enemmän seurantavastuuta ja voisivatko hyvinvointialueet maksaa palvelun tuottamisesta. Apteekeille voi avautua muitakin uusia mahdollisuuksia, kun kunnat sulkevat terveysasemiaan ja julkiset terveyspalvelut heikkenevät.

– Nyt on jo puhuttu apteekkien rokotusmahdollisuudesta. Voi olla, että tulevaisuudessa apteekkien yhteyteen tulee kokonaisia hyvinvointikeskuksia, hän sanoo.

Apteekkien täytyy verkostoitua alueellisesti

Hyvinvointialueet eivät voi sopia asioista yksitellen kaikkien alueensa apteekkien kanssa, joten apteekeilta vaaditaan alueellista verkostoitumista.

Ideaalitilanteessa hyvinvointialue voisi tilata samansisältöisen palvelun miltä tahansa apteekilta.

– Apteekit olisivat hyvinvointialueille erinomainen kumppani esimerkiksi lääkitysten tarkistuksissa ja lääkehaittojen ehkäisyssä. Tutkimusten perusteella tiedetään, että jopa neljännes iäkkäiden erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä johtuu lääkehaitoista, Apteekkariliiton Sonja Kallio sanoo.

Kokonaan oma kysymyksensä on se, miten palvelut rahoitetaan

Kallio korostaa, että hyvinvointialueyhteistyön kehittämisessä on huomioitava, että apteekeilla pitää olla taloudelliset edellytykset ja riittävästi henkilökuntaa, jotta ne voivat ottaa uusia tehtäviä hoidettavakseen.