Anteeksi, mutta en puhu vielä kunnolla farmasiaa
Puheenvuoro - 19.11.2026 at 08:17
Uskon, että suuri osa meistä haluaa saada tarvitsemansa lääkkeet ja saada omasta lääkehoidostaan parhaan mahdollisen hyödyn ilman, että ajattelee "sitoutuvansa rationaaliseen lääkehoitoon" tai pohtii, tuleeko oma lääke "avohuollon lääkehuollosta". Onneksi apteekeissa osataan neuvoa selkeästi ja ymmärrettävästi, kirjoittaa Apteekkariliiton viestintäjohtaja Pipsa Lotta Marjamäki.
Miten paljon voi aikuinen ihminen miettiä rationaalista lääkehoitoa? Melko paljon, olen huomannut.
Sanaparista on muodostunut minulle farmaseuttisen ammattikielen symboli, kun olen viime kuukausina tutustunut itselleni uuteen toimialaan Apteekkariliiton viestintäjohtajana.
Mitä siis on epärationaalinen lääkehoito, kysyin Apteekkariliiton farmaseuttiselta johtajalta Inka Puumalaiselta. Ilme Puumalaisen kasvoilla oli ällistynyt.
Jos käsite ei ole sinullekaan tuttu niin palastellaan vähän. Rationaalisella lääkehoidolla tarkoitetaan suurin piirtein sitä, että ei syödä turhia lääkkeitä, mutta syödään tarpeelliset lääkkeet ja syödään ne sillä tavalla kuin lääkäri on määrännyt.
Lääkkeet haetaan apteekista, aloitetaan niiden syöminen ja syödään kuuri loppuun. Tai jos kyse on säännöllisestä lääkityksestä, lääkkeitä syödään päivästä toiseen. Tällöin lääkehoito voi toteutua suunnitelman mukaisesti ja lääkkeestä saadaan paras teho. Suurin piirtein kaikkea tätä tarkoittavat lääkäri, proviisori ja farmaseutti, kun he lausuvat sanaparin ”rationaalinen lääkehoito”.
Se on ihannetilanne, mutta ei todellisuutta. Tutkimustenkin mukaan tiedetään, että vain puolet määrätyistä lääkehoidoista toteutuu sillä tavalla kuin ne on tarkoitettu. Tällöin voitaisiin puhua epärationaalisesta lääkehoidosta (mutta ei puhuta).
Onneksi apteekeissa osataan neuvoa asiakkaita selkeästi ja ymmärrettävästi.
Toinen sanonta, jonka merkitystä olen uudessa työssäni opetellut, on lause ”apteekit vastaavat avohoidon lääkehuollosta”.
Olen asioinut apteekissa elämäni aikana satoja kertoja, mutta huomasin, ettei siitä ole juuri hyötyä, kun ensimmäisten viikkojen aikana jouduin kysymään, mitä tämä apteekkien perustehtävä ihan konkreettisesti tarkoittaa.
Nyt tiedän sen tarkoittavan, että apteekkien tehtävä on vastata niiden ihmisten lääkehuollosta, joiden lääkkeistä ei huolehdi esimerkiksi sairaala tai varuskunta. Lääkehuolto taas tarkoittaa paitsi sitä, että apteekki toimittaa lääkkeet niitä tarvitseville asiakkaille, myös sitä, että apteekki suunnittelee toimintansa niin, että sen palvelut ovat alueen ihmisten saatavilla ja apteekissa on riittävästi lääkkeitä alueen väestön tarpeisiin.
Uskon, että suuri osa meistä haluaa saada tarvitsemansa lääkkeet ja saada omasta lääkehoidostaan parhaan mahdollisen hyödyn ilman, että ajattelee ”sitoutuvansa rationaaliseen lääkehoitoon” tai pohtii, tuleeko oma lääke ”avohuollon lääkehuollosta”.
Onneksi apteekeissa osataan neuvoa asiakkaita selkeästi ja ymmärrettävästi. Monet apteekit ja apteekkarit jakavat ymmärrettäviä – ja hyödyllisiä – vinkkejä myös sosiaalisessa mediassa. Arvokasta tietoa somessa jakavat myös esimerkiksi proviisori-Jenni ja Farmamuijat.
Viime kuukausina olemme myös Apteekkariliiton viestinnässä etsineet uudenlaisia tapoja kertoa alaan liittyvistä asioista. Lyhyemmin, suoremmin ja kevyemmin. Päivänvalon on nähnyt muun muassa uusi somekonseptimme: hyllypuhujat. Puhuvat purkit ottavat selkoa apteekkeihin ja lääkkeisiin liittyvistä asioista, jotka jokaisen on hyvä tietää. Onnistuvatko ne siinä? Kommentoi meille somessa!

