Kelan entinen pääjohtaja: Apteekkien kannattaisi tuottaa terveyspalveluja
Uudistuva apteekki, Yhteiskunta - 13.10.2026 at 07:49
Outi Antila toivoo maaseudulle lisää terveyspalveluja. Hänen mielestään apteekkien maankattava verkosto voisi tarjota terveyspalveluja erityisesti niillä paikkakunnilla, joista julkinen terveydenhuolto on vetäytynyt pois.
Lue tiivistelmä
- Outi Antila haluaisi apteekit tiiviimmin mukaan tuottamaan terveyspalveluja. Apteekit voisivat antaa kansallisen rokotusohjelman rokotuksia, ottaa laboratorionäytteitä ja toimia yleisinä terveysneuvontapisteinä.
- Antila on huolissaan apteekkiverkoston harventumisesta, sillä varsinkin maaseudulla tarvitaan apteekkien apua. Yksityisten apteekkien muodostaman maankattavan verkoston ylläpitäminen on hänen mielestään tärkeää.
- Hän pitää mahdollisena, että apteekkien tuottamia terveyspalveluja voitaisiin jopa korvata sairausvakuutuksesta.
Kelan entinen pääjohtaja Outi Antila toivoo, että maaseudulle saataisiin nykyistä enemmän terveyspalveluja. Kun terveysasemia on lakkautettu pieniltä paikkakunnilta, sote-palveluiden perässä liikkumisesta on tullut vaikeaa varsinkin autottomille vanhuksille.
Antilan ratkaisuna olisi se, että apteekit alkaisivat tuottaa nykyistä enemmän terveyspalveluja joko yksin tai kumppaneiden kanssa.
– Monessa kunnassa apteekki on viimeinen terveydenhuollon piste, joka sinnittelee pystyssä ainakin hetken aikaa, hän sanoo.
Apteekkien tehtävät ovat viime vuosina laajentuneet monissa maissa terveyspalvelujen tarjoamiseen. Apteekit osallistuvat esimerkiksi kansallisten rokotusohjelmien toteuttamiseen.
Suomessa apteekeista saa jo laajasti rokotuksia, mutta asiakkaat joutuvat maksamaan ne itse. Yhteistyömalleja hyvinvointialueiden kanssa etsitään kuitenkin parhaillaan.
Antilan mukaan kehityssuunta on oikea.
– Rokotuspuolihan toimii hyvin jo monissa apteekeissa. Jos apteekki kerran voi antaa muita rokotteita, niin miksei myös kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia rokotteita.
Jos pykälissä on vikaa, niitä voidaan muuttaa joka torstai eduskunnassa.
Sopiva toimintamalli kansallisen rokotusohjelman toteuttamiseen voisi Antilan mukaan löytyä siitä, miten yksityinen terveydenhuolto sai pandemian aikana nopeasti oikeuden koronarokotusten pistämiseen.
– Jos pykälissä on vikaa, niitä voidaan muuttaa joka torstai eduskunnassa, hän naurahtaa.
Apteekki voisi olla terveydenhuollon ensipiste
Rokotusten lisäksi apteekit voisivat Antilan mukaan toimia terveydenhuollon neuvontapisteinä, koska niihin pääsee aina aikaa varaamatta juttelemaan terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Apteekeissa voitaisiin ottaa myös laboratorionäytteitä ja tarjota apua lieviin terveysvaivoihin.
Suomessa onkin jo yli sata apteekkia, joiden Terveyspisteistä saa sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan palveluja. Antila laajentaisi konseptia.
– Apteekit voisivat tehdä yhteistyötä paikallisen hyvinvointialueen kanssa. Valtiolle tulee halvemmaksi, että laboratorionäytteet otetaan asiakkaan kotipaikkakunnalla, eikä häntä tarvitse kustantaa Kela-kyydillä toiselle paikkakunnalle laboratorioon ja takaisin.
Apteekin palveluista sairausvakuutuskorvausta?
Apteekkien tarjoamiin terveyspalveluihin voisi Antilan mukaan harkita sairausvakuutuskorvausta. Tämä toimisi esimerkiksi niin, että apteekit tekisivät yhteistyötä Kelan valinnanvapauskokeilussa mukana olevien yksityislääkärien kanssa.
Kokeilussa 65 vuotta täyttäneet kansalaiset pääsevät kolme kertaa vuodessa yksityisen yleislääkärin vastaanotolle julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Kela korvaa loppuosuuden lääkärinpalkkiosta sekä lääkärin määräämistä laboratoriokokeista.
– Samat korvausmäärät voisivat koskea myös apteekin terveyspisteessä otettuja laboratoriokokeita. Tuleeko korvaus sitten sairausvakuutuksesta vai hyvinvointialueelta, on poliitikkojen päätettävä asia, Antila sanoo.
Kelan kokeilu on voimassa vuoden 2028 loppuun asti. Siinä on tällä hetkellä mukana yli tuhat yksityistä lääkäriä eri puolilta Suomea. Osa lääkäreistä on vuokrannut kunnilta sote-uudistuksessa tyhjilleen jääneitä vastaanottotiloja. Lääkäripalvelujen lisääminen tukee Antilan mukaan myös maaseudun apteekkien säilymistä elinvoimaisina.
Vaikka terveydenhuollon palveluja joudutaan jatkuvasti tehostamaan, Antila luottaa siihen, että julkiselta puolelta saa hyvää terveydenhoitoa vielä kymmenen vuoden päästäkin.
– Suomi on hyvinvointivaltio ja pysyy sellaisena, hän vakuuttaa ja toivoo, että julkinen ja yksityinen puoli löytäisivät toimivia malleja yhteistoimintaan.
Hallitukset näkevät apteekit säästökohteena
Juristiksi ja varatuomariksi kouluttautunut Outi Antila on ollut mukana lainsäädäntötyössä monissa eri rooleissa.
Uransa alussa hän työskenteli Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitossa, jonka edunvalvonnassa hän pyrki vaikuttamaan lainsäädäntöön. Sieltä hän siirtyi tuomioistuintyöhön STM:n alaisiin muutoksenhakulautakuntiin, joissa käsiteltiin sosiaaliturvapäätösten lainmukaisuutta.
Lainsäädännön valmisteluun Antila paneutui vuosina 2010–2020 STM:n ylijohtajana. Hän veti läpi esimerkiksi apteekki- ja lääkealaa koskevia lainmuutoksia, joilla useimmiten toimeenpantiin leikkauksia. Työura jatkui vuonna 2020 Kansaneläkelaitoksen pääjohtajana aina kesään 2025.
– Kelan pääjohtajana olin vähän kauempana toimeenpanosta, mutta laineet löivät usein sinne asti. Kun omavastuurajat tai korvaukset muuttuivat, Kela sai kuulla kunniansa, vaikka muutokset perustuivat lainsäädännön muutoksiin.
Antilan mukaan lääke- ja apteekkiala ovat valikoituneet 2000-luvulla mittavien säästöjen kohteiksi, koska poliitikkojen on helpointa etsiä säästöjä sieltä, missä yhteistä rahaa kuluu paljon.
Valtion heikon taloustilanteen vuoksi jokainen uusi hallitus on puoluekannasta riippumatta aloittanut työnsä säästökohteiden etsimisellä. Kansanedustajien katseet ovat Antilan mukaan kääntyneet yleensä nopeasti lääkekorvauksiin, koska niihin käytetään sairaanhoitovakuutuksen rahaa noin kaksi miljardia euroa vuodessa.
– Kukin hallitus päätti vuorollaan, paljonko lääkekorvauksista piti säästää. Me virkakunnassa teimme yhdessä alan kanssa laskelmia siitä, miten summa saataisiin kasaan. Kun kaikki kivet ja kannot käännettiin, useimmiten saatiin jokunen sata miljoonaa säästöä.
Viimeisimmät leikkauspäätökset apteekkien talouteen tehtiin viime vuoden lopulla osana apteekkitalouden uudistusta. Seuraukset ovat alkaneet realisoitua kuluvan vuoden aikana niin, että Suomessa on jouduttu sulkemaan talousvaikeuksien takia jo 18 sivuapteekkia, mikä vastaa reilua kahta prosenttia kaikista apteekeista.
Ensi vuodesta alkaen apteekkien talouteen vaikuttaa myös lakiuudistus, joka sallii tiettyjen itsehoitolääkkeiden myynnin myös päivittäistavarakaupoissa.
Antilan mukaan Suomessa olisi ”pärjätty hyvin ilman tätäkin uudistusta”. Itsehoitolääkkeiden saavutettavuutta olisi voitu hänen mukaansa parantaa esimerkiksi tukemalla apteekkien verkkomyyntiä.
Maankattava apteekkiverkosto on tärkeä
Antila on huolissaan apteekkiverkoston harventumisesta, sillä varsinkin maaseudulla tarvitaan apteekkien apua.
Apteekit huolehtivat alueensa lääkehuollosta, eikä niille ole korvaajia. Lääkkeiden jakaminen esimerkiksi julkisen puolen terveyskeskuksista tai sairaala-apteekkien kautta on Antilan mukaan kuolleena syntynyt ajatus.
– Joskus tällaistakin on ehdotettu, mutta sehän tukkisi hyvinvointialueiden sotejärjestelmät, jos kaikki lääkkeet uusittaisiin tai jaeltaisiin niiden kautta. En ymmärrä, miten lääkejakelu tehtäisiin ilman yksityisiä apteekkeja. Apteekkiverkostoa ei ole hävitetty missään muuallakaan maailmassa.
Jos apteekkien omistajuus vapautetaan Suomessa, tänne tulee äkkiä isoja ulkomaisia ketjuja. Mielestäni apteekit kannattaa pitää kotimaisessa omistuksessa ja kotimaisina veronmaksajina.
Myös apteekkien omistus kannattaa Antilan mielestä pitää terveydenhuollon ammattilaisten käsissä. Hän viittaa Viroon, jossa apteekkien omistus ensin vapautettiin kaupallisille toimijoille, mutta muutaman vuoden kuluttua omistus rajattiin jälleen farmasian ammattilaisille.
– Jos apteekkien omistajuus vapautetaan Suomessa, tänne tulee äkkiä isoja ulkomaisia ketjuja. Mielestäni apteekit kannattaa pitää kotimaisessa omistuksessa ja kotimaisina veronmaksajina, hän toteaa.