Miksi apteekin pitäisi tarjota matalan kynnyksen terveyspalveluita?
Puheenvuoro, Uudistuva apteekki, Yhteiskunta - 27.05.2026 at 07:51
Apteekeilla voisi olla enemmän roolia matalan kynnyksen terveyspalveluissa, kunhan reunaehdoista sovitaan yhdessä kansallisella tasolla. Potilaan kannalta asiointi yhdellä luukulla olisi paljon helpompaa ja säästäisi aikaa, kirjoittaa Apteekkariliiton toimitusjohtaja Susanna Korpivaara.
Heräät aamulla. Peilistä tuijottaa takaisin kaksi silmää, joista toisessa on jotain punaista. Ah, silmätulehdus?! Mietit, miltä näytät huomisessa työhaastattelussa.
Nykytodellisuudessa varaat lääkäriajan, menet lääkäriin, saat reseptin, marssit apteekkiin ja saat lääkkeen. Me työterveyden piirissä olevat saamme lääkäriajan melko pian ja privaatissa todennäköisesti samalle päivälle, ehkä etänä. Julkisella puolella jäät todennäköisesti odottamaan takaisinsoittoa. Olisiko helpompaa, jos vain marssisit apteekkiin?
Kanadassa ja Irlannissa näin voi silmätulehduksen kohdalla tehdä. Joidenkin vastaavien helposti diagnosoitavien tautien osalta lääkkeen voi saada suoraan apteekista myös Isossa-Britanniassa. Briteissä ja Kanadassa myös ehkäisypillerit voi aloittaa apteekissa, Kanadassa apua saa myös erektiohäiriöihin, ja niin edelleen.
Yhteistä yllä oleville kansainvälisille esimerkeille on se, että niissä toimitaan yhteisesti sovittujen hoitopolkujen ja -protokollien mukaisesti, ja monessa palvelussa julkinen taho rahoittaa toimintaa ainakin osittain. Miksi? Koska se pitää tämän porukan poissa terveyskeskusten soitto- ja käyntijonoista. Se jättää tilaa vakavammin sairaille.
Itse tarvitsin hiljattain malarialääkityksen matkan vuoksi. Se voisi itse asiassa olla ihan itsehoitolääkekin, koska on vaikea nähdä, miksi kukaan niitä pillereitä huvikseen söisi.
Ja kun pitkäaikaissairautta sairastavan resepti tulee taas uusintaan, onko tarpeellista ottaa joka kerta yhteyttä lääkäriin vai voisiko asian hoitaa apteekissa seuraavia lääkepakkauksia haettaessa?
Hyvinvointialueet kamppailevat säästöjen kanssa, eikä tilanne tule helpottamaan tulevaisuudessa. Toki myös apteekeista on säästetty, mutta Suomessa on vielä paljon sote- ja terveyskeskuksia kattavampi apteekkiverkosto, joka on lähempänä palvelujen tarvitsijoita, erityisesti harvempaan asutuilla alueilla. Tämän verkoston hyödyntäminen selkeissä ja ennalta sovituissa tilanteissa tuntuisi kyllä erittäin järkevältä.
Apteekilla ja farmasian ammattilaisilla voisi olla enemmän roolia matalan kynnyksen terveyspalveluissa, kunhan reunaehdoista sovitaan yhdessä kansallisella tasolla. Rokotuksia apteekeissa jo annetaan, mutta lisää voitaisiin tehdä muun muassa lääkeinjektioiden, reseptien uusimisen ja lievien vaivojen saralla.
Apteekit eivät tietenkään voi tehdä tätä ilmaiseksi. Reseptin saaminen ei nytkään ole ilmaista: maksaja on joko työnantaja tai potilas itse, joko sairausvakuutuksen kautta tai suoraan omasta kukkarosta poliklinikkamaksun muodossa (paitsi Helsingissä).
Julkiselle puolelle apteekin matalan kynnyksen palvelusta korvaaminen olisi todennäköisesti kokonaisuuden kannalta kannattavampi vaihtoehto kuin Kela-kyydit, lääkärikäynnit ja hoidon viivästyminen. Potilaan kannalta asiointi yhdellä luukulla olisi paljon helpompaa ja säästäisi aikaa.
Hyvinvointialueet kamppailevat säästöjen kanssa, eikä tilanne tule helpottamaan tulevaisuudessa. Toki myös apteekeista on säästetty, mutta Suomessa on vielä paljon sote- ja terveyskeskuksia kattavampi apteekkiverkosto, joka on lähempänä palvelujen tarvitsijoita, erityisesti harvempaan asutuilla alueilla. Tämän verkoston hyödyntäminen selkeissä ja ennalta sovituissa tilanteissa tuntuisi kyllä erittäin järkevältä.
Lue myös
Sote Selvitys: Näin apteekit voisivat keventää terveydenhuollon kuormaa
Sote Potilasjärjestöt: Apteekissa tapahtuvia kohtaamisia kannattaa hyödyntää nykyistä laajemmin
