Hyppää sisältöön

Lue tiivistelmä

• Tyypilliset näpistys-, varkaus- ja ryöstötapaukset liittyvät yleensä päihteiden käyttöön tai sen rahoittamiseen.
• Hyvä kameravalvonta, lukkojen takana olevat huumelääkkeet ja sijainti vartioidussa kauppakeskuksessa saattavat vähentää apteekin riskiä tulla ryöstetyksi.
• Helsingissä tilanne on pysynyt melko vakaana. Häiriöitä on eniten ydinkeskustassa ja vilkkaiden joukkoliikenneasemien apteekeissa.

Kotkan keskustassa sijaitseva Keski-Kotkan apteekki ryöstettiin marraskuun lopussa. Tavallisena arkiaamuna apteekkiin käveli rauhallinen mies, joka vaati henkilökunnalta lääkkeitä aseella uhaten ja poistui paikalta ne saatuaan.

Ryöstäjän lähdettyä henkilökunta soitti apteekkarille ja poliisille. Ryöstäjä tunnistettiin valvontakameravideon perusteella ja poliisi pidätti hänet jo samana iltana.

Apteekissa ei ollut ryöstön aikaan muita asiakkaita. Apteekki suljettiin muutamaksi tunniksi, joiden aikana ryöstöstä keskusteltiin työvuorossa olleiden työntekijöiden kesken. Iltapäivällä he kävivät vielä hyvinvointialueen kriisipäivystyksessä.

– Ryöstö kesti muutamia minuutteja, ja ryöstäjä sai saaliiksi korkeintaan sadan euron lääkkeet. Pahinta tässä on henkinen puoli. Työntekijät kavahtavat edelleen, kun apteekkiin tulee samanäköinen asiakas ja kaikki muistuu mieleen, kertoo apteekkari Päivi Lepo.

Hän vertaa tilannetta edelliseen apteekkiinsa, jonne tehtiin kolme murtoa. Yöllä iskeneet ryöstäjät särkivät ja sotkivat paikkoja ja saivat suuremman saaliin. Apteekille tuli taloudellista tappiota, mutta silloin henkilökunta säästyi traumaattiselta kokemukselta, koska heitä ei uhattu henkilökohtaisesti.

Lepo arvioi, että Kotkassa on aina ollut jonkin verran levottomuuksia, eikä apteekissa ole viime aikoina ollut tavallista enempää häiriöitä. Viiden vuoden sisällä apteekissa on ollut muutamia varkauksia ja kerran poliisi soitettiin paikalle, koska asiakas otti puukon esiin.

Näpistysten määrä on kasvussa

Poliisihallituksen tilastojen mukaan häiriökäyttäytyminen apteekeissa on ollut lievässä kasvussa muutaman vuoden ajan. Varsinaisia apteekkiryöstöjä kirjattiin viime vuonna kuitenkin koko maassa vain viisi kappaletta, mikä on tavanomainen määrä.

Yleisimmin apteekeissa kirjataan näpistyksiä. Viime vuonna poliisin tietoon tuli niitä 305 kappaletta. Varkauksia kirjattiin viime vuonna 58 kappaletta. Erityisesti näpistysten määrä on kasvanut tasaisesti muutaman vuoden ajan.

Apteekkimurtoja ei ole tilastoitu erikseen, sillä ne menevät kategoriaan ”varkaus”, johon kuuluvat kaikki pientä näpistystä arvokkaammat saaliit.

Häiriökäytös liittyy yleensä päihteiden käyttöön. Poliisihallituksen tilastojen mukaan häiriökäyttäytymistä on eniten siellä, missä ihmisiäkin asuu paljon eli esimerkiksi Helsingin ja Tampereen seudulla.

Helsingissä häiriökäytös ei ole lisääntynyt

Ylikomisario Hanna Kiiskinen Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että häiriökäyttäytyminen apteekeissa ei ole erityisesti lisääntynyt Helsingin alueella, vaikka esimerkiksi päihteiden käytön lisääntymisestä ja sen tuomista ongelmista uutisoidaan melko paljon.

– Apteekkeihin kohdistuvien hälytystehtävien määrissä tai apteekeista kirjatuissa rikosilmoituksissa ei näytä olevan merkittävää vaihtelua viimeisten vuosien aikana, hän sanoo.

Helsingin poliisin tilastojen mukaan esimerkiksi alfa-PVP:n eli peukun käyttö ei näy alueen apteekeissa ylimääräisinä hälytystehtävinä tai rikosilmoitusten kasvuna kahteen edelliseen vuoteen verrattuna.

– Toki voi olla, että kyseisen huumausaineen käyttö näkyy apteekin henkilökunnalle päihteiden käyttäjien lisääntyneenä sekavuutena tai harhaluuloisuutena, Kiiskinen arvioi.

Apteekkariliitto kysyi viime vuoden lopulla jäsenapteekeiltaan, näkyykö alfa-PVP:n lisääntynyt käyttö ylimääräisinä järjestyshäiriöinä. Kyselyyn vastasi 444 apteekkia eri puolilta Suomea. Niistä vain neljä ilmoitti häiriöiden määrän näkyvän selvästi ja 32 ilmoitti häiriöitä olevan jonkin verran. Muiden vastanneiden mukaan ongelmia ei ollut.

Poliisia tarvitaan eniten ydinkeskustassa

Helsingissä poliisin apua tarvitaan eniten ydinkeskustan apteekeissa sekä vilkkaiden joukkoliikenneasemien lähellä sijaitsevissa apteekeissa. Poliisitehtäviä on Kiiskisen mukaan näissä kuitenkin vähän, keskimäärin alle yksi kuukaudessa.

Tyypilliset näpistys-, varkaus- ja ryöstötapaukset apteekeissa liittyvät hänen mukaansa yleensä aina jollain tavalla päihteiden käyttöön tai sen rahoittamiseen.

Helsingissä poliisipartio tulee Kiiskisen mukaan nopeasti paikalle kiireellisissä tapauksissa, kuten ryöstöissä.

– On myös tapauksia, kuten näpistyksiä ja varkauksia, joissa vartijat tai henkilökunta ovat ottaneet tekijän itse kiinni.

Apteekit välttyvät Kiiskisen mukaan ryöstöiltä todennäköisemmin, jos ne sijaitsevat vartioidussa kauppakeskuksessa, ja ryöstäjät tietävät huumelääkkeiden olevan lukkojen takana. Suojaava tekijä on myös hyvä ja laadukas kameravalvonta, koska se kasvattaa kiinnijäämisen riskiä.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 3 times
Said to be thoughtful 0 times
Has raised questions 1 times
Disagreed 0 times