Apteekit voisivat tehdä enemmän yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa
Uudistuva apteekki, Yhteiskunta - 13.01.2026 at 08:52
Apteekeilla olisi paljon annettavaa sote-yhteistyöhön, mutta niiden palvelut jäävät usein hyödyntämättä. Apteekkaritaustaiset aluevaltuutetut pyrkivät kertomaan apteekkien osaamisesta erityisesti taustakeskusteluissa.
Lue tiivistelmä
• Apteekkaritaustaiset aluevaltuutetut kokevat, että virallinen päätöksenteko ei juuri mahdollista apteekkien ja soten yhteistyön edistämistä.
• Taloudelliset paineet hyvinvointialueilla johtavat palvelujen karsimiseen ja keskittämiseen, mikä vaikeuttaa uusien apteekkipalvelujen käyttöönottoa.
• Apteekit voisivat helpottaa terveydenhuollon kuormitusta tarjoamalla esimerkiksi lääkityksen tarkistuksia, rokotuksia ja rajattua reseptin uusimista.
Apteekeilla olisi useita ratkaisuehdotuksia terveydenhuollon resurssipulaan, mutta niiden ääni kuuluu heikosti hyvinvointialueiden päätöksenteossa. Näin kertovat aluepolitiikassa mukana olevat apteekkarit.
Apteekkari-lehti kysyi kaikilta neljältä viime kevään aluevaaleissa läpi menneeltä apteekkaritaustaiselta alue- tai varavaltuutetulta kokemuksia apteekkien ja hyvinvointialueen yhteistyön edistämisestä.
Kyselyyn vastasivat apteekkarit Anne Kumpusalo-Vauhkonen (kesk.) Pohjois-Savosta, Jyri Saastamoinen (kok.) Kainuusta, Päivi Mäkelä (kesk.) Satakunnasta sekä Tarja Hyykky (kesk.) Pohjois-Karjalasta.
Heitä pyydettiin arvioimaan, miten he ovat pystyneet edistämään apteekkien ja soten yhteistyötä aluevaltuustossa, mitä esteitä on tullut vastaan, miltä julkisen terveydenhuollon tilanne hyvinvointialueilla näyttää ja mitä palveluja apteekit voisivat tarjota julkisen terveydenhuollon tueksi.
Hyvinvointialueet karsivat palveluja
Aluevaltuutetuilla on varsin yhdenmukainen kuva omien hyvinvointialueidensa julkisen terveydenhuollon tilasta. Kaikkialla on taloudellisesti tiukkaa, joten palveluja karsitaan ja keskitetään isompiin yksiköihin, eikä apteekkien tarjoamille uusille palveluille ole tilaa.
Pohjois-Savossa hyvinvointialue karsii kulujaan muuttamalla yksitoista sote-asemaa osa-aikaisiksi ja ottamalla käyttöön digitaalisia palveluja.
– Tässä taloustilanteessa on vaikea saada hyvinvointialueen tarjontaan esimerkiksi farmaseutin vastaanottopalvelua, sanoo Lapinlahden Elinvoima Apteekin apteekkari Anne Kumpusalo-Vauhkonen.
Täällä Juuassa lääkärin, hammaslääkärin ja röntgenin alasajo on tarkoittanut jopa 80 kilometrin matkoja hoitoon.
Pohjois-Karjalassakin perusterveydenhuollon lähipalveluja on keskitetty ja karsittu kovalla kädellä. Juuan apteekin apteekkari Tarja Hyykky pitää tilannetta huolestuttavana.
– Täällä Juuassa lääkärin, hammaslääkärin ja röntgenin alasajo on tarkoittanut jopa 80 kilometrin matkoja hoitoon. Kun ihmiset eivät pääse omalle lähiterveysasemalleen, he hakeutuvat yhteispäivystykseen, mikä näkyy erikoissairaanhoidon ruuhkina.
Kun palvelut karkaavat, apteekit voivat auttaa
Kaikki vastaajat ovat yhtä mieltä siitä, että apteekit voisivat auttaa hyvinvointialueita paikkaamaan terveydenhuollon resurssivajetta.
Valtuutetut laajentaisivat apteekkien roolia lääkitysten tarkistajina, lääkityslistojen ajantasaistajina, rokotusten antajina, terveyspisteiden ylläpitäjinä ja pitkäaikaissairaiden lääkehoidon seuraajina. Jos apteekeissa hoidettaisiin pieniä vaivoja, voitaisiin vähentää turhia päivystyskäyntejä.
Apteekkari Päivi Mäkelä Rauman Ensimmäisestä apteekista nostaa esiin myös ajatuksen siitä, että apteekit voisivat uusia tietyissä tapauksissa reseptejä.
– Rajoitettu reseptin uusimisoikeus helpottaisi julkisen puolen työtaakkaa, hän ehdottaa.
Aiemmin apteekeissa pystyttiin tuottamaan palveluja vähäisellä tai jopa negatiivisella katteella, nykyään se on mahdotonta.
Apteekkari Jyri Saastamoinen Vaalan apteekista muistuttaa, että palveluiden tuottamisen on oltava kannattavaa myös apteekeille.
– Aiemmin apteekeissa pystyttiin tuottamaan palveluja vähäisellä tai jopa negatiivisella katteella, nykyään se on mahdotonta, koska apteekkileikkaukset tuntuvat ankarasti apteekkien taloudessa, hän sanoo.
Apteekkien ääni kuuluu heikosti
Apteekkarivaltuutettujen mielestä asioihin pystyy vaikuttamaan parhaiten taustakeskusteluissa.
– Asioiden edistäminen pitää tehdä muualla kuin valtuustoissa, sanoo Anne Kumpusalo-Vauhkonen, joka toimii toista kautta Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustossa.
Asioiden edistäminen pitää tehdä muualla kuin valtuustoissa.
Hän kertoo aktiivisesti eri tilaisuuksissa farmasian alan ihmisten asiantuntemuksesta lääkitysturvallisuuteen liittyvissä asioissa.
– Olen edistänyt apteekkien ja soten yhteistyötä hyvinvointialueen valtuustossa yrittämällä tehdä näkyväksi farmasian osaamista lääkehoitojen onnistumiseksi. Olen kertonut asiantuntijapalveluista, kuten annosjakeluun liittyvästä lääkityksen tarkistuksesta ja moniammatillisista lääkehoidon arvioinneista.
Kumpusalo-Vauhkonen on pitänyt aktiivisesti esillä myös Petteri Orpon (kok.) hallituksen tekemien heikennysten vaikutusta apteekkitalouteen ja hän on varoittanut aluepäättäjiä apteekkiverkoston harvenemisesta.
Taustakeskusteluita pitävät hyvänä vaikutuskanavana kaikki muutkin valtuutetut. Varavaltuutettuina Jyri Saastamoisella tai Päivi Mäkelällä ei ole suoraa valtaa päätöksentekoon, joten he keskustelevat apteekkiasioista omissa valtuustoryhmissään ja erilaisissa työryhmissä.
Rajoitettu reseptin uusimisoikeus helpottaisi julkisen puolen työtaakkaa.
Mäkelällä on Satakunnan hyvinvointialueella muitakin luottamustehtäviä muun muassa paikallisessa yrittäjäjärjestössä sekä sote-apteekkarityöryhmässä. Niiden kautta hän on pystynyt edistämään sote-yhteistyötä, ja onnistumisiakin on tullut.
– Apteekkien edustaja on otettu mukaan hoitopolkujen suunnittelutyöhön ja kehittämispilotit jatkuvat. Itse pääsin kertomaan aluehallitukselle, mitkä ovat apteekkien ja hyvinvointialueiden yhteistyön akuuteimmat kehityskohteet. Olemme saaneet hyvin järjestettyä tapaamisia hyvinvointialueen ylimmän johdon kanssa, Mäkelä kertoo.
Yhteistyön edistäminen on haastavaa
Tarja Hyykky sanoo suoraan, että apteekkien ja soten yhteistyön edistäminen on Pohjois-Karjalassa vaikeaa.
– Rehellisesti sanottuna aluevaltuuston virallisessa päätöksenteossa yhteistyötä ei ole juuri voinut edistää.
Hyykky ei ole uskaltanut viedä apteekkitoimintaan liittyviä asioita aluevaltuuston kokouksiin, koska asiantuntemuksen esiin tuominen tulkitaan helposti oman edun ajamiseksi.
Toisen kauden valtuutettuna hän kokee lievää turhautumista hitaaseen ja raskaaseen päätöksentekoon, jossa todellinen valta näyttää siirtyneen valmisteleville viranhaltijoille.
Varavaltuutettuna toimiva apteekkari Jyri Saastamoinen Vaalan apteekista vahvistaa, että apteekkien näkökulmien esiin tuominen ei ole helppoa myöskään Kainuun hyvinvointialueella.
– Kovin kovakorvaisia ovat virkamiehet apteekkien asioille. Kun rahaa on niukasti, sitä vieläkin nuukemmin jaetaan, hän sanoo.
Lue myös
Aluevaalit 2025 Aluevaaliehdokas Tarja Hyykky: Terveydenhuollon lähipalvelujen puute aiheuttaa suurta hätää ikäihmisille
Aluevaalit 2025 Aluevaaliehdokas Jyri Saastamoinen: Apteekit ovat keskeinen osa terveydenhuoltoa
Aluevaalit 2025 Aluevaaliehdokas Anne Kumpusalo-Vauhkonen: Apteekit voivat auttaa ehkäisemään lääkitysongelmista johtuvia terveydenhuollon menoja
Aluevaalit 2025 Aluevaaliehdokas Päivi Mäkelä: Lääkehoitojen arvioinnit tulisi saada palvelusetelin piiriin
