Apteekkiverolla piti turvata maankattavat apteekkipalvelut – Kuinkas sitten kävikään?
Puheenvuoro, Talous, Yhteiskunta - 29.09.2025 at 08:13
Apteekkiveron tarkoituksena on tähän saakka ollut turvata maankattavat apteekkipalvelut ja tasata apteekkien välisiä tuloeroja. Tuore hallituksen esitys kääntää tämän tarkoituksen päälaelleen, kirjoittaa Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Holma.
”Apteekkiveron tarkoituksena on turvata maankattavat apteekkipalvelut ja tasata apteekkien välisiä tuloeroja.” Näin todetaan edelleen muun muassa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean verkkosivulla osiossa, joka käsittelee apteekkiveroa.
Käytännössä palveluiden turvaaminen on tarkoittanut sitä, että kaikkein pienimmät apteekit eivät ole maksaneet apteekkiveroa lainkaan, kun taas suurimmat ovat maksaneet apteekkiveroa yli 10 prosenttia lääkemyynnistään. Apteekkiveron ansiosta pieni apteekki on saanut samasta lääkkeestä hiukan suurimman katteen kuin iso apteekki.
Näin on varmistettu, että myös pienen apteekin pitäminen etenkin harvaan asutuilla seuduilla on kannattavaa. Samalla on turvattu näiden seutujen asukkaiden lääkehuolto ja matalan kynnyksen terveyspalvelut.
Viime viikon maanantaina julkistettu hallituksen esitys apteekkitalouden uudistuksesta kääntää apteekkiveron alkuperäisen idean päälaelleen. Nyt apteekkivero on muuttumassa fiskaaliseksi ja sen tarkoitus onkin tuoda verovaroja valtion kassaan. Näin veron alkuperäinen tehtävä – apteekkien erojen tasoittaminen ja maankattavien apteekkipalveluiden turvaaminen – katoaa.
Samalla monen pienenkin apteekin verotus kiristyy huomattavasti. Etenkin moni sivuapteekkia pitävä apteekkari joutuu nyt tosissaan pohtimaan sivuapteekkinsa jatkoa.
Jos emme turvaa pienten ja paikallisten apteekkien toimintaa, vaarana on, että menetämme paljon muutakin kuin apteekkeja – menetämme yhden terveydenhuoltojärjestelmämme tehokkaimmista ja kustannustehokkaimmista palvelupisteistä.
Tämä voi tarkoittaa sitä, että monelta kylältä sivuapteekki häviää, ja alueen asukkaiden apteekkimatkat pitenevät. Maankattava lääkehuoltoverkosto heikkenee.
Sivuapteekkeja kun on ylläpidetty nimenomaan niillä alueilla, joilla ei ole edellytyksiä pääapteekin pyörittämiseen, mutta joilla on nähty tärkeäksi turvata asukkaiden lääkehuolto.
Jokainen suomalainen varmasti ymmärtää valtiontalouden haasteet. Mutta mitä lopulta voitetaan sillä, että pienten – omille alueilleen erityisen tärkeiden – apteekkien toimeentuloa vaikeutetaan?
Onko varmaa, että tässä ei ajauduta hölmöläisen peitontekoon? Jos ihmisiltä katoavat matalan kynnyksen lähiterveyspalvelut ja lääkehuolto, mikä mahtaa olla se summa, jonka yhteiskunta tämän seurauksena päätyy maksamaan kasvavina terveydenhuolto- ja sairaanhoitokuluina?
Suomessa olisi viisasta ottaa opiksi esimeriksi Yhdysvaltojen varoittavasta esimerkistä, jossa apteekkeja yritetään nyt pelastaa konkurssiaallon jäljiltä. Jos emme turvaa pienten ja paikallisten apteekkien toimintaa, vaarana on, että menetämme paljon muutakin kuin apteekkeja – menetämme yhden terveydenhuoltojärjestelmämme tehokkaimmista ja kustannustehokkaimmista palvelupisteistä.
Lue myös
Lääkesäästöt Apteekkariliitto: Apteekkipalvelut turvattava – Hallituksen apteekkiuudistus rapauttaa perustaa
Lääkesäästöt Apteekkariliitto: Useat irralliset muutokset nakertavat apteekkien taloutta – Ymmärretäänkö yhteisvaikutukset?
Apteekkijärjestelmä Piippolan vaari voi jäädä ilman apteekkia
