Kuka hyötyy kaupan keskittymisestä?
Puheenvuoro, Yhteiskunta - 04.09.2025 at 07:31
Näin Yrittäjän päivän alla on syytä kysyä, haluammeko rakentaa Suomeen asetelman, jossa kaksi kaupan ketjua hallitsevat useita keskeisiä kuluttajapalveluita. Päättäjienkin olisi syytä analysoida, kuka lopulta hyötyy, jos näin voimakas keskittyminen kärjistyy entisestään, kirjoittaa Apteekkariliiton viestintäpäällikkö Aija Pirinen.
Suomessa käydään yllättävän vähän julkista keskustelua kaupan keskittymisen seurauksista. Siitäkin huolimatta, että Suomessa on maailman keskittynein ruokakauppa ja ruoan hinta Euroopan kärkeä. Keskustelu sopii hyvin tälle viikolle, jolloin vietämme perjantaina 5.9. valtakunnallista Yrittäjän päivää.
Kaupan alan analyytikko, työelämäprofessori Arhi Kivilahti totesi viikko sitten Kauppalehden Vieraskolumni-palstalla, että ruokakauppaa käsitellään Suomen poliittisessa ja mediakeskustelussa silkkihansikkain. Ruotsissa ja Norjassa keskustelu on paljon kiivaampaa. Siellä kilpailuviranomaiset ovat korostaneet keskittyneen markkinan johtaneen ”ylisuuriin voittoihin ja markkinoille tulon esteisiin”.
Suomessa keskustelun luulisi olevan naapurimaitakin kiihkeämpää. Hulppeaa tulosta takovien S- ja K-ryhmän yhteenlaskettu markkinaosuus on jo yli 80 prosenttia. Tällaisessa oligopolin kaltaisessa markkinassa ei juuri voi puhua todellisesta kilpailusta.
Keskittynyt markkina antaa suurille toimijoille mahdollisuuden vaikuttaa hintatasoon. Viimeisen 20 vuoden aikana ruoan hinta onkin noussut lähes 60 prosenttia. Samassa ajassa esimerkiksi reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat laskeneet noin 40 prosenttia.
Kun markkinoita hallitsee vain pari toimijaa, niille kertyy myös merkittävää taloudellista ja poliittista valtaa. Kun valta keskittyy harvoille, pienyrittäjien ja kuluttajien mahdollisuudet vaikuttaa kaventuvat.
Suomen Yrittäjien muutama vuosi sitten tekemässä selvityksessä kävi ilmi, että S-ryhmä on erittäin syvällä puolueissa ja politiikassa, niin eduskunnassa kuin kuntatasolla. Yrittäjien mukaan vaarana on reilun kilpailun rajoittaminen ja rakenteellinen korruptio.
Päättäjienkin olisi syytä analysoida, kenen etu on ja kuka lopulta hyötyy, jos näin voimakas keskittyminen kärjistyy entisestään. Kyse ei ole ainakaan reilun kilpailun tukemisesta.
Vaikka markkina on jo valmiiksi keskittynyt, kaupan asemaa ollaan silti vahvistamassa entisestään esimerkiksi siirtämällä osaa itsehoitolääkemyynnistä kaupalle. Todellista kilpailua se tuskin lisää, vaan kaventaa markkinoita entisestään ja heikentää apteekkien jo muutoinkin heikentyneitä toimintaedellytyksiä.
Kaupan jätit eivät tavoittele pelkästään itsehoitolääkkeiden myyntiä vaan havittelevat pitkällä tähtäimellä myös apteekkien omistajuutta.
Tällä hetkellä Suomessa avohoidon lääkehuolto on rakennettu Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen apteekkeja lukuun ottamatta täysin yksityisen yrittäjyyden pohjalle. Maassa toimii yli 600 apteekkiyrittäjää, jotka toiminimiyrittäjinä ovat henkilökohtaisessa vastuussa oman alueensa lääkehuollosta.
Apteekit maksavat veronsa Suomeen ja tekevät tiivistä yhteistyötä paikallisen terveydenhuollon kanssa: ilmoittavat lääkityspoikkeamista, selvittävät reseptejä ja ohjaavat asiakkaita hoitoon.
Kesällä julkaistun kyselyn mukaan apteekeissa annetaan yhä enemmän neuvoja mitä moninaisimmissa terveydenhuollon kysymyksissä – usein ilman erillistä korvausta. Se on yrittäjyyden vastuunkantoa parhaimmillaan ja konkreettista tukea koko hoitoketjulle.
Myös kuluttajat arvostavat apteekkeja: Iro Researchin tuoreen tutkimuksen mukaan peräti 96 prosenttia suomalaisista oli tyytyväisiä viimeisimpään apteekkikäyntiinsä.
Näin Yrittäjän päivän alla on syytä kysyä, haluammeko rakentaa Suomeen asetelman, jossa kaksi kaupan ketjua hallitsevat useita keskeisiä kuluttajapalveluita. Onko tällainen rakenne yhteiskunnallisesti terve?
Päättäjienkin olisi syytä analysoida, kenen etu on ja kuka lopulta hyötyy, jos näin voimakas keskittyminen kärjistyy entisestään. Kyse ei ole ainakaan reilun kilpailun tukemisesta.