Lääkekorvauksia sai viime vuonna noin 55 prosenttia suomalaisista, eli hieman yli 3 miljoonaa henkilöä. Kuva: Eeva Anundi

Uutinen

Kela: Lääkekorvaukset kasvoivat aiempaa maltillisemmin – syöpälääkkeen korvaukset laskivat jopa 95 prosenttia

23.02.2024 | 08:14

Teksti : Hanna Hyvärinen

Lääkekorvausmenot kasvavat, koska uudet lääkkeet ovat aiempaa kalliimpia. Toisaalta vuoden takainen lääketaksan leikkaus alensi lääkkeiden hintoja. Aktiivisella hintakilpailulla voidaan edelleen taittaa kustannusten kasvua.

Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat jälleen viime vuonna, mutta kasvuvauhti oli edellisvuosia maltillisempi. Kelan mukaan korvausjärjestelmässä oleva lääkevalikoima kallistuu, koska uudet lääkkeet ovat aiempaa kalliimpia.

Vuonna 2023 lääkekorvausten perusteena olevat kustannukset olivat kaikkiaan 2,4 miljardia euroa, ja Kela maksoi lääkekorvauksia yhteensä 1,8 miljardia euroa. Korvaukset kasvoivat 1,2 prosenttia eli 21 miljoonaa euroa edellisvuodesta.

Korvaukset kasvoivat siis vähemmän kuin vuosina 2022 tai 2021, jolloin ne kasvoivat 3 prosenttia (51 miljoonaa euroa) ja 4,7 prosenttia (76 miljoonaa euroa).

Kustannuksia kasvattavat uudet lääkkeet ja käyttötarkoitukset

Kelan mukaan korvauskustannuksia kasvattavat ennen muuta uudet, kalliit lääkkeet ja lääkkeiden käytön laajentuminen uusiin käyttötarkoituksiin.

Suuria korvauksia maksettiin esimerkiksi diabeteslääkkeistä. Semaglutidista maksettiin korvauksia lähes 41 miljoonaa euroa 45 000 henkilölle. Korvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvoi 19 prosentilla eli 7 000 henkilöllä edellisvuodesta. Semaglutidista voi tällä hetkellä saada korvauksia tyypin 2 diabeteksen hoidossa, mutta ei lihavuuden hoidossa.

Diabeteslääke empagliflotsiinista puolestaan maksettiin korvauksia 29 miljoonaa euroa 88000 henkilölle ja dapagliflotsiinista 19 miljoonaa euroa 60 000 henkilölle. Sekä empagliflotsiini että dapagliflotsiini tulivat korvattaviksi aiempaa suuremmille potilasryhmille esimerkiksi sydämen vajaatoiminnan hoidossa vuonna 2021.

Vuodesta 2021 vuoteen 2022 korvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvoi molemmilla lääkkeillä 11 000 henkilöllä. Käyttö yleistyy edelleen, sillä vuodesta 2022 vuoteen 2023 korvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvoi jälleen molemmilla lääkkeillä noin 15 000 henkilöllä.

Myös ADHD-lääkkeiden käyttö ja korvaukset ovat voimakkaassa kasvussa. ADHD:n hoidossa käytettävistä, keskushermostoa stimuloivista lääkkeistä maksettiin vuonna 2023 korvauksia yhteensä 22 miljoonaa euroa. Korvaukset kasvoivat 28 prosenttia eli noin 5 miljoonaa euroa. Kasvu oli voimakkaampaa kuin edellisvuonna, jolloin korvaukset kasvoivat 25 prosenttia.

Aktiivinen hintakilpailu laskee hintoja

Vaikka kustannukset ovat nousussa, reseptilääkkeiden hinnat halpenivat vuoden 2023 alussa tehdyn lääketaksamuutoksen seurauksena.

Esimerkiksi syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista maksetut lääkekorvaukset pienenivät edellisvuodesta 1,5 prosenttia, eli noin 9 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 näistä lääkkeistä maksettiin korvauksia 611 miljoonaa euroa ja ne muodostivat 34 prosenttia – eli merkittävän osan – kaikista maksetuista korvauksista. Ryhmän lääkkeitä käytetään esimerkiksi syöpien sekä reuma- ja suolistosairauksien hoitoon.

Syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista eniten korvauksia maksettiin adalimumabista, noin 45 miljoonaa euroa ja entsalutamidista, noin 42 miljoonaa euroa. Molempien lääkkeiden korvaukset pienenivät edellisvuodesta: adalimumabilla yli 8 miljoonaa euroa ja entsalutamidilla lähes 3 miljoonaa euroa.

Lääkekorvausten kasvun hillitsemiseen tarvitaan edullisempien lääkkeiden käyttöönottoa ja aktiivista hintakilpailua. Esimerkiksi biologiset lääkkeet tulevat lääkevaihdon piiriin asteittain huhtikuusta alkaen.

Kati Sarnola, Kelan erikoistutkija

Taksaleikkauksen lisäksi syynä monien lääkkeiden korvauksien pienenemiseen on aiempaa edullisempien valmisteiden tulo korvausjärjestelmään ja aktiivinen hintakilpailu, joka laskee lääkkeiden hintoja. Esimerkiksi adalimumabista maksetut korvaukset pienenivät 16 prosenttia vaikka korvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvoi 10 prosenttia. Korvauksia maksettiin yli 9000 henkilölle.

Aktiivinen hintakilpailu näkyy myös esimerkiksi syöpälääke lenalidomidin korvauksissa. Lenalidomidi siirtyi viitehintajärjestelmän piiriin huhtikuussa 2022. Vuonna 2023 lenalidomidin korvaukset pienenivät edellisvuoteen verrattuna peräti 95 prosenttia, eli yli 11 miljoonaa euroa. Samaan aikaan korvauksia saaneiden määrä kasvoi hieman alle 100 henkilöllä.

Monet korvauksiltaan suurista syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista eivät kuitenkaan vielä ole kilpailun piirissä. Suuria korvauksia maksettiin yllä mainitun entsalutamidin lisäksi ustekinumabista, 28 miljoonaa euroa ja golimumabista, 26 miljoonaa euroa.

– Lääkekorvausten kasvun hillitsemiseen tarvitaan edullisempien lääkkeiden käyttöönottoa ja aktiivista hintakilpailua. Esimerkiksi biologiset lääkkeet tulevat lääkevaihdon piiriin asteittain huhtikuusta alkaen, kertoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.

Kaikkiaan lääkekorvauksia sai viime vuonna noin 55 prosenttia suomalaisista, eli hieman yli 3 miljoonaa henkilöä. Korvauksia saaneiden määrä kasvoi edellisvuodesta 1,7 prosenttia eli hieman yli 51000 henkilöllä. Kasvu oli edellisvuotta hitaampaa.Vuonna 2022 korvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvoi 84 000 henkilöllä.