Vuoden alusta toteutetut, apteekkien reseptilääkemyynnin katteeseen kohdistetut leikkaukset ovat kutistaneet apteekkien lääkemyynnin katetta ja vauhdittaneet apteekkien taloudellista polarisaatiota. Kuva: iStock
Uutinen

Apteekkien taloustilanne polarisoituu – riskit kasvavat ja ne otetaan henkilökohtaisella omaisuudella

03.11.2023 | 08:20

Teksti : Hanna Hyvärinen

Valtion lääkesäästöt ovat heikentäneet reseptilääkkeiden myynnin kannattavuutta samaan aikaan, kun kustannukset ovat nousseet. 

Vuoden alusta toteutetut, apteekkien reseptilääkemyynnin katteeseen kohdistetut leikkaukset ovat vauhdittaneet apteekkien taloudellista polarisaatiota, jossa etenkin pienet apteekit ovat vaarassa muuttua kannattamattomiksi. Keskimäärin leikkaus laski apteekkien katetta reilut 28 000 euroa, ja enimmillään säästöt tekivät joidenkin apteekkien talouteen jopa 100 000 euron loven. 

Samaan aikaan yleiset kustannukset ovat nousseet. Inflaatio on nostanut muun muassa toimitilavuokria sekä kuljetus-, siivous- ja tilitoimistokuluja. 

Korkojen kehitys puolestaan on nostanut apteekkien laina- ja investointikustannuksia. Apteekin toiminta rahoitetaan yleensä apteekkarin henkilökohtaiseen omaisuuteen sidotulla lainalla. 

Muilla toimialoilla kohonneet kustannukset on kuitattu hintojen nostolla, mutta apteekkien kohdalla myyntikatteet ovat lääkesäästöjen seurauksena kutistuneet entisestään. 

Lisäsäästöt aiheuttaisivat ongelmia lähes kaikille 

Apteekkariliiton elokuussa apteekkareille tekemän kyselyn mukaan lähes kolmannes apteekkareista uskoo olevansa taloudellisissa ongelmissa, mikäli nykyisenkaltainen tilanne jatkuu. Viisi prosenttia kyselyyn vastanneista apteekkareista uskoo apteekkinsa ajautuvan jopa konkurssiin. 

Saman aikaan Petteri Orpon (kok) hallitus on suunnitellut edellisten apteekkeihin kohdistettujen säästötoimien lisäksi peräti 30 miljoonan euron vuosittaisia lääkesäästöjä. Säästövaikutus on tarkoitus saavuttaa lääketaksaa ja apteekkiveroa uudistamalla, mutta täsmällistä toteutustapaa ei ole vielä päätetty. 

Lisäksi hallitus on väläytellyt itsehoitolääkkeiden myynnin osittaista vapauttamista apteekkien ulkopuolelle. 

Apteekkariliiton kyselyn mukaan lisäleikkaukset ja itsehoitolääkkeiden myynnin lasku voisivat aiheuttaa taloudellisia ongelmia jopa 85 prosentille apteekeista ja uhata ajaa neljäsosan apteekeista konkurssiin. 

Henkilökohtainen riski 

Apteekkariliiton talous- ja hallintojohtaja Nella Paakkolanvaara sanoo, että hallitusohjelma luo nyt uhkakuvia ja epävarmuutta, jotka ovat saaneet monet apteekkarit harkitsemaan apteekkiluvasta luopumista.  

– Näkymät yritystoiminnan kannattavuudesta ovat niin epävarmat. 

Luopumisten seurauksena aloittaville apteekkareille on tarjolla aiempaa enemmän apteekkilupia, ja toistaiseksi niihin on pääasiassa riittänyt hakijoita, mutta kaikki apteekkiluvat eivät välttämättä enää houkuttele.  

– Uskaltavatko proviisorit enää hakea pieniä apteekkeja syrjäseudulta, jos kannattavalle toiminnalle ei ole edellytyksiä, Paakkolanvaara kysyy. 

Perinteisesti proviisorit ovat aloittaneet apteekkarin uransa nimenomaan pienissä apteekeissa ja edenneet sitten kohti isompia ja kannattavampia toimipaikkoja. Enää polku ei ole itsestään selvä. 

– Aloittavat apteekkarit saavat nyt myös isompia apteekkeja, mutta taloudelliset realiteetit ovat kovat. Toiminnan kulut, iso henkilökohtainen laina ja korkeat lainan korot voivat viedä apteekkarin taloudellisesti todella tiukoille. Ja toisin kuin monilla muilla aloilla, apteekkarit ovat toiminimiyrittäjinä riskeistä vastuussa henkilökohtaisella omaisuudellaan. Ehkä koko perheen omaisuudella. 

Apteekin ja apteekkarin tulot ja verot käsitellään verotuksessa yhtenä kokonaisuutena. Tämä antaa väärän kuvan apteekkarin omaan käyttöön jäävistä tuloista. Video kertoo, mitä apteekin ja apteekkarin tuloille tapahtuu, ja paljonko keskikokoisen apteekin apteekkari todellisuudessa tienaa.

 

Julkisuudesta saa väärän kuvan 

Riskit sinänsä kuuluvat yrittäjyyteen, mutta niitä siedetään, jos horisontissa on myös mahdollisuuksia. Apteekkien osalta tämä horisontti on nyt häilyvä. Siitä kertoo esimerkiksi se, että noin joka viides apteekkari jää tällä hetkellä tuloiltaan alle kokeneen apteekkiproviisorin ansiotason. Tilanne ei suoranaisesti houkuta vaihtamaan proviisorin palkkatyötä yrittäjyyteen. 

Apteekkariliiton Paakkolanvaaralla onkin tähän aikaan syksystä selvä toive: 

– Voitaisiinko jo lakata puhumasta rikkaista apteekkareista. Nykytilanteessa se voi luoda jopa alan sisällä harhaanjohtavan kuvan siitä, mitä apteekkiyrittäjyys tällä hetkellä todellisuudessa on.

Paakkolanvaaran mukaan tilanteen parantamiseksi tarvitaan apteekkitalouden kokonaisuudistus.

– Se tarvitaan, jotta meillä Suomessa on jatkossakin maankattava apteekkiverkosto ja myös edellytykset apteekkitoiminnan harjoittamiseen.