Kohti kehysriihtä: Terveyttä ja euroja

Oikein toteutuvilla lääkehoidoilla ja apteekeista saatavalla neuvonnalla voidaan säästää muita terveydenhuollon kuluja, liki miljardi euroa vuodessa (PwC-selvitys, 2015). Toisaalta toimimaton lääkehoito aiheuttaa kustannuksia: joka neljäs ikääntyneiden erikoissairaanhoidon käynneistä johtuu lääkehoitojen ongelmista. Alle puolet pitkäaikaissairaista käyttää lääkkeitään lääkärin ohjeiden mukaisesti.

Apteekkien palveluja, kuten lääkehoidon arviointeja, voitaisiin hyödyntää hyvinvointialueilla nykyistä enemmän ja näin varmistaa lääkehoitojen onnistuminen. Apteekit voisivat toimia hyvinvointialueiden tukena myös kattavan toimipisteverkostonsa avulla.

Jos apteekin yhteydessä tehtäisiin pieniä perusterveydenhuollon toimenpiteitä, kuten verenpaineen mittausta tai otettaisiin laboratorionäytteitä, säilyisi asukkailla mahdollisuus matalan kynnyksen terveyspalveluihin silloinkin, kun lähin terveysasema joudutaan siirtämään kauemmas. Tämä olisi perusteltua kansanterveyden ja siten myös kansantalouden kannalta. 

Apteekkitalouden realiteetit ja rakenteet

Apteekkeihin on kohdistunut läpi 2000-luvun taloudellisia leikkauksia, jotka ovat heikentäneet apteekkien kannattavuutta. 

Viime vuosina apteekkeja ovat koetelleet lisäksi muun muassa inflaation myötä nousseet kustannukset, joita apteekki ei voi viedä lääkkeiden hintoihin, toisin kuin muut yrittäjät. Myös biologisten lääkkeiden apteekkivaihto, verenohennuslääkkeiden patenttien raukeaminen sekä yleinen lääkkeiden hintojen lasku rokottavat kaikki apteekkien kannattavuutta, koska lääkkeiden hintojen laskiessa myös apteekille jäävä osuus pienenee.

Erityisesti pienten apteekkien kannattavuus on jo nyt vaakalaudalla. Tämä näkyy myös apteekkilupien hakijamäärien laskuna. Ei uskalleta enää ottaa riskiä ja hakea apteekkia, joka saattaakin osoittautua kannattamattomaksi.

Hallitusohjelmaan kirjattu julkisen talouden 30 miljoonan euron säästö apteekkialalta voi olla viimeinen isku monelle apteekille.

Apteekkeja on Suomessa 827 ja apteekkiverkosto on kattava. Jos apteekeilta leikataan jälleen, on riskinä, että sekä pieniä että keskikokoisia apteekkeja ajautuu konkurssiin niin isommissa kaupungeissa kuin syrjäisemmillä seuduilla. Niillä samoilla, joissa joudutaan pelkäämään terveysaseman lakkauttamista ja viimeistenkin palvelujen karkaamista kauas. 

Hallitusohjelmaan on kirjattu apteekkitalouden kokonaisuudistus. Tämä on erittäin tervetullut kirjaus. Kannustamme hallitusta käynnistämään apteekkitalousuudistuksen viipymättä.

Uudistus tarvitaan: 

• lisäämään pienten apteekkien kannattavuutta 
• varmistamaan maanlaajuista apteekkiverkostoa 
• kohdistamaan apteekkiverotus oikein 
• kaventamaan apteekkien välistä polarisaatiota. 

Apteekkariliitolla on oma apteekkitalousmallinsa, joka on kustannuksiltaan valtiolle neutraali ja toteuttaa yllä esitettyjä tavoitteita. Mallissa mm. otetaan käyttöön negatiivinen apteekkivero ja määritellään apteekkiveron perusteeksi lääkemyynnin myyntikate lääkemyynnin liikevaihdon sijaan.

Apteekkitalouden kokonaisuudistus olisi juuri sellainen tulevaisuutta mahdollista toimi, jota kehysriiheltä toivotaan. Se lisäisi järjestelmän kestävyyttä ja toimintaedellytyksiä muuttuvissa tilanteissa.

Lähdetäänkö tällä muistilistalla kohti kehysriihtä?