Blogi

Riskit haltuun

16.08.2023 | 08:30

Teksti : Elsi Similä

Lääkkeisiin ja lääkehoitoon liittyvät riskit tunnistetaan yhä paremmin, mutta riskien hallinta vaatii yhä työtä, kirjoittaa väitöskirjatutkija Elsi Similä.

Elämme maailmassa, joka tarjoaa valtavasti tietoa – myös tekoälyn avulla valmiiksi pureskeltuna. Tietotulvassa ja -ähkyssä korostuvat lähdekriittisyys ja luotettavan tiedon merkitys. Saatavilla olevan tiedon myötä tiedostamme ja tunnistamme yhä enenevissä määrin elämäämme ja elinympäristöä uhkaavia riskejä, joiden kanssa luovimme eteenpäin. 

Lääkkeisiin liittyvät riskit tunnistetaan jo varsin kattavasti. Niihin on hyvä suhtautua viisaudella: ilman riskejä lääkkeillä ei olisi myöskään niiden toivottuja, jopa elintärkeitä vaikutuksia. 

Tunnistamme enenevässä määriin myös lääkehoitoprosessiin liittyviä riskejä, vaaratilanteita, jotka uhkaavat lääkitysturvallisuutta. Työsarkaa riittää vielä, että riskit olisivat hallinnassamme.

Suomessa on tehty paljon tärkeää lääkitysturvallisuuden kehittämistyötä, mutta haaste on, että tieto on hajallaan eikä ole implementoitunut kattavasti eri toimijoiden käyttöön. Kansallinen riskilääkeluokitus on yksi apuväline lääkitysturvallisuuden varmistamiseen.

Luokitus on laadittu kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten tueksi. Se kokoaa keskeisimmät suuren riskin lääkkeet, joiden turvalliseen ja oikeaan käyttöön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Luokitukseen kuvatut riskit voivat liittyä lääkkeeseen itsessään, mutta myös lääkehoitoprosessin eri vaiheisiin.

Farmasian ammattilaisilla on apteekissa päivittäin tärkeitä kohtaamisia lääkkeiden käyttäjien kanssa. Lääkeneuvonnan yhteydessä avautuu mahdollisuus keskusteluun, jossa voidaan päästä lääkehoidon haasteiden juurisyiden äärelle. Kansallisen riskilääkeluokituksen tietoa kannattaa hyödyntää apteekissa esimerkiksi keskusteltaessa lääkehoidon seurannan merkityksestä tai oikeasta lääkkeenottotekniikasta.

 

Yhteistyössä asiakkaan kanssa voimme saavuttaa onnistuneen lääkehoidon, jossa riskit ovat minimoitu ja hallinnassa, ja samalla lääkkeen käyttäjä on motivoitunut lääkehoitonsa tavoitteisiin. Terveydenhuollon ammattilaisina meidän tulee kiinnittää huomiota myös omaan toimintaamme ja prosesseihimme, jotta koko lääkehoidon ketju turvataan asiakkaiden ja potilaiden parhaaksi.

Vaikka inhimillisessä toiminnassa piileekin yksi lääkitysturvallisuuden riski, inhimillisyys ja osaaminen ovat valttikorttejamme, joiden avulla voimme tunnistaa lääkehoitoprosessin kompleksisia vaaranpaikkoja ja analysoida riskien syy-seuraussuhteita.

Riskejä ei kannata pelätä, niin kuin ei elämää yleensäkään.

Kirjoittaja on projektipäällikkö, TtM, farmaseutti, AmO ja väitöskirjatutkija Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimeasta.

  • Valtakunnallinen apteekkien lääkitysturvallisuusohjelma VALO on Apteekkariliiton ja Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen käynnistämä hanke, jolla pyritään parantamaan avohuollon lääkehoitoprosessin turvallisuutta yhteistyössä.
  • Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Awanic oy, Farmasian oppimiskeskus ja Helsingin yliopisto.
  • VALO-blogin kirjoittajat valaisevat teksteissään ajankohtaisia lääkitysturvallisuuden näkökulmia oman toimintansa lähtökohdista.