Apteekkari Anu Töyräs on tehnyt hankkeen eteen aktiivista vaikuttamistyötä. Hän on koonnut verkostoja, antanut medialle haastatteluja, tavannut henkilökohtaisesti yliopistoväkeä, kaupunginjohtajia, maakuntajohtajia, kansanedustajia ja ministereitä. kuva: Ulla Hiltunen

Artikkeli

Apteekkari ei jäänyt odottamaan, että farmaseuttipula ratkeaisi itsestään

11.03.2024 | 12:30

Teksti : Erja Elo

Apteekkari Anu Töyräs on ahkeroinut, jotta Oulun yliopistoon saataisiin farmaseuttikoulutus. Onnistuminen näyttää entistä todennäköisemmältä.

Kun Anu Töyräs aloitti työt Kärsämäen apteekin apteekkarina vajaat kolme vuotta sitten, hänelle valkeni nopeasti, miten huono farmaseuttitilanne on pohjoisen Suomen apteekeissa. Lappiin, Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle on vaikea saada osaavaa työvoimaa, koska harva Helsingissä, Turussa tai Kuopiossa koulutettu on valmis muuttamaan pohjoiseen työn perässä.

Pohjolan apteekkariyhdistyksen puheenjohtajaksi valittu Töyräs ei jäänyt odottelemaan, että ongelma ratkeaisi itsestään.

Yhdistys otti yhteyttä Oulun yliopiston rehtoriin ja ehdotti, että lääketieteellisessä tiedekunnassa ryhdyttäisiin kouluttamaan farmaseutteja ja proviisoreja. Yliopisto ilmoitti olevansa valmis hakemaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä tutkinnonanto-oikeutta farmaseuttikoulutukseen, jos hankkeelle järjestyy viiden miljoonan euron rahoitus.

Hanke on edennyt tähän mennessä hyvin, joten Töyräs on toiveikas onnistumisen suhteen.

– Koulutuksen toteutuminen näyttää entistä todennäköisemmältä, hän sanoo.

Apteekkeihin ollaan saamassa lisää farmaseutteja myös Itä-Suomen yliopiston kautta. Viime viikolla Kouvolan Ammattiopisto Eduko ilmoitti, että se alkaa kouluttaa elokuusta lähtien lääketeknikkoja, jotka voivat päästä erillisvalinnan kautta Itä-Suomen yliopistoon opiskelemaan farmaseuteiksi.

Pohjolan apteekkarit hankkeen takana

Töyräs on tehnyt hankkeen eteen aktiivista vaikuttamistyötä. Hän on koonnut verkostoja, antanut medialle haastatteluja, tavannut henkilökohtaisesti yliopistoväkeä, kaupunginjohtajia, maakuntajohtajia, kansanedustajia ja ministereitä.

Kaikki tahot ovat suhtautuneet hankkeeseen kannustavasti ja pitäneet sitä merkittävänä.

Vaikka Töyräs on antanut Oulun farmaseuttihankkeelle kasvot, takana on apteekkareiden yhtenäinen rintama.

– Pohjolan apteekkariyhdistyksen johtokunnassa on tekemisen meininkiä ja aktiivisia sote-apteekkareita.

Säästö jopa kymmeniä miljoonia

Apteekkarit tuovat esiin farmaseuttikoulutuksen hyötyjä. Kun työvoimaa on riittävästi, apteekit voivat auttaa muuta terveydenhuoltoa esimerkiksi rokottamisessa ja lääkehoitojen arvioinneissa.

– Jos opetusministeriö investoi nyt viisi miljoonaa kertaluontoisesti, sosiaali- ja terveysministeriö säästää sen summan moninkertaisesti. Säästö olisi vähintään kymmeniä miljoonia euroja vuosittain, Töyräs laskee.

Arvio perustuu Oulun ja Kuopion yliopistosairaaloissa tehtyihin tutkimuksiin, joiden mukaan iäkkäiden ihmisten erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä vähintään neljännes johtuu lääkitysongelmista.

– Miljoonasäästöjen lisäksi potilaiden vointi paranisi, mikä hyödyttäisi terveydenhoidossa kerrannaisvaikutuksina. Kun lääkäreiltä ja hoitajilta vapautuu työaikaa, he pystyvät hoitamaan muita potilaita, jotka eivät enää kuormita päivystyksiä.

Nopeimmillaan koulutus voisi käynnistyä jo parin vuoden kuluttua. Oulussa voitaisiin kouluttaa mahdollisesti kymmeniä farmasian ammattilaisia vuodessa.

– Järjestely auttaisi ylläpitämään pohjoisen Suomen apteekkiverkostoa, jolloin turvattaisiin alueellisen lääkehuollon lisäksi myös poikkeusolojen huoltovarmuus.

Työ ensimmäisessä omassa apteekissa on vastannut odotuksia, kertoo Anu Töyräs. kuva: Ulla Hiltunen

Parasta työssä ovat ihmiset

Anu Töyräs päätyi apteekkariksi mutkan kautta. Hän opiskeli ensin Kuopiossa filosofian maisteriksi bioteknologian alalta. Valmistuttuaan proviisoriksi vuonna 2006 hän työskenteli pitkään apteekinhoitajana Yliopiston Apteekeissa Savonlinnassa ja Joensuussa.

Työ omassa apteekissa on vastannut odotuksia.

– Apteekkarin työssä parasta ovat ihmiset. Pidän paljon tiimityöstä, ja asiakkaiden kanssa jutustelu on työn suola. Yrittäjyydessä parasta on se, että saan suunnitella asioita. Minulla on aika usein katse tulevaisuudessa.

Kärsämäkeä hän kuvailee vireäksi 2 700 asukkaan paikkakunnaksi. Nelostie kulkee läpi kuntakeskustan, jossa isoja työllistäjiä ovat Juustoportti ja Lujabetonin tehdas.

Kärsämäellä asuu paljon lapsiperheitä, joita varten on koulut aina lukiota myöten. Kunnassa on tarjolla myös mukavasti harrastusmahdollisuuksia. Töyräs hiihtää talvisin, ja lumien sulaessa hän lähtee pitkille pyörälenkeille tai pelaa tennistä.

Valoisa ja vastaremontoitu apteekki sijaitsee kuntakeskuksessa, Osuuspankin talossa. Kun Töyräs on luottamustehtävien vuoksi usein matkatyössä, hoitovastuu siirtyy proviisorille. Apteekissa työskentelee heidän lisäkseen kaksi farmaseuttia ja yksi tekninen työntekijä.

Itä-Suomesta kotoisin oleva Töyräs on sopeutunut Pohjois-Pohjanmaalle mainiosti.

– Täällä on paljon yrittäjähenkisyyttä ja tekemisen meininkiä. Jos jotakin muutosta halutaan, toimeen tartutaan itse, eikä odoteta, että joku muu hoitaa asian kuntoon.