Tyypin 1 diabetesta voidaan ehkä jarruttaa
16.04.2024 | 08:45
Teksti : Virpi Ekholm
Professori Mikael Knip uskoo, että tyypin 1 diabetesta voidaan tulevaisuudessa hidastaa tai jopa ehkäistä lääkkeillä, kun riski sairastua on suuri. Suomessa tutkitaan, voisiko tyypin 2 diabeteslääke liraglutidi suojata potilaan omaa insuliinituotantoa.
Useat tutkimusryhmät eri puolilla maailmaa etsivät nyt keinoja, joilla haiman omaa insuliinituotantoa voitaisiin suojella, kun tyypin 1 diabetes on vasta kehittymässä potilaalle.
Yhdysvalloissa on jo hyväksytty käyttöön ensimmäinen biologinen lääke, teplitsumabi, joka viivästyttää tyypin 1 diabeteksen puhkeamista. Lääke on tarkoitettu henkilöille, joilla on todettu diabeteksen autovasta-aineita ja muutoksia sokeriaineenvaihdunnassa, mutta ei vielä varsinaista diabetesta.
Emeritusprofessori, diabetestutkija Mikael Knip Helsingin yliopistosta kertoo, että tutkimuksessa teplitsumabia saaneet potilaat sairastuivat keskimäärin 2,7 vuotta myöhemmin kuin he, jotka saivat lumetta.
– Toistaiseksi teplitsumabia ei ole hyväksytty markkinoille Euroopassa, mutta odotan, että se tulee tänne noin vuoden sisällä. Tulossa on varmasti myös muita biologisia lääkkeitä samalla indikaatiolla, hän ennustaa.
Vaikka uusi lääke on merkittävä edistysaskel tyypin 1 diabeteksen hoidossa, se ei estä sairauden puhkeamista kokonaan. Lisäksi lääke on erittäin kallis, Yhdysvalloissa lähes 200 000 dollaria hoitojaksolta.
Knipin mukaan on epäselvää, onko lääkkeestä saatava hyöty niin suuri, että sitä kannattaisi ottaa käyttöön Suomessa. Hän on kuitenkin toiveikas, että tulevaisuudessa saadaan käyttöön uusia lääkkeitä tai lääkeyhdistelmiä, joilla voidaan merkittävästi hidastaa tai jopa estää tyypin 1 diabeteksen kehittymistä.
– Luulen, että yksi lääke ei ole tässä riittävän tehokas, vaan tarvitsemme useita eri tavoin vaikuttavia lääkkeitä.
Potilaan omaa insuliinituotantoa kannattaa suojella
Sen lisäksi, että lääkkeillä voidaan ehkä lykätä tyypin 1 diabeteksen puhkeamista, niitä voidaan käyttää jarruttamaan juuri todetun diabeteksen etenemistä.
Useammankin biologisen lääkkeen on todettu tutkimuksissa hidastavan potilaan oman insuliinituotannon vähenemistä, kun diabetes on juuri puhjennut. Tehokkaiksi ovat osoittautuneet ainakin teplitsumabi, nivelreumalääke barisitinibi sekä elinsiirtolääke antitymosyyttiglobuliini. Lisäksi myönteisiä tuloksia on saatu kahden viruslääkkeen, plekonariilin ja ribaviriinin yhdistelmällä.
Mikael Knipin mukaan potilaan omaa insuliinituotantoa kannattaisi suojella, koska se parantaa taudin hoitotuloksia.
– Jos potilaalla on merkittävästi omaa insuliinituotantoa jäljellä, diabetesta on helpompi hoitaa ja myös pitkäaikaiskomplikaatioiden riski on pienempi, hän kuvailee.
Mikään tutkituista lääkkeistä ei ole kuitenkaan pysäyttänyt diabeteksen etenemistä kokonaan. Uusia, vielä tehokkaampia lääkkeitä tai niiden yhdistelmiä siis kaivataan.
Uutta tutkimustietoa tulossa
Yksi ryhmä lääkkeitä, jotka saattavat olla hyödyksi tyypin 1 diabeteksen jarruttamisessa, ovat GLP-1-analogit.
GLP-1-analogit ovat elimistön omia suolistohormoneja matkivia lääkkeitä, jotka on kehitetty alun perin tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Ne lisäävät insuliinin eritystä ja vähentävät glukagonin tuotantoa, mikä pienentää verensokerihuippuja aterian jälkeen. Lisäksi lääkkeet lisäävät kylläisyyden tunnetta, minkä vuoksi niitä käytetään myös pelkän lihavuuden hoidossa.
Suomessa GLP-1-analogi liraglutidia on testattu lapsilla ja nuorilla aikuisilla, joilla on varhainen tyypin 1 diabetes tai joille sairaus on kehittymässä. Tutkimus on päättynyt, mutta sen tuloksia ei ole vielä julkaistu.
– Vielä emme voi kertoa, millaisia tuloksia tutkimuksesta on saatu, mutta ne on tarkoitus julkaista lähiaikoina, kertoo lastentautiopin professori, ylilääkäri Riitta Veijola Oulun yliopistollisesta sairaalasta.
Aiemmassa, lääkeyhtiön rahoittamassa tutkimuksessa liraglutidi ei ollut tehokas aikuisilla, jotka olivat vastikään sairastuneet tyypin 1 diabetekseen. Yhdessä immunologisen hoidon, interleukiini-21-vasta-aineen kanssa se auttoi kuitenkin säilyttämään haiman beetasolujen toimintaa.
Toisessa tutkimuksessa kerran viikossa annosteltava semaglutidi näytti puolestaan olevan hyödyllinen tuoreilla tyypin 1 diabeetikoilla. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut lumeryhmää.
– Tämä on herättänyt vilkkaan keskustelun tutkijoiden keskuudessa. Aiheesta tarvitaan luotettavia, kontrolloituja tutkimuksia, Veijola toteaa.
-
REKRYTOI TEHOKKAASTI!
Näin ilmoitat avoimesta työpaikasta Apteekkari.fi:ssä
Avoimet työpaikat
Lue lisää aiheesta
Turussa testataan uudenlaista hoitoa etenevään MS-tautiin
Tutkimus: Apteekkeihin palautetaan vuosittain käyttämättömiä lääkkeitä jopa 81 miljoonan euron edestä
Väitös: Lääkehoitoon sitoutuminen on haastavaa monille aikuisena astmaan sairastuneista
Norjassa tutkitaan lääkehoidon aloituspalvelun vaikutuksia kakkostyypin diabeteksen hoidossa
Tutkimus: Lääkehoito voi kuormittaa pitkäaikaissairaita
Tutkimus: Syöpälääke voi taltuttaa vakavan enterovirusinfektion
Hormoniton lääke voi hillitä kuumia aaltoja
Uusi migreenilääke voi auttaa, jos triptaaneista ei ole hyötyä
Lääkitys kuntoon | Lääkkeiden sivuvaikutukset vaivasivat kuusikymppistä miestä – lääkemuutosten ohella käyttöön otettiin myös lääkkeetön hoitomuoto
