Uutinen

Työryhmä leikkaisi lääkekorvauksia ja lääkkeiden hintoja

15.02.2012 | 11:25

Julkaistu 10:00 Lääkekorvaustyöryhmä selvitti useita keinoja lääkekorvausmenojen säästämiseksi, mutta päätyi lopulta esittämään vain muutamia toimenpiteitä. Ehdotettu tukkuhintojen pakkoalennus olisi kova isku apteekeille.

Työryhmä ehdottaa, että lääkekorvausten peruskorvausprosentti alennettaisiin nykyisestä 42:sta 35:een ja alempi erityiskorvausprosentti nykyisestä 72:stä 65:een. Ylemmän erityskorvausluokan korvaustason työryhmä säilyttäisi ennallaan.

Paljon lääkkeitä käyttävien henkilöiden asemaa työryhmä ehdottaa parannettavaksi alentamalla lääkekulujen vuotuista omavastuukattoa. Tänä vuonna se on 700,92 euroa.

Työryhmä ehdottaa lisäksi, että viitehintajärjestelmään kuulumattomien lääkkeiden vahvistettuja tukkuhintoja alennettaisiin viidellä prosentilla.

Työryhmän ehdottamilla toimenpiteillä olisi samansuuruinen vaikutus potilaiden maksuosuuteen ja lääkealan toimijoihin, eli 113 miljoonan euron säästöstä puolet maksaisi potilaat ja puolet lääkealan toimijat.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime lokakuussa Lääkekorvaustyöryhmän uudistamaan lääkekorvausjärjestelmää siten, että korvauksista hyötyvät erityisesti paljon lääkkeitä käyttävät ja niin, etteivät kustannukset muodostu pienituloisille esteeksi tarpeelliselle lääkehoidolle.

Työryhmän kiireellisimpänä tehtävänä oli tehdä ehdotus, miten lääkekorvausmenoja vähennetään vuodesta 2013 lukien niin, että säästö valtiontalouteen on hallitusohjelmaan kirjattu 113 miljoonaa euroa.

Apteekkariliitto: Säästötavoite oli ylimitoitettu

Apteekkariliiton mielestä 113 miljoonan euron säästötavoite oli selkeästi ylimitoitettu.

- Näin suuri leikkaus 1,2 miljardin euron kokonaissummasta on huomattava, ja se vaikeuttaa suomalaisten potilaiden lääkehuoltoa, Lääkekorvaustyöryhmässä Apteekkariliittoa edustava toimitusjohtaja Ilkka Oksala arvioi Apteekkarilehdelle.

Työryhmän ehdottama viitehintajärjestelmän ulkopuolisten lääkkeiden tukkuhintojen leikkaus 5 prosentilla vähentäisi apteekkien lääkemyyntiä ja kokonaisliikevaihtoa yhteensä 67,5 miljoonalla eurolla. Tämä merkitsisi keskikokoisen apteekin taloudellisen tuloksen laskua jopa viidenneksellä, eli liki 29 000 eurolla. Se vaarantaisi suuren määrän työpaikkoja apteekeissa.

Työryhmä päätyi yksimielisesti jakamaan säästön rahoituksen lääkealan toimijoiden ja potilaiden kesken.

– Lääkealalle työryhmän väliraportissa määritelty osuus on oikeudenmukainen, mutta se voitaisiin toteuttaa eri tavalla kuin työryhmän enemmistö päätyi ehdottamaan, Oksala huomauttaa.

Vaihtoehtona tukkuhintojen leikkaukselle pohdittiin lääketeollisuuden ja valtion välistä palautus/hyvitys-mallia, jollaisia on viime vuosina otettu käyttöön useissa Euroopan maissa. Oksala sanoo olevansa erityisen pettynyt siihen, että työryhmän enemmistö ei tarttunut tarjottuun mahdollisuuteen kohdistaa säästö nyt päätettyä enemmän kansainvälisen lääketeollisuuden maksettavaksi.

– Tämä olisi merkinnyt sitä, että lääkehuollon kansalliset toimijat, kuten apteekit olisivat selviytyneet pienemmällä leikkauksella. Näin olisi tapahtunut, jos pääosa viitehintajärjestelmän ulkopuolisten lääkkeiden tukkuhintojen alentamisesta olisi korvattu mallilla, jossa kansainvälinen lääketeollisuus olisi lailla velvoitettu maksamaan Suomen valtiolle hyvitystä. Nyt tämä erinomainen malli, joka on käytössä useissa EU-maissa, kaatui lähinnä keskushallinnon kokemaan hallinnolliseen hankaluuteen.

Oksalan mukaan tukkuhintojen leikkaus olisi kova isku etenkin terveyskeskuspotilaita palveleville, pääasiassa reseptilääkkeitä myyville haja-asutusalueiden apteekeille.

Apteekkariliitto muistuttaa, että lääkkeiden viitehintajärjestelmä on säästänyt viime vuoden loppuun mennessä jo noin 590 miljoonaa euroa. Säästöstä noin 410 miljoonaa euroa on ohjautunut valtion lääkekorvausmenoihin ja noin 180 miljoonaa euroa potilaille.

Oksalan mukaan asioiden käsittelyjärjestys vaikeutti oleellisesti työryhmän työtä.

- Säästöjen haku nopealla aikataululla sai aikaan sen, että moni perusteltu ja työryhmässä laajaa kannatusta saanut uudistus tuli väliraportissa hylätyksi.

Apteekkariliitto jätti työryhmän väliraporttiin eriävän mielipiteen.

Työryhmän työ jatkuu

Lääkekorvaustyöryhmä jatkaa työtään vuoden loppuun, johon mennessä sen pitää tehdä ehdotus, miten lääkekorvausjärjestelmää kehitettäisiin pitkällä aikavälillä niin, että mahdollistetaan taloudellisesti kestävällä pohjalla oleva, tehokas, turvallinen ja tarkoituksenmukainen lääkehoito kaikille sitä tarvitseville.

Työryhmä selvittää myös rokotteiden ja muiden sairauksien ehkäisyyn käytettävien lääkevalmisteiden korvattavuuden. Se arvioi myös tulisiko kunnallisen terveydenhuollon ja sairausvakuutuksen rahoitusvastuuta täsmentää tietyissä tilanteissa, joissa vaihtoehtoina ovat kunnallisessa terveydenhuollossa annettava lääkitys tai sairausvakuutuksesta korvattava avohoidon lääkitys.

Työryhmän puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Outi Antila sosiaali- ja terveysministeriöstä. (EK)

Työryhmän väliraportti kokonaisuudessaan (pdf) >

Apteekkariliiton eriävä mielipide (pdf) >

KESKUSTELE UUTISESTA Mitä mieltä olet leikkauksista?