Suurimmat lääkesäästöt syntyvät kuluttajien valinnoista, eivät lääkeyritysten välisestä hintakilpailusta, tutkimuksessa todetaan. kuva: Mikko Mäntyniemi
Uutinen

Tutkimus: Lääkemenoja voidaan hillitä lisäämällä kuluttajan vastuuta

04.10.2023 | 10:43

Teksti : Erja Elo

Kuluttaja valitsee edullisemman lääkkeen, jos hän joutuu maksamaan lääkevaihdosta kieltäytymisestä.

Tuoreen tutkimuksen perusteella Suomen viitehintajärjestelmä on tuonut merkittäviä säästöjä lääkemenoihin, mutta enemmänkin voitaisiin säästää. 

– Nykyistä järjestelmää on mahdollista kehittää kasvattamalla kuluttajien taloudellisia kannustimia sekä ohjaamalla valintoja nykyistä vahvemmin halvimpiin vaihtoehtoihin. Sääntelyn kehittämisessä tulee samalla huolehtia, ettei lääkkeiden saatavuus vaarannu, sanoo erikoistutkija Markku Siikanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).

Kansaneläkelaitoksen maksamat lääkekorvaukset kasvavat vuosi vuodelta. Viime vuonna Kela maksoi lääkekorvauksia yhteensä 1,8 miljardia euroa. Summa on kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa. 

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean mukaan rinnakkaisvalmisteet voivat olla jopa 70–90 prosenttia edullisempia kuin alkuperäisvalmisteet. Lääkevaihto voidaan kuitenkin tehdä apteekissa vain asiakkaan suostumuksella. 

Säästöt syntyvät kuluttajien valinnoista

Tutkimuksessa selvitettiin lääkevaihto- ja viitehintajärjestelmien vaikutuksia lääkemenoihin ja lääkkeiden saatavuuteen Pohjoismaissa. Tulosten perusteella taloudellisten kannustimien asettaminen kuluttajille voisi tuoda lisää säästöjä.

– Pohjoismaissa sosiaaliturvaan sisältyy kattava lääkekorvausjärjestelmä, joka voi heikentää kuluttajien halukkuutta suostua lääkevaihtoon, ellei järjestelmä erikseen kannusta heitä valitsemaan edullisia tuotteita, Siikanen sanoo.

Tutkimuksessa havaittiin, että kuluttaja valitsee edullisemman lääkkeen, jos hän joutuu maksamaan lääkevaihdosta kieltäytymisestä. Mitä suurempi taloudellinen kannustin lääkevaihtoon on, sitä suuremmat ovat säästöt lääkemenoissa.

– Säästöjen taustalla on pääasiassa muutos kuluttajien käyttäytymisessä ja vain vähäisemmässä määrin yritysten välisen hintakilpailun kiristyminen. Tästä syystä sääntelyjärjestelmiä arvioidessa tulisi huomio kiinnittää erityisesti kustannussäästöihin ja muihin markkinatulemiin, eikä ainoastaan hintamuutoksiin, sanoo Siikanen.

Tutkimusta olivat tekemässä VATT:n lisäksi Aalto-yliopiston, Turun yliopiston, Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n sekä THL:n tutkijat.