Tutkimus: Apteekkeihin palautetaan vuosittain käyttämättömiä lääkkeitä jopa 81 miljoonan euron edestä

Tyypillisimmin palautetut lääkeryhmät olivat hermostoon vaikuttavat lääkkeet (18 prosenttia), hengityselinsairauksien lääkkeet (16 prosenttia), ruuansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeet (12 prosenttia) ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien lääkkeet (10 prosenttia).

Määrällisesti eniten palautettiin parasetamolia sisältäviä särkylääkeitä 

Ongelmana pakkauskoko

Lääkkeitä palauttaneilta asiakkailta kysyttiin paperikyselyllä syitä sille, miksi lääkkeet olivat jääneet käyttämättä. Yleisimmät syyt palauttaa lääkkeitä olivat lääkkeen lyhyt säilyvyysaika avattuna, sairauden tai oireiden parantuminen, lääkepakkauksen tarpeettoman suuri koko sekä lääkkeen vaihto toiseen lääkkeeseen.

Tutkimuksen mukaan etenkin suuri pakkauskoko aiheuttaa merkittävän osan kotitalouksilta syntyvästä lääkejätteestä.

Alkuun pienellä pakkauksella

Suomen Apteekkariliitossa on arvioitu keinoja, joilla lääkkeiden käyttöä voitaisiin tehostaa ja lääkejätteen määrää vähentää. Samoilla keinoilla voitaisiin saavuttaa säästöjä sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta.  

Liiton mukaan yksi keino lääkejätteen vähentämiseen olisi se, että uusi lääkehoito aloitettaisiin aina pienimmällä pakkauskoolla ja yhdellä pakkauksella. Tämä edellyttäisi, että lääkeyritykset hakisivat korvattavuuden piiriin kattavasti myös pienet lääkepakkaukset. 

– Olisi tärkeää, että lääkettä määrätessään lääkäri kirjoittaisi reseptiin maininnan, jos kyse on lääkehoidon aloituksesta. Näin apteekissa osattaisiin tarjota pienempää määrää siltä varalta, että lääke ei sovikaan, ja lääkehoito joudutaan keskeyttämään heti hoidon alussa, sanoo Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Kanerva.

Kaikissa korvattavissa lääkkeissä on jo käytössä toimitusväliseuranta, eli lääkettä saa korvattuna apteekista lisää vasta, kun edellinen erä on käytetty lähes loppuun. Yli tuhat euroa maksavissa lääkkeissä kerralla toimitetaan korvattuna vain kuukauden lääkehoitoa vastaava määrä, kun muissa korvattavissa lääkkeissä toimitusväli on kolme kuukautta. Näillä toimilla lääkejätettä on vähennetty vuodesta 2017 lukien.

Turhia ostoja tulisi välttää

Liiton mukaan moni ostaa apteekista sellaisiakin korvattavia lääkkeitä ja perusvoiteita, joita ei tarvitsisi. Kanerva huomauttaa, että merkittävä osa lääkejäätteestä on itsehoitolääkkeitä, ja hänen mukaansa on riski, että itsehoitolääkejätteen määrä edelleen kasvaa, jos itsehoitolääkkeiden myyntiä vapautetaan.

Myös Mella Louhisalmi arvoi, että mikäli lääkkeitä saisi nykyistä laajemmin ja matalammalla kynnyksellä, todennäköisesti niitä myös ostettaisiin tarpeettomasti, ihan vain varmuuden vuoksi.

– Jollain tavalla pitäisi puuttua myös tarpeettomiin lääkeostoihin lääkejätteen vähentämiseksi ja yhteiskunnan lääkemenojen säästämiseksi. Olisi tärkeää, että lääkärit ja apteekit tiedustelevat asiakkailta jo ennen uuden reseptin kirjoitusta tai toimitusta, onko asiakkaalla jo kyseistä lääkettä kotonaan, Kanerva toteaa.

Mella Louhisalmen tutkimus on julkaistu European Journal of Pharmaceutical Sciences -julkaisussa.

Palauta käyttämättömät lääkkeet apteekkiin 

• Lääkejätteet on määritelty vaarallisiksi jätteiksi, sillä ne voivat olla pieninäkin pitoisuuksina haitallisia ihmisille, eläimille ja ympäristölle. 
• Huonoin vaihtoehto on kaataa lääkkeet viemäriin, josta ne voivat kulkeutua pelloille ja luonnonvesiin. 
• Käyttämättä jääneet lääkkeet tulisi aina palauttaa apteekkiin, josta ne toimitetaan Riihimäen Fortumin jätteenkäsittelykeskukseen