Tutkimus: Apteekeilla on merkittävä rooli potilaiden lääkitysturvallisuuden varmistamisessa

Apteekeissa ilmoitettiin reilun vuoden aikana 3 800 lääkityspoikkeamaa, jotka olivat tapahtuneet muissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä.

Proviisori Siiri Mannermaa selvitti Helsingin yliopistoon tekemässään pro gradu -tutkimuksessa, millaisia lääkitysturvallisuuteen liittyviä vaaratilanteita apteekeissa on pystytty tunnistamaan ja ehkäisemään.

Suomessa apteekit ottivat vuonna 2021 käyttöön HaiPron eli vaaratapahtumien raportointijärjestelmän, joka mahdollistaa laaja-alaisemman poikkeamien raportoinnin sekä poikkeamista oppimisen apteekkien ja muiden sote-yksiköiden välillä.

Mannermaa tarkasteli sote-yksiköissä tapahtuneita lääkityspoikkeamia, joista apteekki oli tehnyt HaiPro-ilmoituksen syyskuun 2021 ja lokakuun 2022 välillä.

– Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että apteekit ovat merkittävä suojauspiste avohoidon lääkehoitoprosessissa, hän sanoo.

Apteekeista ilmoitettiin tutkimusaikana lähes 3 800 vaaratapahtumaa. Niistä lähes 70 prosenttia oli läheltä piti -tilanteita, joissa poikkeama korjattiin ennen kuin potilas aloitti lääkehoidon.

Potilaan saavuttaneista vaaratapahtumista lähes 280:n arvioitiin aiheuttaneen potilaalle hoidollista haittaa, kuten hoidon aloituksen viivästymisen, haittavaikutuksen, muun oireen tai puuttuvan vasteen.

Suuren riskin lääkkeitä väärällä annoksella

Kaikista vaaratapahtumista yli 90 prosenttia liittyi lääkemääräyksen poikkeamiin, kuten lääkkeen väärään annokseen tai vahvuuteen, SIC!-merkinnän puuttumiseen tai annosohjeeseen, joka oli epäselvä tai puutteellinen.

Lääkityspoikkeamat liittyivät yleisimmin hermoston, infektioiden tai hengityselinsairauksien lääkehoitoon. Lääkeaineista yleisimmin ongelmia oli salbutamolin, amoksisilliinin, parasetamolin, kefaleksiinin, estradiolin, desloratadiinin, melatoniinin, ibuprofeenin, oksikodonin ja setiritsiinin kanssa.

Mannermaa tarkasteli erikseen niin sanottuja suuren riskin lääkkeitä, kuten opioideja, lasten nestemäisiä lääkkeitä sekä insuliineja. 

Suuren riskin lääkkeet eivät oikein käytettyinä välttämättä aiheuta sen enempää vaarantilanteita kuin muut lääkkeet, mutta niiden virheellinen käyttö voi aiheuttaa vakavia seurauksia potilaalle.

Suuren riskin lääkkeisiin liittyvistä vaaratapahtumista joka kolmas johtui virheellisestä annoksesta. 

– Ongelmatilanteissa apteekit yrittävät tyypillisimmin ratkaista ongelman soittamalla lääkärille, mutta toisinaan apteekkien on ratkaistava tilanne oman farmaseuttisen harkintansa perusteella esimerkiksi iltaisin tai viikonloppuina, kun lääkäriä ei ole mahdollista tavoittaa, Mannermaa sanoo.

Hänen johtopäätöksenään on, että apteekkien HaiPro-raportoinnin avulla saadaan apteekkien lääkityspoikkeamien lisäksi tärkeää tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan riskikohdista. 

Tietoa tulisi hänen mielestään hyödyntää työskentelyprosessien kehittämiseen apteekeissa, sote-yksiköissä, hyvinvointialueilla sekä kansallisella tasolla, jotta vastaavia vaaratapahtumia voitaisiin tulevaisuudessa välttää.