Kuva: Ingimage
Uutinen

Suorat antikoagulantit ovat nyt ensisijaisia laskimotukoksen hoidossa

07.08.2023 | 09:44

Teksti : Virpi Ekholm

Antikoagulantit on tutkimuksissa todettu varfariinia turvallisemmiksi. Potilaita tulisi myös kannustaa palaamaan asteittain liikunnan pariin, kun oireet sen sallivat. 

Kuten eteisvärinän hoidossa, myös syvän laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan hoidossa ensisijainen vaihtoehto ovat nyt suorat antikoagulantit. 

Päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että varfariini on vaihtoehto suorille antikoagulanteille, jos hoito toteutuu ongelmitta. Aiemmin suositus oli päinvastainen, eli suorat antikoagulantit olivat vaihtoehto varfariinille. 

– Tutkimustieto suorien antikoagulanttien käytöstä on lisääntynyt, ja ne on todettu varfariinia turvallisemmiksi. Varfariiniin liittyy riski, että jos hoitotasapaino heittelee, potilas altistuu vuodoille tai tukoksille, sanoo suositusryhmän puheenjohtaja, alueylilääkäri Veli-Pekka Harjola HUS Akuutista. 

Varfariinia suositellaan edelleen joissakin erityistapauksissa, kuten vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Pienimolekyylinen hepariini on puolestaan ensisijainen laskimotukoksen hoito syöpäpotilailla, joilla on suurentunut vuotoriski. 

Suosituksessa tarkennetaan myös antikoagulaatiohoidon kestoa laskimotukoksen jälkeen. Olennaista on arvioida, kuinka suuri tai vähäinen vaaratekijä tukokseen on johtanut. 

– Jos vaaratekijä oli voimakas, esimerkiksi lonkkaleikkaus, on epätodennäköistä, että arkielämässä tulisi vastaavaa vaaratekijää vastaan. Sen sijaan, jos tukos aiheutui vähäisestä vaaratekijästä, potilaalle voidaan harkita pitempää hoitoa.

Toisin kuin varfariinihoito, suorien antikoagulanttien käyttö ei vaadi rutiininomaista seurantaa laboratoriokokein. 

Kääntöpuolena on, että hoitava taho ei saa tietoa myöskään lääkehoidon toteutumisesta. 

– Onkin erityisen tärkeää korostaa, että vain otettu lääke voi auttaa. Tästä on hyvä muistuttaa myös apteekissa, Harjola huomauttaa. 

Potilaita tulisi myös kannustaa palaamaan asteittain liikunnan pariin, kun oireet sen sallivat. Harjoittelun voi aloittaa esimerkiksi reippaalla kävelyllä. 

– Tutkimusten mukaan keuhkoveritulppa aiheuttaa jopa viidesosalle potilaista henkistä ahdistusta ja suorituskyvyn laskua, joka ei johdu verenkierron häiriöstä. Syynä on pelko, että liikkumisesta olisi jotain vaaraa, Harjola kertoo.