Piilevätkö mikrobit Parkinsonin taustalla?

Tutkimusten mukaan Parkinson-potilaiden suolistossa on enemmän tulehdusta aiheuttavia ja vähemmän tulehdusta hillitseviä bakteereja kuin terveillä. Parkinson-tutkija, dosentti Filip Scheperjans ei kuitenkaan usko, että mikään yksittäinen bakteeri aiheuttaisi tautia.

Helsingin yliopisto julkaisi viime keväänä tiedotteen, jonka mukaan tutkijat olisivat löytäneet Parkinsonin taudin todennäköisen aiheuttajan, Desulfovibrio-nimisen bakteerin. 

Pian muut suomalaiset Parkinson-tutkijat huomauttivat, että tulokset olivat vasta alustavia ja vaativat paljon lisätutkimusta. Tutkimuksessa oli vasta osoitettu, että tietyt Desulfovibrio-bakteerit lisäsivät Parkinsonin tautiin liittyvien proteiinikertymien syntymistä hermosoluihin madoilla. 

– Kyseessä oli ihan mielenkiintoinen löydös, mutta näiden tulosten perusteella ei voi missään nimessä sanoa, että Parkinsonin taudin syy olisi löytynyt, korostaa neurologian erikoislääkäri, dosentti Filip Scheperjans HUSista. 

Scheperjans on itse tutkinut pitkään suoliston mikrobiston merkitystä Parkinsonin taudissa. Potilastutkimus ulosteensiirrosta taudin hoidossa on juuri päättynyt, ja sen tuloksia analysoidaan parhaillaan. 

Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että Parkinson-potilaiden suolistossa on enemmän tulehdusta kiihdyttäviä ja vähemmän tulehdusta hillitseviä bakteereja kuin terveillä. Scheperjans ei kuitenkaan usko, että mikään yksittäinen bakteeri aiheuttaisi Parkinsonin tautia. 

– Sellaista tutkimusnäyttöä ei ole, että jokin yksi pöpö olisi syyllinen, hän sanoo. 

Kaksi alaryhmää

Viime vuosina julkaistujen tutkimusten mukaan Parkinson-potilaat voidaan jakaa ainakin kahteen erilaiseen alaryhmään, joiden sairaus syntyy eri reittejä.  

Ensimmäisessä, ”body-first”-ryhmässä tauti alkaa todennäköisesti suolistosta, josta se leviää vähitellen kohti aivoja. Näillä potilailla on taudin alkuvaiheessa enemmän unihäiriöitä sekä suoliston ja autonomisen hermoston säätelyn ongelmia, ja tauti etenee heillä nopeammin. 

Toisessa, ”brain-first”-ryhmässä tauti alkaa sen sijaan aivoista. Ensimmäiset oireet ovat motorisia, ja tauti etenee yleensä melko hitaasti. 

– Meidän on tärkeää ymmärtää taudin eri alaryhmiä, koska ne vaativat todennäköisesti myös erilaisia hoitoja. Hypoteesi on, että mikrobistolla voisi olla isompi rooli ”body-first”-Parkinsonissa. Toisessa ryhmässä sillä ei ole välttämättä niin suurta merkitystä, Scheperjans kertoo.