Aspiriini lisää anemian riskiä ja laskee ferritiinitasoja, vaikka henkilöillä ei ole ollut vakavaa verenvuotoa. kuva: Ingimage
Uutinen

Pieni päivittäinen aspiriiniannos lisää anemian riskiä

23.08.2023 | 09:45

Teksti : Erja Elo

Jälleen uusi tutkimus nostaa esiin aspiriinin riskejä. Apteekeissa oiotaan usein aspiriinin käyttöön liittyviä väärinkäsityksiä.

Päivittäin otettu pieni aspiriiniannos nostaa vanhempien ihmisten riskiä sairastua anemiaan 20 prosentilla verrokkiryhmään verrattuna, kertoo Annals of Internal Medicine -lehdessä julkaistu tutkimus.

Tutkimuksessa oli mukana yli 19 000 tervettä yli 65-vuotiasta henkilöä Australiasta ja Yhdysvalloista. He saivat päivittäin joko 100 mg aspiriinia tai lumelääkettä.

Tutkimushenkilöiltä mitattiin veren hemoglobiinipitoisuus lähtötilanteessa ja sen jälkeen kerran vuodessa kolmen vuoden ajan. Tutkimuksessa selvitettiin aspiriinin vaikutusta anemiaan, hemoglobiiniin ja seerumin ferritiinipitoisuuksiin eli varastoraudan määrään.

Anemiaa ilmeni aspiriinia saaneiden ryhmässä 51 henkilöllä tuhannesta vuosittain, kun lumeryhmässä anemiaan sairastui 43 henkilöä tuhannesta.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että päivittäinen pieni aspiriiniannos lisää verenvuotojen riskiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan aspiriini lisää siis myös anemian riskiä ja laskee ferritiinitasoja, vaikka henkilöillä ei ole ollut vakavaa verenvuotoa. Tutkijat pitävät todennäköisenä syynä sitä, että anemiaan sairastuneilla on ollut pientä verenvuotoa, jota ei ole huomattu.

Tutkijoiden mukaan aspiriinia käyttävien iäkkäiden henkilöiden hemoglobiiniarvoja kannattaakin seurata säännöllisesti.

Vaikka valmisteita saa ostaa ilman reseptiä, päätöksen hoidon aloittamisesta tekee aina lääkäri.

Taru Vanhala, viestintäfarmaseutti

Älä ota aspiriinia varmuuden vuoksi

Suomalaisissa apteekeissa on huomattu, että varsinkin ikäihmiset käyttävät pieniannoksista aspiriinia usein turhaan.

– Pieniannoksisen asetyylisalisyylihapon eli niin sanotun mini-ASA:n käyttöön liittyy edelleen paljon vääriä käsityksiä. Valmistetta esimerkiksi tiedustellaan paljon veritukosten ehkäisyyn pitkillä lentomatkoille. ASA:sta ei ole kuitenkaan osoitettu olevan hyötyä laskimoveritulppien estossa, kertoo Apteekkariliiton viestintäfarmaseutti Taru Vanhala.

Edelleen vahvasti elää myös uskomus, että jokaisen ikäihmisen olisi hyvä ottaa mini-ASA:a varmuuden vuoksi.

– On hyvä muistaa, että vaikka valmisteita saa ostaa ilman reseptiä, päätöksen hoidon aloittamisesta tekee aina lääkäri, Vanhala muistuttaa.

Mini-ASA:sta käytettiin aiemmin ilmaisua ”lasten aspiriini”, joka on Vanhalan mukaan terminä harhaanjohtava, sillä se johtaa helposti ajatteluun miedosta, harmittomasta lääkkeestä.

– Asetyylisalisyylihappo on tulehduskipulääke, jolla on paljon yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa ja tulehduskipulääkkeistä se ärsyttää ruoansulatuskanavaa kaikkein eniten, hän sanoo.