Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa muun muassa kansallista lääkityslistaa lääkehoidon tehostamiseksi ja lääkitystiedon saatavuuden parantamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut 93-sivuisen muistion lääkehoidon tiedonhallinan ongelmista ja niiden ratkaisuista. Lääkehoitopäätösten tekeminen on haastavaa, sillä ajantasaista tietoa ei ole saatavilla riitävästi.

Lääkehoidon kokonaisuus ei ole välttämättä kenenkään hallinnassa, ja puutteita on myös toimintatavoissa ja työvälineissä. Hoitoon sitoutumiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi olisi tärkeää, että potilas tuntisi hoitonsa. 

Lääkkeen käyttäjällä pitäisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää ja tuottaa tietoa. Esiselvityksen mukaan aluksi pitäisikin ottaa käyttöön kansallisen lääkityslista, josta selviää potilaan kokonaislääkitys.

Tällä hetkellä yhtenäistä lääkityslistaa ei ole, vaan tieto lääkkeistä vaihtelee potilaan hoitopaikan mukaan.

Valmistetiedot paremmin saataville

Potilaalla pitäisi olla ajantasainen tieto kokonaislääkityksestään sekä sovelluksia, jotka tukevat omahoitoa ja lääkityksen seurantaa. Kansallinen lääkityslista perustuu Kanta-palveluun, ja palvelun lääkitystietojen rakenteistamista jatketaan systemaattisesti.

Viiden lähivuoden tavoitteisiin kuuluu myös selvitys keskitetystä lääketietovarannosta. Varannolla on tarkoitus parantaa lääkevalmisteiden perustietojen saatavuutta. Valmisteiden perustietojen tulee olla saatavilla rakenteisessa ja tietojärjestelmissä käytettävässä muodossa.

Digitaalisten toimintamallien, palvelujen ja välineiden kehittäminen vaatii lakimuutoksia. Tavoitteena on parantaa lääkehoidon vaikuttavuutta ja turvallisuutta.

Rokotus- ja genomitiedot höydyksi

Pitkällä aikavälillä eli kymmenen lähivuoden aikana potilaalla on tieto myös rokotuksistaan. Lääkehoidon tieto on hyödynnettävissä omissa potilastietojärjestelmissä, ja omahoito on sujuvaa.

Reaaliaikasta tietoa voidaan käyttää johtamiseen, valvontaan sekä tutkimus- ja kehitystyöhön. Hoitojen arviointi kattaa myös laadun, turvallisuuden, yhdenvertaisuuden ja taloudellisuuden. 

Rokotustiedot ovat hyödynnettävissä rokotuskattavuuden arviointiin, ja lääkehoitoa voidaan kohdistaa entistä paremmin esimerkiksi genomitietoon perustuen.

Lääkehoidon tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuurin esiselvitys : Työryhmämuistio