PÄIVITETTY 15:13 | Uusi lääke puolitti potilaiden korkeat LDL-kolesteroliarvot, kun se ... Lue lisää »

Medikalisaatio tekee entistä useammasta sairaan ja käy perusterveydenhuollon kukkarolle... Lue lisää »

Suomessa on teknologia ja mahdollisuus kehittää rokote, joka riittää ainakin keskeisten... Lue lisää »

Sidosryhmät: Sähköiset kanavat ovat mieluisimpia, mutta myös printtilehti koetaan tärke... Lue lisää »

Tutkimus: Deksametasoni voi vähentää kuolleisuutta lisähappea vaativilla covid-19-potil... Lue lisää »

Makeutettu parasetamoli aiheuttaa lasten lääkemyrkytyksiä

Lääkitysturvallisuus   16.10.2019 10:01  ERJA ELO ISTOCKPHOTO

,

Lääkkeet ovat yleisin syy lasten äkillisiin myrkytyksiin. Lapsiperheissä kannattaakin säilyttää lääkkeet lukitussa kaapissa ja varata lääkehiilltä ensiavuksi.

Hyvänmakuiset lääkkeet helpottavat lasten lääkitsemistä, mutta niiden vuoksi soitetaan vuosittain satoja hätäpuheluita.

Joitain vuosia sitten soitin hädissäni Myrkytystietokeskukseen. Olin palannut töistä kotiin, kun huomasin eteisessä leijailevan makean hedelmäisen tuoksun. Alakouluikäinen lapsi oli kiivennyt keittiön yläkaapille ja syönyt kavereineen D-vitamiinipurutabletteja karkkeina.

Pahasti säikähtäneenä soitin Myrkytystietokeskukseen, jossa vastasi rauhallinen ammattilainen. Laskin purkin pohjalle jääneet tabletit, ja hän vakuutteli, ettei määrä aiheuttaisi lapsille vaaraa.

Hätäpuheluni oli melko tavallinen. Vaaratilanteita sattuu eniten kotona, kun lapsi on maistellut löytämiään lääkkeitä.

Myrkytystietokeskukseen tulee vuosittain yli 37 000 puhelua. Niistä 80 prosenttia on niin sanottuja myrkytyspuheluja, joissa on tapahtunut myrkytys tai sitä epäillään.

– Yleensä lasta on lääkitty hyvänmakuisella antibiootilla, kipulääkkeellä tai vitamiinilla ja paketti on unohtunut pöydälle. Lapsi on myös voinut päästä käsiksi sisarustensa, vanhempiensa tai isovanhempiensa lääkkeisiin, kertoo farmaseutti, FM Anna-Mariia Termälä Myrkytystietokeskuksesta.

Hyvänmakuisista lääkkeistä ylivoimaisesti eniten myrkytyssoittoja tulee banaaninmakuisesta dispergeroituvasta Pamol F:stä.

– Lääkeyhtiö on onnistunut erinomaisesti kehittämään lasten hoitomyöntyvyyttä lisäävän tuotteen, mutta jokaisella kolikolla on kääntöpuolensa, Termälä sanoo.

Parasetamoli ylivoimainen ykkönen

Myrkytyspuheluista lähes 38 prosenttia koskee lääkkeitä. Selvästi eniten niitä aiheuttaa parasetamoli.

Puheluihin vastaavilla farmaseuteilla on tarkat parasetamolin hoitorajat, joiden ylittäminen vaatii nopeasti lääkehiiltä ja kyydin sairaalaan. Siellä seurataan veriarvoja ja aloitetaan tarvittaessa maksansuojaushoito.

Turvallisena pidetyn parasetamolin liikakäyttö on yleinen ongelma kaikkialla. Ruotsissa aine ehti olla jonkin aikaa myynnissä päivittäistavarakaupoissa, kunnes se vedettiin takaisin apteekkimyyntiin myrkytysten lisääntymisen vuoksi.

Termälän mielestä lääkkeet kuuluvat lähtökohtaisesti aina apteekkiin, koska täysin haitattomia lääkeaineita ei olekaan.

Kauppoihin vapautetut nikotiinikorvaustuotteet ovat aiheuttaneet useita vaaratilanteita.

– Kaikki ihmiset eivät miellä nikotiinikorvaustuotteita enää lääkkeiksi, koska niitä saa kaupan hyllyltä. Lapsiperheissä niitä saatetaan säilyttää varsin huolettomasti. Nikotiini on alle 6-vuotiailla lapsilla yleinen syy myrkytyksiin, Termälä kertoo.

Myrkytystietokeskus pitää tarkkaa kirjaa soittojen syistä. Ongelmia aiheuttavat kaikki kodeissa käytettävät lääkkeet, kuten kipulääkkeet, kilpirauhas-, masennus-, sydän- ja allergialääkkeet.

****

Eniten myrkytyspuheluja aiheuttavat lääkkeet

  1. Parasetamoli
  2. Ibuprofeeni
  3. Ketiapiini
  4. Levotyroksiininatrium
  5. Naprokseeni

****

Onko kielo myrkyllinen?

Keskukseen tulee myös yleiskyselyjä. Päiväkotiryhmän ohjaaja saattaa ennen metsäretkeä kysyä kielon myrkyllisyydestä tai isovanhempi haluaa varmistua harvinaisen istutuksen turvallisuudesta.

Yleiskyselyjä ohjataan muille asiantuntijoille. Ruokamyrkytyksiä hoitaa perusterveydenhuollon päivystys, eläinten myrkytyksiä eläinlääkäri ja suosituksia elintarvikkeista antaa Ruokavirasto.

Aina kun on kyse lääkkeestä, mutta ei akuutista lääkemyrkytyksestä tai sen epäilystä, Myrkytystietokeskus ohjaa soittamaan apteekkiin.

– Apteekin heiniä ovat esimerkiksi lääkkeiden säilyvyyteen, yhteisvaikutuksiin sekä alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttöön liittyvät kysymykset. Toki mekin osaisimme niihin farmaseutteina vastata, mutta se ei ole erikoissairaanhoidon tehtävä, Termälä kertoo.

Kuin karkkia. Väri ja muistuma makeudesta houkuttelevat lapsia syömään lääkkeitä vielä maisteluiän jälkeenkin. 

Kipulääkkeet piiloon nuorisolta

Myrkytyksille altteimpia ovat pikkulapset, jotka tutustuvat maailmaan maistelemalla. Voimakkain maisteluvaihe kestää reilun puolen vuoden iästä kolmeen. Tässä iässä myös sattuu ylivoimaisesti eniten myrkytyksiä.

Toinen riskivaihe on teini-ikä. Osa nuorista kokeilee, millä kaikella pään saisi sekaisin: otetaan alkoholia, kotoa löydettyjä lääkkeitä tai ostetaan kaduilta.

Yleisimmät nuorten myrkytysten aiheuttajat ovat parasetamoli, metyylifenidaatti, ibuprofeeni, ketiapiini ja masennuksen hoitoon tarkoitetut lääkkeet.

– Teinien myrkytyksiin voi liittyä uutuudenviehätystä, porukan painetta, haasteita, huomionhakuisuutta tai itsetuhoisuutta. Kaikkeen ei liity kuolemantoivetta, vaan nuori saattaa käsitellä tunteitaan itseään vahingoittamalla, Termälä kertoo.

Keskukseen saa soittaa nimettömänä, mikä laskee kavereiden kynnystä hankkia apua.

– Harvoin tulee tilanteita, joissa nuori löydetään tosi huonossa jamassa, eikä olisi mitään tietoa, mitä hän on ottanut, Termälä kertoo.

Paras keino ehkäistä myrkytyksiä on säilyttää lääkkeet lukollisessa kaapissa lasten ja nuorten ulottumattomissa. Moni vanhempi ei tule ajatelleeksi, mitä kaikkea kotoa löytyy.

Lääkekaappiin on voinut unohtua esimerkiksi vanvhoja kipulääkkeitä. Käyttämättä jääneet lääkkeet pitäisikin palauttaa aina apteekkiin.

Viidennes myrkytyskyselyistä tulee terveydenhuollon ammattilaisilta, pääasiassa sairaalassa päivystäviltä lääkäreiltä.
Apteekit ottivat yhteyttä viime vuonna 42 kertaa. Yleensä kyse ei ole välittömästä vaaratilanteesta, mutta kysymykset voivat olla hyvin yksityiskohtaisia.

– Apteekista on joskus kysytty, onko vaarallista, jos asiakas on niellyt inhalaatiokapselin, joka piti hengittää tilanjatkeen kautta. Väärä ottoreitti ei tässä tapauksessa aiheuta vaaraa, Termälä sanoo.

****

Eniten myrkytyksiä aiheuttavat lääkkeet

  1. Ketiapiini
  2. Parasetamoli
  3. Pregapaliini
  4. Oksatsepaami
  5. Olantsapiini

****

Kyypakkauksiin luotetaan liikaa

Talvella on hiljaista, ihmiset kyselevät peikonlehtien, palmuvehkojen ja vastaavien sisäkasvien myrkyllisyydestä. Niiden kasvinesteet sisältävät liukenematonta oksalaattia ja aiheuttavat suun limakalvoilla voimakasta kirvelyä.

Keväällä huolestutaan ampiaisten pistoista, marjoista, kasveista ja kyykäärmeistä. Termälän mielestä ihmiset luottavan kyypakkauksiin aivan liikaa.

– Kyypakkaus sopii ensiavuksi ampiaisenpiston tai kyynpureman jälkeisten paikallisoireiden lievittämiseen, mutta yleisoireisiin se ei auta. Oksentelu voi alkaa niin nopeasti, ettei kyytabletti ehdi imeytyä.

Pahoinvointi ja tajunnantason muutokset vaativat lääkärin arviointia. Tärkein ensiapu on asettaa raaja liikkumattomaksi. Koko jalan mittainen voimakas turvotus vaatii ehdottomasti lääkärikäyntiä, koska tila alkaa nopeasti haitata sydämen ja keuhkojen toimintaa.

Heinä-elokuu on Myrkytystietokeskuksessa vilkkainta aikaa, koska ihmiset viettävät paljon aikaa ulkona. Varsinkin sinilevän myrkyllisyys kiinnostaa.

– Jos sinilevän altistusreittejä on useita, eli jos hörppii uidessa vettä ja käyttää sitä myös löylyvetenä ja peseytymisessä, voi saada lääkärin hoitoa vaativat rajut oireet. Vaaraa siitä voi olla lähinnä pikkulapsille tai kroonisesti maksasairaille, Termälä kertoo.

Elokuusta lokakuulle on sienisesonki. Hyvä sienivuosi saattaa nostaa soittojen määrän jopa kevään tasolle. Niistä lähes 60 prosenttia koskee ”tuntematonta sientä”. Punakärpässieni ja korvasieni tulevat kaukana perässä.

Lääkehiiltä joka kotiin

Termälä suosittelee jokaiseen lapsiperheeseen lääkehiiltä. Kodeissa pitää keskustella lasten kanssa hyvänmakuisten lääkkeiden vaaroista.

– Lääkehiileen imeytyy valtaosa lääkkeistä, se auttaa myös kasvi- ja sienimyrkytyksissä, kun sitä annetaan riittävä määrä eli gramma per painokilo.

Lääkehiili on annettava mielellään puolen tunnin ja viimeistään tunnin kuluttua tapahtumasta. Hätätilanteissa on kätevä annostella valmista hiiliraejauhetta. Hiilitableteista ei ole äkillisessä tilanteessa juuri hyötyä, koska jo kymmenkiloiselle lapselle olisi murskattava 40 tablettia.

****

HUS Akuutti Myrkytystietokeskus

  • Toimii Helsingissä, palvelee koko Suomea. Rahoitus tulee sairaanhoitopiireiltä.
  • Vuosittain yli 37 000 myrkytyspuhelua, joista 80 % on akuuttitapauksia ja 20 % yleiskyselyjä.
  • 11 farmaseuttia, proviisori ja kaksi lääkäriä. Farmaseutit päivystävät aina.
  • Työssä tarvitaan farmasian ja toksikologian osaamista sekä loistavia ihmissuhdetaitoja soittajien rauhoittamiseksi.
  • Osa tiedonkeruusta perustuu verkostoitumiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Vastaavia keskuksia on kaikissa Euroopan maissa ja USA:n osavaltioissa.

****

Apua, lapsi otti myrkkyä!

1. Lopeta altistus puhdistamalla lapsen suu sormella ja huuhtele vedellä. Selvitä myrkytyksen aiheuttaja ja myrkyn määrä: nimi koostumus, kemialliset ominaisuudet.

2. Soita Myrkytystietokeskukseen, jossa arvioidaan riski tapauskohtaisesti ja annetaan jatko-ohjeet. Jos lapsella on vakavia oireita, soita 112.

3. Varaa lääkehiiltä kotiin, mummolaan, mökille ja matkoille. Se estää myrkyn imeytymistä elimistöön.

4. Ehkäise myrkytyksiä tunnistamalla ympäristön myrkytysriskit. Säilytä kemikaalit alkuperäisissä pakkauksissaan ja lasten ulottumattomissa. Hanki lukollinen lääkekappi.

5. Tallenna puhelimeesi Myrkytystietokeskuksen numero 0800 147 111.



Arkisto


Kaksi pistosta vuodessa voi pitää kolesterolin kurissa
03.08.2020 09:29 VIRPI EKHOLM

03.08.2020 09:29 VIRPI EKHOLM


Jokainen on sairas, kun oikein tutkitaan
31.07.2020 09:40 TARU VANHALA

31.07.2020 09:40 TARU VANHALA


Toimiva koronarokote voi syntyä myös Suomessa
30.07.2020 08:33 VIRPI EKHOLM

30.07.2020 08:33 VIRPI EKHOLM


Apteekkari-lehti on tärkeä vaikuttajille ja medialle
28.07.2020 10:22 ERKKI KOSTIAINEN

28.07.2020 10:22 ERKKI KOSTIAINEN


EMA arvioi deksametasonin käyttöä koronapotilailla
27.07.2020 12:12 TARU VANHALA

27.07.2020 12:12 TARU VANHALA


Åbo Akademille lisää farmasian alan koulutusvastuuta
24.07.2020 11:56 HANNA HYVÄRINEN

24.07.2020 11:56 HANNA HYVÄRINEN


Arvioinnilla parempi sitoutuminen lääkehoitoon
23.07.2020 09:27 MARIA MÄKELÄ

23.07.2020 09:27 MARIA MÄKELÄ


Tutkimus: Probiootit eivät vähennä antibioottien tarvetta vanhuksilla
21.07.2020 09:14 UUTISPALVELU DUODECIM

21.07.2020 09:14 UUTISPALVELU DUODECIM


Apteekkariksi epidemian keskellä
20.07.2020 11:53 HANNA HYVÄRINEN

20.07.2020 11:53 HANNA HYVÄRINEN


Tutkija haluaa tuoda toivoa syöpää sairastaville – työ voi auttaa myös koronan ehkäisyssä
17.07.2020 09:40 HANNA HYVÄRINEN

17.07.2020 09:40 HANNA HYVÄRINEN