Lääkkeet halpenevat, ruoka kallistuu
08.02.2024 | 09:45
Teksti : Erkki Kostiainen
Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat laskeneet parissakymmenessä vuodessa kolmanneksen. Samassa ajassa ruoka on kallistunut liki 60 prosenttia, ilmenee Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksistä.
Kuluttajahinnat nousivat huhtikuusta 2003 joulukuuhun 2023 yli 46 prosenttia. Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat sen sijaan laskivat samana aikana 33 prosenttia, itsehoitolääkkeiden hinnat pysyivät lähes ennallaan.
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat kallistuivat 58 prosenttia ja taksikyytien hinta yli kaksinkertaistui (+105 %). Taksihinnat lähtivät jyrkkään nousuun pian heinäkuussa 2018 voimaan tulleen taksiuudistuksen jälkeen. Ruoka on kallistunut tuntuvasti etenkin kahden viime vuoden aikana.
Lääkkeiden viitehintajärjestelmä laskee lääkkeiden hintoja
Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat laskeneet etenkin vuodesta 2009, jolloin huhtikuussa 2003 käynnistynyttä apteekkien lääkevaihtoa täydennettiin lääkkeiden viitehintajärjestelmällä.
Lääkekustannuksia ja Kelan lääkekorvausmenoja kasvattavat lääkkeiden käytön lisääntyminen väestön ikääntymisen myötä sekä uudet ja kalliit lääkkeet. Niistä iso osa on biologisia lääkkeitä, joille on saatavilla hinnaltaan edullisempi kaltaislääke eli biosimilaari.
– Biosimilaarien hyödyntämistä lääkehoidoissa vauhditetaan ottamalle ne mukaan apteekkien lääkevaihtoon vaiheittain huhtikuun alusta lukien. Apteekkivaihdon laajentuessa säästöjä arvioidaan kertyvän lääkekuluissa vuosittain 20–80 miljoonaa euroa viimeistään vuodesta 2026 lukien, kertoo toimitusjohtaja Merja Hirvonen Apteekkariliitosta.
Hirvonen muistuttaa, että lääkevaihdon ohella apteekkien neuvonta tuottaa säästöjä muulle terveydenhuollolle liki miljardin euron arvosta vuosittain.
Lääkkeiden hintaeroista Ruotsin ja Suomen välillä uutisoitiin hiljattain mediassa. Ruotsin halvemmat lääkehinnat selittyvät pääosin reseptilääkkeiden arvonlisäverottomuudella, apteekkien saamilla ostoalennuksilla ja Ruotsista puuttuvalla apteekkiverolla.
– Lääkkeiden hintoja voidaan laskea Suomessakin ilman, että puretaan nykyistä hyvin toimivaa apteekkijärjestelmää, Hirvonen sanoo.
Lääketaksan leikkaus osui kipeästi apteekkeihin
Osana edellisen hallituksen säästötoimia apteekkeihin kohdistettiin viime vuoden alusta lukien noin 20 miljoonan euron leikkaus reseptilääketaksaa muuttamalla.
Apteekkeja ovat kurittaneet myös inflaation aiheuttama apteekin omien kustannusten nousu, työvoimapula ja pahentuneet lääkkeiden saatavuushäiriöt.
– Apteekkien talouteen negatiivisesti vaikuttavat muutokset ovat kasautuneet ja niiden leikkausvaikutus apteekeille tulee merkitsemään yhteensä liki 70 miljoonaa euroa. Summa vastaa yli 13 prosenttia apteekkien kokonaiskatteesta, josta maksetaan kaikki apteekin henkilöstökulut, toimitilakulut ja muut toimintakulut, havainnollistaa Apteekkariliiton talous- ja hallintojohtaja Nella Paakkolanvaara.
Nykyinen hallitus on kirjannut ohjelmaansa myös uusia lääkesäästöjä. Paakkolanvaara muistuttaa, että säästöjä valtiolle ja kuluttajille syntyy ilman uusia toimiakin muun muassa biologisten lääkkeiden halpenemisen ja verenohennuslääkkeiden patenttien raukeamisen myötä.
Apteekkariliitto on esittänyt apteekkitalouden kiireellistä uudistamista ja tarjonnut siihen mallia, joka olisi valtion näkökulmasta kustannusneutraali ja varmistaisi maankattavan apteekkien lähipalveluverkoston jatkossakin. Apteekkitalouden kokonaisuudistus on kirjattu nyt myös hallitusohjelmaan.
Näin muodostuu lääkkeen hinta:
- Apteekki ei voi vaikuttaa reseptilääkkeen hintaan ja itsehoitolääkkeen hintaankin vain rajoitetusti.
- Lääkeyritys päättää lääkkeen tukkuhinnan. STM:n Lääkkeiden hintalautakunnan pitää hyväksyä se, jotta lääke voi tulla Kelan korvaamaksi.
- Lääkkeen vähittäishinta apteekissa lasketaan tukkuhinnasta valtioneuvoston päättämällä kaavalla eli lääketaksalla. Apteekki voi myydä itsehoitolääkkeen halvemmallakin tinkimällä omasta katteestaan.
- Lääkkeen tukku- eli ostohinta apteekille on kaikille apteekeille sama ja ostoalennukset ovat kiellettyjä.
- Apteekiin jäävä osuus lääkemyynnistä on keskimäärin 18 prosenttia. Tästä osuudesta maksetaan kaikki apteekin kulut, joista palkkakulut muodostavat liki 60 prosenttia.
- Progressiivisen apteekkiveron vuoksi suurelle apteekeille jää samasta lääkkeestä vähemmän katetta kuin pienelle. Apteekin katteeseen vaikuttaa myös lääkkeen hinta. Kalliissa lääkkeessä apteekin osuus jää jopa alle yhteen prosenttiin.
Apteekkariliiton esittämä apteekkitalousmalli lyhyesti:
- Apteekkivero myyntikatepohjaiseksi nykyisen liikevaihtopohjaisen veron sijaan
- Apteekkiverotaulukon säännöllinen inflaatiotarkistus ja 2 uutta veroluokkaa taulukon yläpäähän
- Käänteinen apteekkivero, eli valtion tuki pienille apteekeille
- Lääkkeiden palautus lääketukkuun mahdolliseksi
- Uusia taloudellisia kannustimia sivuapteekkien pitämiseen
-
REKRYTOI TEHOKKAASTI!
Näin ilmoitat avoimesta työpaikasta Apteekkari.fi:ssä
Avoimet työpaikat
Lue lisää aiheesta
Apteekkariliitto: Lääkkeiden hintoja voidaan laskea myös nykyisessä apteekkimallissa
Kaupan katteettomat lupaukset
Suomen ja Ruotsin lääkehintaerot johtuvat pääosin tukkuhintojen eroista
Kalliin lääkkeen tilaaminen on apteekille riski
Paneeli: Hintojen liika alentaminen voi vaarantaa lääkkeiden saatavuuden
Järjestöt: Lääkkeiden vuosiomavastuun ositusta tarvitaan kipeästi
Inflaatio pysyi ennallaan, reseptilääkkeet halpenivat
Fimean Mauriala: Liian halpa hinta voi viedä lääkkeitä Suomesta
Inflaatio hidastui maaliskuussa – reseptilääkkeet lähes 5 prosenttia halvempia kuin vuosi sitten
